Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Vanhalla diesel sokolootalla ajelen. Keskikulutus n. 4.6 l/100. Jessen mukaan pitäisi vaihtaa, vaikka hän itse ajelee suurempipäästöisellä uudella autolla. Jessen logiikkaa on vaikea ymmärtää. Sarjassamme: Älä tee niinkun minä, vaan kuten sanon.
Epäilenpä vahvasti ettei MaalaisSepon päästöt todellisuudessa ole pienempiä kun minun nykyauton 6,0 litran keskikulutuksinen bensa-auto. Vanha dieseltekniikka ei ole edes nk. litkutettu eli typen oksidit esim. suoraan ulkoilevia. Riippuu tietysti kuinka ”vanha” todellisuudessa Sepon auto on. Samoja auton tietotekniikan keskikulutuksia me varmaan katsellaan. Muutaman viimevuoden dieselit ovat pienipäästöisiä, sitä en kiistä.
Autojen typen oksidien päästöt eivät lisää kasvihuoneilmiötä, eivätkä ne ole harvemin asutetuilla alueilla myöskään ongelma. Siispä ajelen ympäristön kannalta paremmalla autolla kuin Jesse. Täytyy ottaa huomioon myös auton vaihtoväli.
Tuollaisen keskisuuren maasturin kuten BMW X3:n CO2-päästöt näkyy olevan jo 2012-vuoden malleissa 147 kg/km. 2016-malleissa sitä on vielä puristettu 136 kg/km! Noitakin saa Ruotsista Volvojen lisäksi.
2- litrainen diesel on myös vähäruokainen, keskim. 5-5,5 l/100 km. Vauhtia automaattilaatikolla riittää- Tuohon ei valmistajakaan ole yrittänyt tehdä mitään hybridiviritelmiä – kun ei tartte!
Kyllä noilla lukemilla vielä tulevan hallituksen ansiosta hyviä veromääriä aikaansaa. Ei nuo kuitenkaan hybridien päästöille pärjää. Ja Glalle, tarkoitan kaikkia viimeisten päästötiukennusten edeltäviä malleja.
Kulutuslukemissa pitää olla tarkkana, kun käytössä on kahta eri standardia.
2016 mallisen Rav4 hybridin päästö (vanha normi) on n. 115-120 g/km. Hiukan siis parempi kuin vastaavan ikäisen Bemarin X3 dieselin. Toisaalta kun etenkin vanhan päästömittaustavan korrelaatio todellisuuteen etenkin hybridissä on heikko ja riippuu suuresti olosuhteista, jossa autoa käytetään ja kun tuon kokoluokan autoja käytetään yleensä pääasiassa maantieajoon (kuka nyt noin ison auton pääasiassa kaupunkikäyttöön ostaisi?), silloin hybridin etu on pienin ja diesel pärjää loistavasti. Todennäköisesti tuosta taisteluparista Bemari ei aiheuta yhtään enempää päästöjä kuin Rav4 hybridinä. Ja dieselillä on aina käytössään my-kortti, jolloin bensahybridi edustaa päästöiltään menneiden vuosikymmenien tasoa dieseliin verrattuna.
Sen sijaan kiinnostavaa on se, miksi päästöistä huolestunut valitsisi korkean auton. Jessen kohdalla päästöjen merkitys lakkaa olemasta, kun puhutaan hänen valinnoistaan. Octavian päästöt etuvetoisena dieselinä on kuitenkin pienemmät kuin Rav4-hybridissä. Onko autoon nousun helpottuminen n. 25 gramman arvoinen suoritus keski-ikäiselle metsätyökykyiselle autoilijalle ja miten Jees selittää mahdollisille lastenlapsilleen sen, että pappa aiheuttaa ylimääräisiä päästöjä, kun halusi ajaa katumaasturilla.
Noista Ruotsintuliaisista vielä. Todennäköisesti tänne tuodut mallit eivät ole yhtään enempää päästäviä kuin vastaavat Suomi-autot, joihin ko. Ruotsinmalleja ostavat muutenkaan päätyisivät. En siis jaksa uskoa, että tuonti lisää autoilun päästöjä. Verotuksellisesti homma saattaa olla Suomelle tappiollista, mutta se on eri keskustelun aihe kuin päästöt.
Kumpikohan on tärkeämpää suomen taloudelle, verojen täysimääräisyys autoilussa vaiko päästöt, minusta tarvitsemme joka autosta nyt voimassa olevan autoveron ja arvonlisäveron. Senverran on sossarit taas innolla mannaa menossa jakamaan kansalle.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään