Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Laskee mitä laskee – lähtötietojen oikeellisuus ja riittävyys on kaiken mallintamisen ydin. Se unohtuu näissä ilmastomuutosten mallinnuksissakin. Onko lähtötiedot oikein? Jos on, onko meillä kaikki muutoksen ennustamiseen tarvittava tieto? Usein se tiedetään vasta, kun muutos on tapahtunut. Väärällä mallilla ja lähtötiedoilla voidaan nopeuttaa epätoivottua muutosta. Väärällä tiedolla on vaikea tehdä oikeita johtopäätöksiä.
Suomessa myydään nykyisin 75000 autoa vuodessa, en usko että määrä tuosta enää koskaan palaa yli 100000 auton myyntiin.
Autojen määräkin tulee laskemaan. Ikäluokat pienenee ja useampi nuori ei enää hanki ajokorttia. Eikä kaupungeissa tarvitse omaa autoa. Auto voidaan vuokrata harvoihin tilanteisiin, kun tarvitaan autoa.
On sillä Tolopainen. Mitkä asiat vaikuttavat puukaupan lopputulokseen – onko sinulla kaikki tiedot käytettävissä? Runkojen tekninen laatu, hakkuumiehen ammattitaito, ostajan todelliset preferenssit puutavaralajien suhteen, todellinen puulajijakauma jne. Mikä tahansa näistä voi kumota laskelman oikeellisuuden. Toki Tolopainen on oikeassa, että onpahan päätöksen taustalla johonkin oletuksiin perustuva kaikkia samalla tavalla kohteleva vertailulaskelma – parempi kuin ei mitään.
Elisan tekoälypalveluja hyödyntävien työasemien määrä kasvaa tänä vuonna 40 prosenttia. Käyttöön otettiin myös tekoälyavusteinen palvelu, joka tuottaa puhelinkeskusteluista automaattisesti muistiinpanot ja yhteenvedot.
MJO Kumma kun nämä autottomat ovat jatkuvasti kinuamassa kuljetusta eri tarpeisiin vedoten. Eikö niitä matkoja voikaan tehdä kävellen tai fillarilla. Vähän sama juttu kuin veroissa, toiset maksaa ja toiset haluaa tukia lisää.
Apli, tiedän systeemin – helpottaa, muttei hoida itse työtä, eli tiedon käsittelyä ja hyödyntämistä palvelun ja liiketoiminnan luomiseksi. Toki voi vähentää työvoiman tarvetta, kun yksi pystyy ehkä tekemään enemmän. Sinällään kyse on yksinkertaisesta automaatiosta, joka olisi voitu toteuttaa jo aikaisemminkin, mutta tekoälymallit luovat valmiin pohjan tuottamaan loogista selväkielistä tekstiä.
Yliarvioitte rankasti tekoälyn vaikutuksia. Maailmassa on paljon sellaista suorittavaa, käsillä tehtävää ja käden ja silmän yhteispeliä vaativaa työtä, jota ei tekoälyllä pystytä tekemään. Tekoäly ei rakenna eikä korjaa mitään, eikä hoida ihmisiä, auraa teitä, ei korjaa metsässä metsäkonetta….listaa voisi jatkaa parin romaanin verran.
Toki toimistohommia ja muutenkin turhia paperinpyörittäjäbyrokraatteja voi tejoälyllä korvata.
Tekoäly on tehokas tietojen käsittelijä, eli tekee vielä tehokkaammin sitä mitä tietokoneet ovat tehneet jo vuosikymmeniä. On viitteitä siitä että ne ihmiset jotka turvaavat paljon tekoälyyn, ajattelevat vähemmän. Tekoäly voi siis tyhmistää ihmiskunnan.
Jos sen ehdotuksien mukaan menee, jää turhaa haahuilua pois paljon, mutta myös satunnaisia löytöjä, joita haahuillessa tulee vastaan. Esimerkiksi voisin kysyä: mistä minun kannattaisi ostaa loma-asunto, jos siellä pitää olla talvella leuto ilmasto ja kesällä helposti vuokrattavissa.
Toki ns suorittavaa työtä tekoäly ei vie, monesti tämä on se huonoiten palkattu työ, mutta oma mielipide on että tällä hetkellä aliarvioidaan tekoälyn viemät työpaikat koska homma on vasta alussa, mutta aika näyttää miten käy.. Vähän kuin tuulivoima suomessa, ensin oli 100MW sitten 1000MW ja kohta se on 10000MW tuo oli kyllä räikeä vertaus, mutta silti..
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään