Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Kyllähän energia- ja raaka-aineköyhän Euroopan pelastus olisi, jos Venäjä jakautuisi pieniin itsenäisiin valtioihin. Päästäisiin tekemään kauppaa niiden kanssa omilla ehdoillamme. Eikä tarvitsisi tuhlata kaikkia rahoja sotilasvarusteluun. Nythän, tai ainakin ennen sotaa, tämä ei Venäjän kanssa onnistunut. Tarvittiin riittävän voimakkaaseen sotilasmahtiin riittävän tolvana ja röyhkeä päällikkö, joka tämän puki sanoiksi. Ensin Panaman, Gazan, Gröönlannin ja Pohjoismaiden kanssa. Puheet konkretisoituivat sitten Ukrainan kanssa mineraalisopimukseksi. Mitättömänä sotilasmahtina eurooppalaiset eivät ole vastaavasta uskaltaneet edes ääneen puhua. Valitettavasti Trumpetilla on sotilaallista mahtia takanaan ja hän ehti ensin.
Kyllä kiina on lännen valloituksessa mukana, ja keski-eurooppa joutaakin puhdistaa ihmisroskasta. Ei muuta kuin vetypommi Kiovaan ja kaikkiin ukrainan suurimpiin kaupunkeihin. Se ei pelaa, joka pelkää!
Tässä on nyt hyvä esimerkki siitä rauhaan pyrkimisestä, jota venäjä viljelee ja länsi vastustaa. Putinistit katsovat maailmaa hieman eri vinkkelistä, kuin normaalit ihmiset.
Juuri tämä Venäjän pilkkomis ja nitistämishalu on se syy miksi Venäjä käy sotaansa. Tästä on puhunut mm Kaja Kallas.
Niin kovasti lännessä haluttiin venäjää pilkkoa ja nitistää, ettei millään olisi kaupankäyntiä lopetettu, ellei venäjä olisi aloittanut täysimittaista sotaa. Pienempimuotoisempi sota Itä-Ukrainassa ja Krimin varastaminen katsottiin vain joidenkin kaupallisten pakotteiden aiheeksi.
Itämeren alueen historiaa opetetaan meillä hyvin pienesti ja ohuesti. Se tiedetään että ruotsalaiset pääsivät Krimille, joka varmaan olikin houkutteleva suunta merenkulkua ja kauppaa ajatellen. Novgorodin tasavallalla oli myös halua vallata uusia alueita ja parantaa asemia hansakaupassa. Alueella huseerasi kolmantena vielä Saksalainen ritarikunta. Jaan Krossin kaunokirjallisesta tuotannosta näistä voi lukea, ja kyllä olikin vaikeaa lukea, kun ei ymmärtänyt mitä tapahtuu! Wikipediasta voi lukea artikkelin Novgorodin tasavalta. Sen jatkajaksi tuli ns. Moskovan Venäjä. Oli myös Kiovan Venäjä, joka lienee yksi syy miksi Ukraina halutaan takaisin, eli halutaan tehdä äiti-Venäjä uudelleen mahdollisimman suureksi.
Venäjä on suuri ja harvaanasuttu maa. Omien kansalaisten vahtiminen syö enenevästi resursseja (vrt DDR). Nyt uutena riesana on Ukrainan toiminta eri puolilla Venäjää. Tämä lisää entisestään vahtimisresussien tarvetta.
Paljon työvoimasta sitoutuu vahtimishommiin. Venäjä lahoaa sisältäpäin ja hyvä niin.
Neuvostoliitossa olikin tavoitteena keskittää väestö suuriin kaupunkeihin ja maaseutu autioitui. Sielläkin väki pakattiin kolhooseihin ja sovhooseihin. Näin väestöä oli helppo kontrolloida. Ei tarvitse kuin katkaista veden tulo tai sähköt talvella, niin taas huudetaan kuorossa ”da da”. Ote on päässyt lipsumaan ja osa pärjää ilman valtiota ja ei ole siten suorassa talutusnuorassa.
Kyllä aikajakso 1960 – luvun lopulta 1990 – luvun alkuun oli Suomessa parasta vaurastumisen aikaa ja juurikin suurelta osin idänkaupan ansiosta. Sen jälkeinen aika pelkkää alamäkeä, lukuun ottamatta 1990 – luvun loppupuolella Nokian aiheuttamaa piikkiä. Näkeehän nyt sokea reettakin kuinka Venäjän tuhon vimma saanut ympäri eurooppaa mielettömän velkakarusellin pyörimään.
Minskin sopimuksen toimeenpanemattomuus tullut kalliiksi, mitataan sitten millä tahansa mittarilla ja hinta nousee koko ajan.
Ihan kaikkea velkaantumista ja heikkoa talouskasvua ei voi laittaa Venäjän ansioksi. Länsimaissa on yleensäkin lähes kaikkialla sama tilanne: väki vanhenee ja talouskasvu heikkenee. Samana säilyvä palvelujen taso tai paraneva taso johtaa väistämättä velkaantumiseen.
USA taitaa johtaa velkaantumisessakin, siellä on kai velkaa luokkaa neljä kertaa BKT:n verran tai jotain sinne päin? Suomen julkinen velka suhteessa BKT:hen on nyt 80 prosentin luokkaa. EU:ssa Suomi on keskikastissa, kts. linkki.
Talouskasvun suhteen parempia alueita löytyy kehittyvistä maista, kuten BRICS-maiden ryhmästä ja tulevaisuudessa varmaan nuorekkaasta Afrikasta. Lienee välttämätöntä (jotta maapallon resurssit riittävät kaikille), että elintason tasaamisen vuoksi meidän on kasvettava hitaasti jotta kehittyvät maat voivat ottaa meidät kiinni elintasossa ja väestönkasvu saadaan kääntymään väestön pienenemiseksi. Joidenkin mielestä myös ihmisyksilöiden varallisuus pitää tasata, mutta jonkin verran tulo- ja varallisuuseroja tarvittanee taloudellisen toiminnan kannustavuuden säilyttämiseksi.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään