Keskustelut Harrastukset Me keskustelemme taas!

Esillä 10 vastausta, 3,191 - 3,200 (kaikkiaan 32,500)
  • Me keskustelemme taas!

    Merkitty: 

    Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?

    Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • MaalaisSeppo

    Tehdään oletus, että sähköautolla pitää ajaa 60000 km ennenkuin sen päästöt akkujen valmistus huomioiden ovat samat kuin vastaavan polttomoottoriauton samoilla kilometreillä. Kun autojen autojen mittarissa on 240000 km, s-auton päästöt ovat 75 % pienemmät, kuin vastaavan polttomoottoriauton. Valitettavasti akut taitavat olla silloin jo vaihtokunnossa. Lisäksi sähkön tuotantokaan ei ole päästötöntä. S-auto painavampana kuluttaa myös enemmän renkaita ja tiestöä. Arvioisin, että täyssähköautoilla voidaan alentaa likenteen päästöjä nykyisellä akkutekniikalla n 60 %.

    Jos henkilöautoilun päästöjen alentamistavoite on esim 80 % ja biopolttoainella päästö alenee 90 %, pitäisi henkilöautoista 66 % toimia biopoltooaineella ja 33 % sähköllä.

    Tämä sormiharjoitus osoittaa, että on täysin järjetöntä valtion tukea sähköautoja. Jos tukea halutaan, tuki pitää kohdistaa biopolttoaineautoille.

    Puuki

    Biokaasu ei ole aivan ongelmaton: jätelietteen jälkikäsittelyä pitäisi kehittää niin, että sitä voitaisiin helpommin käyttää lannoitteena metsissä ja pelloilla. Joissakin maissa liete on aiheuttanut ravinnevalumia mereen.

    Jossain on ollut juttua lietteen kompostoinnista turpeen kanssa.  Turpeen nostokin voidaan tehdä ilman vesistöhaittoja , kun ojitusta ei tarvitse tehdä.  Muutenkin lannan levitys pelloille tapahtuu Suomessa upottamalla tai sitten kyntämällä pelto heti lietteen ajon jälkeen.  Myös suojavyöhykkeet estää valumista ojiin tai vesistöihin.

    Patteriauton akkujen valmistus lisää sitä luonnonvarojen kulutusta niin, että uuden täyssähköauton ”hiilikuormakin” on liki 2 kertainen  verrattuna polttomoottorikäyttöisen valmistukseen.   Kun (^MS:n kommentti) auton akun uusiminen on ajankohtaista, alkaa hiilitaseen laskeminen taas alusta, joten käytännössä ei juuri eroa tule päästöjen suhteen tavan autoon verrattuna.

    jees h-valta

    Noissa älypuhelintenkin alkuaikoina pidettiin parempana ladata aina täyteen akku että se kestäisi pidempään. Kunkas ollakkaan nykyään jo tiedetään että aina silloin tällöin vaan piuha kiinni ja akku toimiikin parhaiten ja pisimpään. Kyllä minä usein tankkaan edelleen kaksikymppisellä varsinkin metsäuto-letukkaa. Sillähän ajelee monta metsäreissua. Mutta pankkikortti minulla on varmaan ollut ihan niiden tulon alkumetreiltä asti. Minulla ei ole ollut muutosvastarintaa. Pankkiin ei myös ole ollut asiaa kotvaan. Kyllä me pankin sivuilla keskustellaan. Joskus tulee hiukan keljuiltuakkin. Varsinkin joka paskasta palvelumaksujen repimisinnosta. Vaikka bonukset ovatkin vielä riittäneet.

    Jätkä

    Kun tankkailee kaksikymppisillä kerrallaan, niin sellaiselle henkilölle sopii kieltämättä patteriauto. Kaakonkulman reissullakin lataa 60 km:n välein varttitunnin, niin matka sujuu rattoisasti istuskellen kahviossa ja tuijotellen kellosta, koska varttitunti on saatu latausta.

    Lisämausteeksi tulee aina myös ajelut latausasemalle, ehkä kymmenenkin kilometriä sivulenkkiä.

    Toisaalta iso tankki ja pieni polttoaineenkulutus saattavat aiheuttaa sen, että ei tule jatkuvasti sihdattua polttoainemittaria, kun se ei ole tarpeen läheskään aina. Kaksi kertaa minulta on nafta loppunut, kun on tullut ajeltua toista tuhatta kilometriä tankillisella ja löpö onkin loppunut. Toisella kertaa loppui huoltoaseman ohitettuani melkoisen pitkässä ylämäessä ja laskettelin mäkeä  asemalle. Nykyautoissa ei järjestelmä imaise ilmaa putkiin, joten tankkauksen jälkeen ei muuta kuin normaali käynnistys.

    Kerran oli nuori mies kyydissä, kun tankkasin auton ja hän totesi: ”Kunnioitan sinun tyyliäsi tankata tankki aina täyteen”. Monet hänen tuttavistaan ovat kuulemma ”Jeessejä”, joilla on tankki aina lähes tyhjä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Puuki on oikeassa: Suomessa maanviljelijät toimivat vastuullisesti lannoituksen ja lietteen käsittelyn kanssa. Meillä ongelmaksi tulee toisinaan se, että tilan peltoala ei riitä lietteen levitykseen, ja lisää peltoa kun ei pitäisi enää raivata ainakaan turvemaalle. Tähän ongelmaan auttaisi jos liete kuivattaisiin ja esimerkiksi pelletöitäisiin, jolloin se olisi siisti ja kevyt tuote kuljettaa ja levittää vähän kauemmaksikin.

    Tolopainen Tolopainen

    Meilläpäin karjatiloilla on yli 200ha peltoa,  että kyllä sinne lietettä sopii ja kuljetuskärryt sellaiset että menee 30 kuutiota kerralla. Hiukan viheltää tuollainen iso turbo , kun yli 50km/h menee tiellä, ei näytä pahemmin paino tuntuvan.

    pitkät neulaset pitkät neulaset

    Kelirikkoaikana paskan kuskaaminen särkee tiestöä. Säiliössä jos reuna tullee vastaan niin tulupatakkaa ei lehmän persiitä voi. Pellettiä jos pukkais niin vois vaikka siiloon tai suursäkkiin varastoida.

    Jätkä

    Lietelantasäiliöt pitää mitoittaa sen mukaan, että niiden kapasiteetti riittää.

    Eipä karjatiloilla tahdo peltalat riittää, kun ostorehua käytetään suuria määriä, eli paskantuottajia on suhteessa liian paljon.

    Kyllä se on aika iso riski 30 kuution paskakärry kiskaista pellolle täydessä lastissa. Kun vielä levitysaika saattaa olla maiden ollessa pehmeimmillään.

    Tolopainen Tolopainen

    Ei siinä Jätkällä ole mitään riskiä, kunhan ei mene jatsareillaan tallustelemaan liian lähelle, kyllä kolme akselia kantaa paljon paremmin kuin ennen yksi ja 250 kaakkia vetää paljon paremmin kuin vallun 33.

    Puuki

    Biokaasun paikallista tuotantoa olisi varmaan nykyistä enemmän, jos sitä ei olisi torpattu valtion taholta. Kun lantakaasua ei saa käyttää autojen polttoaineena, jos suht. kalliin kaasulaitoksen tekoon on saatu avustusta, niin homman kehittäminen edelleen  ei etene yhtä hyvin kuin jos polttoainevero vähenemä olisi hoidettu erilailla.   Suuret lannankäsittely yksiköt ei toimi, koska kuljetusmatkat maksaa liiaksi ja jopa tavaran vastaanotosta kuulemma pitää maksaa laitokselle.

    Puun tuhkan sekoittaminen sopivassa suhteessa sekaan ja pelletöinti niin olisi hyvä lannoite valmis myös metsiinkin levitettäväksi.

Esillä 10 vastausta, 3,191 - 3,200 (kaikkiaan 32,500)