Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Kyllä kalastelu kaikissa muodoissaan on hauskaa ja virkistävää. Verkkojen levittely mereen, uistinten huuhtelu joko vetämällä tai paiskomalla ja vaikka laiskanmiehen tapa: katiskalla pyydystäminen ovat aivan ihanteellisisia virkistymistapoja puhumattakaan talvikalastuksesta, jota myös on tullut harrastettua.
Mökkiremontit voi aivan hyvin teettää kesävierailla syventyen itse lähinnä työn jälkien valvontaan ja kalastukseen / saunomiseen.
Siinä olen kyllä Tolopan linjoilla että lyhyt kesä on monta kertaa sujunut oikein mukavasti ja rentouttavasti mökin rempoissa ja varustetason lisäyksissä. Kuten kaivamalla 5,3kuution umpisäiliö lapiolla maahan ja kaikki vesijohto-ja viem.vedot, lapiolla myös. Nyt ei ole kuin pienempiä puuhia kuten vesi johtaa putkia myöten keittiöön ja pienen lv-varaajan laitto. Kerkiää pikkuhiljaa kalastuksen pariinkin jahka vene maltetaan meille luovuttaa. Mutta kesälomalla itekkin vasta Heinäkuussa ja siitä pätkää syksyä kohti jolloin kerkiää mutta ei tule kalaa. Syyskuu saattaisi jo lykästää. Silloin viimenen loman pätkä vielä. Vuohijärven pitää jäähtyä että saa isompaa kalaa lähemmä pintaa. Toki painoviritelmiäkin jo on kehitteillä, kuulemma. Tämä autoasia ei ole ollenkaan letukan huonoudesta kiinni vaan rannasta nousevan veneen kuljetustiemaan tapaisen huonous. Eikä oikein riivatun paljon viitsi toisen metsään enää paanaa parannellakaan kun tuntuu noita kateellisia mökkinaapureita juoksentelevan vähä väliä vinkumassa ettei noin saa tehdä. Vaikka kyse on yhteisalueesta jossa on jopa suositus pitää kulkupolut kunnossa. Mutta kun piiperoille ei sovi mikään jos joutuu pari lepän rääsyä kaatamaan. Kauhea pininä.
Jeessi taitaakin joutua lähtemään sieltä ”Kaakonkulmalta”, kun on alkanut siellä riehumaan toisten tonteilla. Eli ympäristörikokset lisääntyvät ja siirtyvät laajemmalle, kunnes ne oikeuslaitos ne rangaistuksin kieltää.
Onko jymmärrysvaiva? Se on jonkun omaisuutta, tottakai mutta alue on myös mökkiläisten yhteisaluetta kaavoituksella vahvistettuna. Ja sen ehdoisssa lukee että tiet ja polut ja yhteiset oleskelualueet pitää pitää kunnossa. Itse lasken siihen kunnossa pidettäviin myös rannan josta hoidamme sen oman uimarannan välittömän läheisyyden. Mutta kun ympärillä on jokusia aivan toivottomia piiperoita joille yksikin lepän vesan taitto on kauhistus. Uhkaillaan kyllä milloin milläkin sanktiolla mutta toistaiseksi ei ole näkynyt sen pareen metsänomistajaa kuin viranomaisiakaan. Tätä on jatkunut nyt jo pari kesää ettei se uusi asia ole mutta eipä tuo nyt mieltä järin parannakkaan. Viimeksi jouduin kyllä yhdelle antamaan lähtöpassit meitin rannasta ja toistaiseksi on taas pois pysynytkin kitisemästä. Olin silloin leikkaamassa rannan takaista oleskelualaa ruohonleikkurilla. Sitäkään ei olisi saanut kuulemma tehdä. Tuntuu väki tykkäävän punkkiheinikoista.
Ei voi kukaan olla niin idiootti, että alkakaisi nykyisillä polttoaineiden hinnoilla linkoamaan metsäteitä lumesta. Kyllä auralla lumet siirtyy sivuun paljon pienemmällä energialla kun, on kunnollinen länsitraktori lykkäämässä, mitään ketjuja niissä ei tarvita eikä käytetä.
Hiukan olen kyllä Tolopan linjoilla tuossa linkoasiassa. Hyvinhän se Zetorikin jaksoi isoa etuauraa lykätä ihan totaalitukossa olleessa uudessa metsäautotiessä. Kaikki oli pelissä mutta hyvää ”hölkkävauhtia” meni. Muistelisin että kolmen metrin aurasta poika otti 0,4m:iä pois että sopi paremmin hänen oman tiensä aurausleveyteen. Sillähän uskaltaa kyllä lykätä kun on hyvät järeät törmäysvaimentimet.
Kun Tollo ei ole koskaan nähnyt kunnollista linkoa, hän kuvittelee, että se on aina jokin ”puhallin”. Kun ”kunnon länsitraktori” alkaa kolmen metrin auralla työntämään umpihankeen väylää, niin aurauspalle tulee helposti kaksi metri korkeaksi. sellaista kun tynnetään ”nuljukumilla”, niin kohta on traktori vasemman puolen ojassa.
Linko paiskaa lumet parinkymmenen metrin päähän, eikä lumivallia tien reunaan synny lainkaan, eli tie ei tukkeudu tuiskussakaan läpipääsemättömäksi.
Minkähän takia urakoitsijat, joilla on traktorilla kokoa ja tehoa vaikka kuinka, ajavat tieliikenneketjut etupyörissään, vaikka sopimuksien perusteella auraavat vain valtion maanteitä?
Linko on yhtä kevyesti kulkeva ja auraava, kuin alueaurakin. Se ero näkyy olevan monellakin urakoitsijalla, että alueaura pomppii sellaista 1 – 2 metrin loikkaa maantiellä, kunnon linko tulee kuin höylä ja hammasterä karhentaa polanteen.
Meilläpäin noissa vähän isommissa rattoreissa on aura edessä ja hammastettu lana takana, jotta valmista tulee yhdellä ajolla, sellaista vajaa 30km tunnissa, ei näy linkomiehiä. Onko Jätkä nähnyt tieliikenne rankaita, sellaisia käytetään rattoreissa, jotka auraa. Kun nykyisin lumipeite on yleensä alta puolimetriä, ei pahemmin palteita synny, kun tienvieressä on yleensä ojat.
Jeessi. Te ette ole poikasesi kanssa ”totaalitukossa” olevaa tietä nänheetkään. Kun tiellä on lunta niin paljon, että kettumetsällä kulkevien oikeat maastoautot eivät enää ole päässeet eteenpäin, vaikka siihen asti joka viikko ajettiin, niin lähdeppä sinne vinoauralla ilman ketjuja tekemään tietä. EI TULE MITÄÄN. Samoin pääsiäisen alla mökkitie, kun suojalunta on tiellä 70 senttiä. Siellä tarvitaan painava trakttori, ketjut pyörissä ja sellainen linko, jolla lumi lähtee niin, että hiekka tulee näkyviin.
Lisäksi etukuormaajaan kiinnitetyt lelut eivät ole tarkoitettuja muuhun kuin kevyeen sivelyyn. Ei siinä auta auraustuet, ei etunostolaitteet, vaan pitää olla apurunko taka-akselilta asti, mielellään vetokoukussa, joilla voi työntää niin paljon kuin koneella voi työntää, ja jopa ottaa hieman vauhtiakin.
Vapolla on hyviä ratkaisuja, kun turveaumoilla työntävät turvetta ylöspäin. Saa lykätä, eikä katkea traktori.
”Kunnon länsitraktorit” sanovat helteellä sopimuksen irti turvesoilla, kun vaihdelaatikko, perä ja hydrayliikka on suojattu lämpöreleitten kanssa. Sinne ryytyvät Valtrat, Jontikat, Caset ym ja summerit soi.
Jeessi. Onko sinulla puutarhatraktoria? Sellaista, jossa on mm jyrsinkone? Esim Belos! Eli sarvitratktori, jossa on mahdollisesti pyörat (2 kpl) ? Sellaisiin on laitettu pyöriin lisäpainot – esim betonista, jolloin sen pito – vetokyky on todella moninkertainen alkuperäiseen verrattuna. Sillä venetraileri rinnettä alas ja ylös niinkuin haluaa. Ketjut tarvittaessa. Kulkeutuu Letukan lavalla hienosti.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään