Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Tolopainen edelleen nuo vertailuluvut pitävät paikkansa vaikka löysinkin väärän polttoainesäiliön koon. Nuo autot saisivat kuluttaa 6,82l/100km, mikäli 40 matkustajaa 200:sta suostuisi istumaan lentokoneen siivellä. Kun 200 matkustajaa varten tarvitaan 2 konetta tulee tuo reilu 13 litraa taas. Airbus A220-300 maksimi matkustajamäärä on 160 henkeä, Airbusin omien tietojen mukaan.
PS- lentämisellä on aikansa ja paikkansa, mutta ei se siitä ekologista tee. Tosin valtamerillä seilaavat rahtialukset ovat vielä pahempia. Ilmastomuutos taitaisi olla peruttu jo pelkästään sillä, että kaikki rahtiliikenne merillä lopetettaisiin. Ja selväähän on, että siitä aiheutuisi muita ongelmia, joten sitä on turha jauhaa.
Jos käytetään henkilöautojen tyypillistä matkustajamäärää 1.5, ne kuluttavat yli kaksi kertaa enemmän polttoainetta 6000km matkalla kuin Airbus matkustajaa kohden. Pienennetään matkustaja määrä 160:een kun se on koneen kapasiteetti.
Kun tietää, millainen määrä työtä yhdistystoiminnan pyörittämisessä on ja miten työt kasaantuu muutamien harteille, en kannata yhtään ylimääräistä velvollisuutta. Vuokranantaja voi kysyä jos kiinnostaa.
Jos käytetään henkilöautojen tyypillistä matkustajamäärää 1.5, ne kuluttavat yli kaksi kertaa enemmän polttoainetta 6000km matkalla kuin Airbus matkustajaa kohden. Pienennetään matkustaja määrä 160:een kun se on koneen kapasiteetti.
Suomen lentoliikenteessä kiinnitetään huomio matkustamiseen, mutta rahti yleensä unohdetaan. Vaikka lentorahdin osuus onkin pieni (alle 1%) merirahtiin verrattunsa (n. 96%), sen tärkeys ja rahallinen arvo on huomattavasti suurempi. Korona-aikaankin, kun matkustajia ei juurikaan ollut, Suomi pidettiin pyörimässä myös lentorahdin varassa.
Suuri osa lääkkeistä, kuten esim. Pfizerin napeista kulkee lentorahtina. Halvemmaksi tulee lennättää pillerit kotiin kuin lähteä niitä itse hakemaan ja kokeilemaan…
Suomen sanavspaudesta kertoo paljon Ylen moderointi. Siellä sallitaan vaatimus hallituksen erottamisesta jopa alatyylisellä tekstillä. Sen sijaan hallituksen toiminnan jatkamista puolustava täysin asiallinen kommentti kommentti estetään. Näinkö toimii veroilla ylläpidetty media?
Narisija – kritiikkini kohdistuukin siihen onko kaikki rahtiliikenne tarpeen, eli tarvitsemmeko kaiken sen, joka tänne rahdataan. Kannattaisiko kuitenkin tuottaa lähempänä, jos ollaan ilmastosta huolissamme. Tämä sama dilemma koskee metsätaloutta: hakataanko meillä vai annetaanko hakkuiden siirtyä esim. Etelä-Amerikkaan, josta tuotteet sitten rahdataan Euroopan markkinoille?
Tarkkaavaisempi lukija varmaan huomasi ensimmäisessä kommentissani toteamuksen, että lakkautuksesta aiheutuisi sitten muita ongelmia…ja sitten sivuutti sen, koska halusi olla erimieltä…
Yhden lähteen mukaan laivaliikenteen kasvihuonepäästöt ovat näköjään kuitenkin vain n. 3%, vaikka 15 suurimman rahtilaivan päästöt vastaavat satojen miljoonien autojen päästöjä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään