Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Se kuntajako pohjautuu käytännössä täysin tuohon seurakuntajakoon. Piste.
Lainsäädännön muutos tehtiin tuolloin, jolloin kirkolta poistettiin maallisen puolen asiat. Kunnat perustettiin, mutta niiden jako pohjautui seurakuntiin.
Nykyään monissa kunnissa ja kaupungeissakin kunta tai kaupunki on suurin työnantaja. Tämä on johtnut jääviysongelmiin päätöksenteossa, kun niin moni kunta- ja aluevaltuutettu sekä lautakuntien jäsen on töissä kunnalla, kaupingilla tai sotealueella.
Ei se tainnut Puu Hastelija kuitenkaan aivan noin mennä. Monta seurakuntaa on perustettu samaan aikaan kuin kuntakin. Isoista pitäjistä, joista lohkottiin uusia kuntia, oli vain sen pitäjän seurakunta, uusiin kuntiin perustettiin uusi seurakunta. Osassa uusista kunnista oli kyllä kirkokunta olemassa jo ennen kunnan itsenäistymistä.
Suomessa on edelleen Tsaarin aikainen kuntajako pääosin, hallinto ei ole kehittynyt, byrokratiaa on tullut paljon lisää. Eikä mikään ole hallinnossa tehostunut. Emäseurakunnat jakautuivat pienempiin osiin pitäjittäin. Niiden väkiluku on puolittunut viimeisen 50v aikana, virkamiesten määrä monikymmenkertaistunut. Kuntia perustettiin myös yhdistämällä seurakunta kahden eri pitäjän alueelta uudeksi kunnaksi.
Elinkelvottomia lukioita pidetään pienissä kunnissa hengissä haalimalla ulkomailta oppilaita. Oppilasmääriä ei julkisteta.
Aikoinaan 1970-luvulla kunnilla oli suuri into perustaa uusia virkoja, koska valtio käytännössä maksoi heidän palkkansa nousevien valtionosuuksien muodossa, ja verotulot jäivät kuntiin. Nyt on vuorostaan käynnissä päinvastainen kehitys, eli valtio sälyttää yhä enemmän toimintojaan kuntien vastuulle, mutta ei anna siihen rahaa, ja vähentää entisiäkin maksuosuuksiaan. Hyvinvointialueiden perustaminen oli kyllä tässä mielessä päinvastainen liike, mutta nyt terveyspalvelut sitten viedään kunnista, kun valtiolla ei ollutkaan rahaa niitä ylläpitää. Suomessa on jo sellaisia kuntia, joissa ei ole enää laihkaan terveyspalveluja.
Kuntapolitiikka on selvästi aluepolitiikkaa. Jos Hartola olisi 500km pohjoisempana, se saisi valtiolta joka vuosi 5milj€ tulonsiirtoja nykyistä enemmän ja kunnantalossa olisi 50 viranhaltijaa enemmän. Sen kuntaverokertymä olisi 1.5 mulj€ pienempi, vaikka veroprosentti olisi vajaan prosentin nykyistä korkeampi.Näin tämä homma etenee. Eli ei tässä olekaan valittamista. Otamme vain valtiolta takaisin omia rahojamne ja työllistämme virkamiehiä. Mistä noille maistereille muualta töitä löytyisi kuin hallinnosta, ei heitä yritykset palkkaa mihinkään. Eivät osaa edes lakaista lattioita.
Tuo hyvinvointialueiden runsas määrä oli tuota totuttua aluepolitiikkaa. Yhteiskunnan rahaa jaetaan surutta, ketään ei kiinnosta veronmaksajien etu. Niin kauan jaetaan rahaa, kun sitä lakisääteisesti saadaan eikä sekään enää riitä 12mrd€ pitää ottaa lainarahaa. Koittaa haikea huomen, kun talous laitetaan sille tasolle, mihin meillä on oikeasti varaa.
On askarreltu joutavien piiperrysten parissa ja koko talo uhkaa sortua. Rahoituspohja on muuttunut pysyvästi heikkeneväksi. Korkomenot kasvaa niin suuriksi, että niistä on tulossa yksi suurimmista menoluokista. Onneksi se on vain rahaa. Nyt on syytä jokaisen laittaa talous kuntoon aikaa on vähän ja siitäkin on jo valtaosa kulunut.
Lottoaminen ja keskiolut tauolle, siitä tulee jo parin mrd€ säästö, eikä ole kuin hyötyä. Monitoimiareenojen räyhäkäs rakentaminen pitää loppua. Meillä ei ole varaa niihin. Koulujen liikuntahalleja on käytettävissä iltaisin. Jääkiekko on nuorisolle liian kallis harrastus.
Väestörekisteriin ylläpito ei ole kirkon tehtäviä, se pitäisi siirtää sieltä pois. Kyllä ihmisten pitäisi syntyä siviilirekisteriin ja kirkkoon liittyminen olisi jokaisen oma asia, eikä sieltä lähteminen kuten nykyisin. Pitäkööt ahdasmieliset turkkinsa ja 2000v vanhat kopioiden kopiot, jotka katolinen kirkko on joskus hyväksynyt Raamattuun.
Seurakunnat pitävät rekisteriä vain jäsenistään ja väliyttävät ne tiedot Digi- ja väestövirastolle. Se on melkoinen konserni nykyään. Olen pari kertaa käynyt ihan paikanpäällä hoitamassa ulkomaan asioita Lahdessa ja Helsingissä. Molemmissa tultiin heti aulaan saavuttuani kysymään englanniksi, että mitä asiani koskee, ja mille osastolle olisin menossa. Kun minut ohjattiin oikeaan odotustilaan, totesin olleeni molemmilla kerroilla ainoa suomalainen porukasta.
” Jos Hartola olisi 500km pohjoisempana, se saisi valtiolta joka vuosi 5milj€ tulonsiirtoja nykyistä enemmän ja kunnantalossa olisi 50 viranhaltijaa enemmän.”
Hartolassa näyttäisi olevan kunnan henkilöstömäärä 79 ja samankokoisella Hyrynsalmella 63…
Ei nuo henkilöstömäärät kerro suoraan kaikkea. Toinen kunta voi ostaa lakisääteisiä palveluita ulkopuoliselta toimijalta ja toinen kunta tuottaa ne itse. Esim. yksityinen versus kunnallinen päiväkoti.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään