Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Annelin linkeissä kerrotaan että maatalouden kuormitus perustuu ravinnetaselaskelmiin.Jokin tuossa ei täsmää.Maa-ja metsätalous ovat siis suurin kuormittaja ja erityisesti Pohjanlahdella ja Perämerellä joiden vedet kuitenkin ovat parhaassa kunnossa.Huonoimmassa kunnossa ovat suurten asutuskeskusten kohdalla olevat vesistöt vaikka asutus ja teollisuus ei kuormita merkittävästi.
NTOT- ja PTOT-kuvissa (linkki alla) ovat ravinnekuorman kokonaismäärät ml. laskeumat ja luonnonhuuhtoumat. Luonnonhuuhtouma on merkittävä osa kuormaa erityisesti typellä.
Tämän linkin piirakkakuvia kun aikansa tiirailee, niin selkenee eri kuormittajien osuudet. Suomenlahdella on paljon maatalouden kuormitusta (typellä myös yhdyskunnista) ja vastaavasti Perämerellä erityisesti fosforin osalta korostuu metsä- ja maatalouden osuus. Tässä puhutaan prosenteista eikä absoluuttisesta kuormituksen määrästä, joka on todennäköisesti Perämerellä paljon pienempi, varsinkin kun Suomenlahteen vaikuttavat myös Venäjän ja Viron päästöt. Onhan Kurki opastanut, että metsätalouden ravinnepäästöt ovat minimaaliset. Eli ilmeisesti pohjoiseen päin mentäessä kuormituksen kokonaismäärä alenee ja sen takia siellä on vesien tila siksi yleisesti parempi?
Kuormitusta mitataan mittauspisteistä, eli laskenta ei perustu pelkästään malleihin (linkki alla). Lainaus:
Ravinteiden, orgaanisen aineen ja kiintoaineen kuormitus
”Ravinteiden, orgaanisen aineen ja kiintoaineen kuormituksen seurannassa tarkastellaan jokien tuomaa hajakuormitusta, rannikon pistekuormitusta ja ravinteiden ilmalaskeumaa. Mitattavat ravinteet on esitetty erikseen taulukossa.
Jokien mereen tuomaa kuormitusta mitataan 29 Itämereen laskevassa joessa 1–2 kertaa kuukaudessa. Jokikuormituksen seuranta käynnistettiin vuonna 1970.
Pistekuormituksella tarkoitetaan yhdestä tietystä pisteestä, kuten jätevedenpuhdistamosta, tulevaa kuormitusta. Suomen merialueilla on yhteensä 234 pistekuormituksen tarkkailuasemaa. Pistekuormitusta on seurattu vuodesta 1970 lähtien.
Ravinteiden ilmalaskeuman arviot perustuvat tietokonemallinnukseen fosforin ja typen laskeumasta. Mallinnusten tuloksia kalibroidaan laskeuma-asemien mittauksilla. Laskeuman mallintamistuloksia on vuodesta 1980 lähtien.”
Puhutaanko nykyään jopa liikaa maatalouden aiheuttamasta vesistökuormituksesta ja onko osoite edes oikea? Esimerkiksi fosforitasot ovat laskeneet huolestuttavasti pelloillamme 2000-luvulla. Tästä on seurannut monia kasvien kasvua hidastavia ja satotasoja alentavia ongelmia.
Kun sadon määrä pinta-alayksikköä kohti laskee ,tarvitaan enemmän pinta-alaa ja työtä vastaavan satomäärän tuottamiseen ,josta seuraa vesistöjen ja ilmaston kannalta lisää ongelmia. Lannoittamisen tasoja ei missään nimessä tulisi alentaa ,vaan lisätä surutta peltoon niitä ravinteita ,joita sieltä puuttuu tai otetaan pois sadon mukana. Yhdyskuntajätteen vesiin kulkeutuminen tulisi puolestaan estää totaalisesti. Siinä touhussa on parantamisen varaa.
Varmasti on perusteltuakin lannoitusta, kun tilanne vaihtelee alueittain. Fosforia voi olla pelloilla vielä paljonkin: ”Maatalouden ravinnekuormituksen yhtenä indikaattorina on peltomaan ravinnetase, joka ei ole typen tai fosforin osalta vähentynyt Suomessa vuodesta 2010.” En tiedä ovatko ravinteet kasveille käytettävässä muodossa. Ainakin vesiensuojelun rakenteita voidaan peltomaillakin parantaa ja käsitellä niitä kipsillä.
Hallitus on taas säätämässä hölmöä romutuspalkkiolakia. Ei kukaan jolla on vanha romuauto 2500€ vaihda sitä uuteen sähköauton tai muuhun 50k€ autoon. Aiemmin laki oli niin väljä, jotta ostamalla romuttamolta pelkän romutustodistuksen sai valtiolta 1500€ ja lisäksi saattoi antaa käytetyn auton vaihdossa. Nyt pitäisi oikeasti vaihtaa se romutuskuntoinen auto uuteen. Suksikoot kuuseen.
Edellisen romutuslain aikaan persu kansanedustajat kunnostautuivat lain hyväksikäytössä, Mäenpää romutti 44 autoa, pitää olla suhteita romuttamoon, jotta noinkin saattoi tehdä. Hänellä tuskin itsellä oli noin paljon autoja pihallaan.
Otsikossa näkyy hyvin tavan ihmisten ja poliitikkojen aatemaailma. Ostamalla kymmenientuhansien eurojen uuden auton, voit tienata 2 500€. Ottamalla auton ostoon velkaa voit tienata 2 500 €. Äly hoi, älä jätä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään