Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Miten Keturi laskee lentämisen päästöt isommaksi kuin autolla matkustamisen, kun matkalennossa esim. Kanarialle polttoaineen kulutus on 2.5-3l/100km/ matkustaja.
Harvempi ajaa autolla kanarialle, mutta lentokoneen kulutukseen on ratkaisevaa matkan pituus, koska nousu syö polttoaineesta paljon. Oulu-Helsinki lento vie paljon enemmän kuin 2,5-3l/100 km per kärsä.
Onko Kalle ollut lentokoneessa, kauanko nousu kestää, laskussa tullaan pitkä matka tyhjäkäynnillä. Lentokone liitää ainakin 100km vaikka sammuttaa moottorit.
Minun ei tarvitse laskea mitään kun käyttää julkisesti saatavilla olevaa valmista tietoa. Lentoliikenteen päästöt riippuu rajusti lentomatkan pituudesta – syinä sekä nousun ja laskun korkeammat kulutukset sekä lentokorkeus, joka on mannerten välisillä lennoilla korkeampi (ilmanvastus pienempi). Sitten on satunnaisia muuttujia kuten ilmavirtauksen suunta (myötätuuli?). Vaihtelu on siis tyypillisesti pitkillä lennoilla 100-200 (mannerten väliset) ja lyhyillä (maan sisäiset) 200-300. Iso osa lennoista asettuu johonkin tähän väliin – 1500-4000km/150-250.
Kysytä tekoälyltä niin saat laskelmat ja opit uutta. Pienikulutuksinen matkustajakone Airbus a 220-300, kulutus 2l/100km/ matkustaja, kun kone on täynnä.
Nousun osuus polttoaineen kokonaiskulutuksesta on noin 25-30% pitkillä lennoilla ja jopa 40% lyhyemmillä lennoilla.
Lentokoneen laskuun kuluvan polttoaineen osuus on merkittävä, erityisesti lyhyillä lennoilla. Nousu ja lasku kuluttavat suhteellisesti enemmän polttoainetta kuin matkalento tasaisessa korkeudessa, useiden lähteiden mukaan. Tämä johtuu siitä, että nousuun ja laskuun tarvitaan suuri teho lyhyessä ajassa, ja koneen on käytettävä polttoainetta vastustaakseen ilmanvastusta ja painovoimaa.
Tolopainen hyppää ilmaan ja laskeudu, jos vielä pystyt. Vaatiiko se enemmän energiaa?
Mistä tuon laskun runsaan polttoaineen kulutuksen keksit, matkustajakoneen laskukiito kestää lähes 200km ja moottorit käy tyhjäkäyntiä, edes moottorijartutus ei lisää kulutusta, koska siinä vain muutetaan suihkun suuntaa.
Tolopainen voisi etsiä kunnollista tietoa. Euroopan ilmailualan ympäristöraportti vuodelta 2025 EASA_EAER_2025_Book_v5.pdf
Sieltä löytyy mm. tällaiset luvut:
Average fuel consumption litres fuel per 100
passenger kilometre: vuonna 2023 3,3 litraa/matkustaja/100km; ennustetaan laskevan 2,9 litraan vuonna 2030 ja ollut 3,5l vuonna 2019, eli ilmeisesti koneet olleet koronavuonna vajaita ja tulevaisuudessa uskotaan energiatehokkuuden paranevan.
Lähde on siis ilmailualan itsensä, mutta ei jonkin konevalmistajan!
Oulusta Helsinkiin lentäen tai autolla matkustaen yksin, CO2 päästöt ovat suurin piirtein yhtä suuret. Jos autossa on 5 henkilöä, päästöt ovat 1/5 lentokoneen päästöistä.
Minun orjani chaGpt etsii tietoja puolestani, en viitsi enää itse vaivautua. Edelleen olen sitä mieltä, että jos poltisauto kuluttaa 6l/100km päästö on isompi matkustajaa kohden kuin lentokoneessa, joka kuluttaa keskimäärin 2l/100km/matkustaja. Taloudellisin matkustajakone tällä hetkellä Airbus a220-300.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään