Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Kannattaa Tolpan myös perehtyä lentämiseen yleensä. Esimerkiksi suihkumoottorin tyhjäkäynnit (maa/lento) sekä liitoluku jne. Ettei nyt ihan puppua tarvitse väittää.
Isaskar: ”Gla, en ymmärrä kommenttiasi. Kerroin, että päästö/km riippuu matkan pituudesta, eli laskee mitä pidempi matka. Pääosa matkoista ovat lyhyitä reittilentoja kunkin mantereen sisällä. Siksi päästöt/matkustaja/km ovat varsin korkeita ja lentoliikenne tuottaa kokonaispäästöistä globaalisti 2-2,5% ja EUn sisällä jopa 3%.
Eli pienemmillä päästöillä käy Euroopassa omalla autolla yksi henkilö kuin istumalla lentokoneen kyytiin. Tästähän oli kait puhe?”
Lentomatkat ovat keskimäärin niin pitkiä, että päästöjen määrä verrattuna automatkoihin nousee suureksi joka tapauksessa. Kun jättää lomamatkat lentokoneella tekemättä ja pysyttelee automatkan päässä (pl. Sofia Virta yli 10 l/100 km dieseliä kuluttavalla liiterillään), jää turhat päästötkin pienemmiksi.
Aivan – kun kulkee vähemmän saastuttaa vähemmän. Tämä lienee selviö.
Muuten sellainen tekninen fakta vielä, että kerosiinin palaessa syntyy enemmän hiilidioksidia/litra kuin bensiinin palaessa – ero on lähes 10% (2,34><2,53). Diesel on vielä kerosiinia pahempi ~2,63kg/l
Dieseliä kuluu vähemmän kuin bensaa, jolloin päästöt/km ovat pienemmät. Ainakin samantasoisilla autoilla bensavehkeillä on suuremmat päästöt kuin dieselillä.
”Aivan – kun kulkee vähemmän saastuttaa vähemmän. Tämä lienee selviö.”
Pitäisi olla, mutta kun matkakuume iskee tarpeeksi lujaa, alkaa selittelyt täyteen lastattujen lentokoneiden pienestä kulutuksesta tai päästöistä g/km.
Jotain lentokoneen polttoainekulutuksesta kertonee myös se, että Tolpan mainitsema Airbus A220-300 mallin polttoainesäiliö on 23 530 litraa ja polttoaineenkulutus sellaiset 650-700 litraa/100km
Olette vanhojen luulojen varassa lentoliikenteen korkeasta polttoaineen kulutuksesta. Kun 200 henkilöä lähtee autoilla ajamaan 6000km matkaa, polttoainetta tarvitaan kolme kertaa enemmän kuin 200 ihmistä lentää lentokoneella 6000km. Lisäksi rautaa pitää siirtää paikasta toiseen huomattavasti enemmän.
Tolopaisen laskelman mukaan lentokone kuluttaa 5 hengen kuormalla 10l/100 km (lisäksi +50%), auto Tolopaisella kuluttaa samalla kuormalla 6 litraa, mikä sekin on paljon. Kallen auto kuluttaa tuommoisella matkalla 4 litraa/100 km.
Nyt näkökulmana ihan yleisesti toiminnan sujuvuus ja kustannukset vs aiheen ympärillä oleva kohina.
”Metsästysseurojen osoitteita ei myöskään ole helppo mistään löytää.
…
luvan hakija on samalla sen valvoja, eikä metsästysalueita siis valvo kukaan – ellei omistaja itse satu paikalle. Tiedot voimassa olevista hakemuksiin laitetuista metsästysoikeuksista tulisi olla ainakin omistajien tiedossa, esimerkiksi Metsään-palvelussa.
…
Metsänomistajien tulisikin harkita toistaiseksi voimassa olevien metsästyssopimusten irtisanomista, ja laatia oma sopimus, jossa korvauksen lisäksi voidaan kysyä seuran yhdyshenkilöiden yhteystiedot, metsästyksenjohtajat, ja kenelle metsästyksestä tulee ilmoittaa. Monia myös kiinnostaa, mikä on seuran saaliskiintiö, miten iso osa siitä on kaadettu, onko omistajan kiinteistöllä kaatoja, ruokitaanko alueella kauriita ja myykö seura ulkopuolisille metsästysoikeuksia.”
Kirjoittaja siis passiivisuutensa ja tiedonhalunsa takia takia kaipaa järjestelmää, jossa esim. 10 000 ha vuokra-alueen, joka koostuu ehkä 300 sopimuksesta, vuokralaiselle asetettaisiin ennenkuulumaton raportointirumba. Pitäisi ilmoittaa vuokralaiselle ainakin metsästyksestä, saaliskiintiöstä, kiintiön kehityksestä, kaadoista vuokranantajalle, ruokinnoista ja metsästysseuran vieraista. Lisäksi kaatolupahakemuksiin laitetuista metsästysoikeuksista pitäisi raportoida vuokranantajalle ja kaatolupien valvontaa lisätä. Ongelmaksi kirjoittaja kokee myös, että on tehnyt sopimuksen, jonka osapuolen yhteystietoja itsellä ole.
Minusta tuntuu, että tällainen ajattelutapa on yleistynyt valtavasti viime vuosina Suomessa. Yhä suurempi osa ajasta kuuluu tiedon käsittelyyn ja itse tuottavan työn teon osuus jää vähemmälle. Ei ihme, että Suomi velkaantuu. Kukaan ei kysy, paljonko tiedon tuottaminen maksaa ja paljonko on itse valmis maksamaan tuotetusta tiedosta tai valvonnasta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään