Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Kyllä yksityisautoilun selkeä väheneminen on näköpiirissä ja se on erittäin halpa ja tehokas tapaa pudottaa päästöjä, kun vaikka puolet ajosuoritteesta jää pois, päästöt puolittuvat. Pääkaupunkiseudulla pitäisi nopeasti siirtyä ilmaiseen joukkoliikenteeseen ja kerätä nuo maksut kuntaverona. Siellä on muutenkin noita vapaamatkustajia, kun kuntaverot ovat huomattavan alhaisia. Samalla voisi kerätä meille pohjoisen asukkaille nuo terveyskeskusmaksut ja laittaa ne seteleinä tulemaan, kun emme saa sote uudistustakaan tehdä, Vapaavuori kielsi.
Jees: ” Ja olenko Gla sanonut että sinua taitaa kadehdituttaa.”
Et suoraan minuun kommenttiasi kohdistanut, mutta kun turhasta kadehtimisesta aloit puhua, siihen minä vastasin.
Aiemmasta kommentistasi: ”Kyllä isollakin autolla voidaan olla taloudellisia suhteessa muihin isoihin autoihin… Jos sillä voi ajaa lähes nykyisten pikkuautojen kulutuslukemia…”
Oikeassa elämässä kyse on siitä, kuluttaako saman kuin pikkuauto. Vain mielikuvitusmaailmassa ajatellaan, että olisi hyvä jos kuluttaisi. Mutta miksi raportoida täällä omista päiväunista?
Kokoluokkaan suhteutettuna voi olla taloudellisia ja epätaloudellisia autoja. Koskee myös pikkuautoja. Mutta mielestäni tuo ei ole kiinnostavaa. Vertaan kuljetuskyvyn perusteella, en auton koon perusteella, koska suuret ulkomitat on etu vain tietynlaisen egon omaaville henkilöille, siksi minä en pidä suuria ulkomittoja etuna autokauppaan käveltäessä.
Iso auto vie energiaa pienempää enemmän voimanlähteestä riippumatta. Kun iso saadaan latausmahdollisuudella varustetulla sähköavustuksella yhtä vähän polttoainetta kuluttavaksi kuin pikkuauto ilman sähköavustusta, asetelmahan on huono vitsi.
Bemarin kulutusta en tiedä luotettavasti mitatun, mutta vastaavalla tekniikalla ja ilmoitetulla kulutuksella oleva Outlander kuluttaa ilman sähköä tavallisessa maantieajossa 80-100 km/h ajonopeuksilla yli 7 l/100 km. Korimallille ja painolle nyt vaan ei mitään voi japanilainenkaan insinööri, saati ranskalainen. Toki sähköllä ajettaessa polttoaineen kulutus putoaa nollaan, mutta energiankulutus pysyy suurena ja jos akkuja eli painoa ja hiilijalanjälkeä kasvattamalla saadaan toimintasädettä kasvatettua, vaatii se aiempaa pidemmän latausajan. Huono ratkaisu minusta, kun tarve on pudottaa energiankulutusta.
Jos vaatimuksena on neliveto ja korkea maavara, ihan tavallinen Alltrack maksaa vähemmän kuin sinä maksoit Pösöstäsi ja kun päästöistä huolehtiva ajaa biodieselillä, hiilijalanjälki on murto-osa X5:n vastaavasta ja reilusti pienempi kuin tavanomaisen uuden bensa-autonkin. 20 cm matalampi ja 500 kg kevyempi kori nyt vaan on asia, jonka etuja ei voi kumota edes 100 000 euron hintalapulla. Jos taas haluaa pudottaa polttoaineen kulutusta, osallistua johtosulkeisiin ja maksaa itsensä siitä kipeäksi, hyvä vaihtoehto on Kia Niron töpselihybridi. Jostain syystä näitä vaihtoehtoja et tuo esille, vaikka ympäristöasioiden puolesta mitään perustetta niiden sivuuttamiselle ei ole.
Tolopainen on periaatteessa oikeassa ainakin The Social Cost of Automobility, Cycling and Walking in the European Union-tutkimuksen mukaan, vaikka autoilun puolittaminen ei millään ennustettavan mittaisella aikajaksolla olekaan realistinen tavoite. Tutkimuksen mukaan pyöräily tuottaa yhteiskunnalle 0,18 euroa kilometriä kohden ja samalla matkalla kävely jopa 0,37 euroa. Yksityisautoilusta aiheutuu yhteiskunnalle 0,11 euron menoerä jokaista ajettua kilometriä kohden.
Vastaavan suuntaisesta tuloksesta on uutisoitu ennenkin, joten mistään uudesta asiasta ei ole kyse, Suomessakin on tuottavuusloikan yhteydessä puhuttu miljardeista vuositasolla. Silti moni keskittyy mielipidettä muodostaessaan listaamaan ne syyt, miksi omaa käytöstä ei tarvitse muuttaa.
Suomessa valtiolle muodostuu sitä suurempi tuloerä mitä kalliimmalla ja mitä enemmän kuluttavalla autolla ajetaan sanoipa ”eurooppalainen sosialistinen, automobiili, sykkelöinti ja kävelytutkimus” mitä tahansa.
Uudet j uudehkot X5:t kuluttaa dieselversiona aika vähän , varsinkin biodieselillä ajettaessa. Päästöluokkakin on 6 , joten sillä saa ajella Euroopan suurkaupunkien keskustoissakin. Veto-ja kuljetuskyky ihan eri luokkaa kuin volkkarilla.
Sitähän me emme tiedä tai en minä ainakaan, millä tuon puoleisessa ajetaan. Mutta biodiesel ei kulutusta vähennä, ainoastaan fossiilisia co2-päästöjä.
X5:n jarruttoman kärryn vetokyky on sama kuin Alltrackissä. Jarrullisessa tietysti on merkittävä ero, ellei 2000 kg riitä. X5 hybridin tietoja ei maahantuojan sivuilla ole, kun ei koko autoa ole hinnastossa.
Sisätiloissa tuskin olennaista eroa on. Edessä on riittävät tilat kaikissa, takanakin kahdelle. Harvemmin missään autossa kolme takana istuu, mutta jos se on kriteerinä, silloin X5:n osakkeet hiukan paranee. Tavaratilaa Golfissa todennäköisesti on enemmän ainakin, jos ei kattoon saakka lasketa.
Eipä tässä järin monta päivää ole kun se minun tietolähteeni oli aivan julkista kamaa autosivuilla lööpeissä. Näitä tilastoja julkaistaan nyt sitä tahtia ettei niiden oikeellisuuksista enää ketään tiedä mitään. Mutta kait kyse on jatkuvasti elävästä prosessista jossa kuukauden vanha tieto on museokamaa. Elävässä elämässähän kaikki kuitenkin on toisin ja sitä rataa mennen on varmaa että kun savupiippua ei edes ole niin ei varmasti päästöjä tule. Mielestäni jopa Mersunkin perssiistä putkia vielä tulee. Joten jotain tulee ulostuspuolelle edelleen. Kyllä kait silloin jätkänkin lohkoon mahtuu että ilmasto siinä tuhraantuu. Mistä tiedämme näiden suodattimien aiheuttamista yhdisteistä vielä yhtään mitään. Pakokaasujen koostumustahan näissä pääosin yritetään muuttaa.
Autossa on nykyisin myös sisäilman suodattimet, eli meillä on liikenteessä valtava määrä kalustoa, joka todellisuudessa puhdistaa ilmaa, eikä sitä saastuta. Jääkaudetkin johtuvat ilman hiilidioksidi pitoisuuden laskusta, olimme menossa kovaa vauhtia kohti jää kautta, kutta onneksi suunta alkoi teollistumisen myötä muuttua 1800-luvun lopussa. Silloin Suomessa jo oli suuret nälkävuodet, kun kesälläkin satoi lunta ja sadot epäonnistuivat. Kyllä tämän lämpenemisen kanssa pärjää paljon paremmin kuin kylmenemisen. Koululaisetkin voisivat mennä kesälläkin kouluun ja säästää luonnonvaroja, ei olisi aikaa turhaan reissaamiseen ja turhaan syömiseen, kun kuukausikaupalla lorvitaan pelkästään, jäätelöt ehdottomasti heiltä pois, ei myydä alle 18v eikä naudanlihaa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään