Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Katsoin Jeessin autoon sopivia jarrupaloja: Alkaen hinta eteen: 10,50 € taakse 10,32 €
Uskon kuitenkin, että kovilla selityksillä merkkihuollossa palat eteen ja taakse maksavat reilusti yli satasen. +vaihtotyö.
Paloissa on kulumisvaroittimet, joten ei niitä tarvitse syynätä. minulla on pihassa auto, jonka mittarissa on lähes 100 tkm. Ei ole paloissa, eikä levyissä minkäänlaisia kulumisen merkkejä.
Monissa autoissa on jo sellaisiakin jarrusatuloita, joiden säätäminen palojen uusimisen takia edellyttää oikeasti erikoistyökaluja, joita toki saa salkussa ilmeisesti kaikkiin normaali-mäntiin niiden sisäänkiertämisen tekemiseksi.
Ei onnistu kaikilta Tolloilta!
Typettäminen on turhaa vouhotusta. Kun ulkoilmassa on typpeä noin 80 %, on se käytännössä samaa ainetta.
Jos väittämät pitävät paikkaansa , kuten jokainen olettaa tietysti. Eikä siinä mitään pahaa olekkaan. Taas käytännön kokemuksella tiedän että ilmasta on paljon helpompi poistaa kosteus kun peuhata tuon typen kanssa. lentokoneen renkaissa käytetään typpeä koska ilma laajenee samassa suhteessa kun ilmanpaine laskee 1 millibaarin 27 metriä kohti eli renkaaseen kodistuva rasitus kasvaa juuri tuon verran 11km rengas ei enää kestäisi joten käytetään typpeä joka ei reagoi ilmanpaineen laskuun niin ramaattisesti. Tästä on kysymys. Autolla jolla ajetaan maanpinnalla sillä ei ole muuta merkitystä kuin lämpötilan nousun osalta ja typpeen tämä vaikutus on vähäisempää kuin ilmaan. Kuten kerroin auton renkaissa sillä ei ole merkitystä. Auton pyörän hakaisija on kasvanut siinä määrin että jäähdyttävää pinta-alaa on kertynyt lisää ja nopeudet ovat alhaiset verrattuna lentokoneiden kiitoihin. Turhaa vouhkaamista ja ajan haaskausta. Pelkkä rahastus kikka. Onhan se tietysti kiva leuhkia kaverille että typpeä renkaissa. ,vetyä housuissa,hepoa suonissa, ja jaja.
Rengaspaine laskee 0,1 Bar per 10 C-asteen lasku. Johtuisiko tästä se lentokoneen renkaiden typen käyttö? Jos renkaat eivät ehdi lämmetä lentokoneen laskeutuessa ne voivat olla alipaineiset.
Gla , ne ovat täysin epäolleellisa seikkoja ne nuuttujat.Voit testata, nosta pyörät ilmaan mitä vaikuttaa kitkan ja pintapaineen puuttuminen ja mitä vaikuta nuiden tekijöiden vaikutus. Jos pieni pintapaine nillä myilla tekijöillä ei ole mitään vaikutusta. Toisekseen vaikka kuinka kinuat fysiikan oppituntia niin sitä et tule tällä palstalla saamaan.Mitä tekemistä on on muilla tekijöillä renkaassa kun ajetaan kaupungin mukulkivi katuja tai maaseudun sorateillä. Vain pintapaine ratkaisee. Vesi on vanhin voiteista, kun se on renkaan ja tien välissä niin auto on hallitsematon.
Hienoa A. Jalkanen nän on . 0.5 kg 50C’ nollaan verraten , tämä on sis se lämötilan vaikutus ja paineen vaikutus on huomattavasti suurempi jolloin typen käyttö on välttämätön, typpi muuttuu tilavudeltaan vähemmin kuin kaasuseos jossa on hiilidioksiidi ja muut ponnekaasut mukana. Ei ole käytännöllistä päästää renkaista ilmaa pois kun mennään 11km.
Nopea keskustelu tuo ei toivottuja ajatuksia, A.Jalkaselle kävi niin. Lentokone lähtee kentältä normaalipaineisilla renkailla , kun kone nousee 11 km jossa vastapaine on huomattavasti pienempi renkaan ulkopuolella , renkaan pitäisi kestää tuo paineen nousu kun ilma renkaan sisällä laajenee. Siksi renkaissa käytetään typpeä johon ei paineen ja lämpötilan vaihtelu ei vaikuta niin voimakkaasti. Kysymys painosta , jokainen kilo jonka voi jättää koneen omasta massasta pois lisää rahdin määrää ja se nostaa lentokoneen tuottavuutta. Yleisilmailukoneissa jotka lentävät allapuolella 3km on renkaissa ilmaa. Autossa typen käyttö on saivartelua. Tuskin muut kuin europpalaiset sitä käyttävät. Kenellä on laitteet erotella typpi ilmasta. Salpietari menee heikosti ventiilitapista.
Melkoisen sekopäistä selostusta. Vai renkaiden paine nousee niin korkeaksi, että se voi räjähtää? Ei se kyllä itsekseen nouse. Joskus on kokeiltu ylipainetta renkaisiin ja henkilöauton renkaat ovat kestäneet vähintään 5 baria räjähtämättä. Varapyöriin kehoitetaan pistämään 4,5 baria.
Auton alla käytetään melko yleisesti 2 – 3 barin välillä olevia paineita, tietenkin kaikissa renkaissa lähes sama.
Kuinka moni tietäjä on katsonut autonrenkaan sisälle, kun se otetaan vanteelta pois? Onko vettä näkyvissä? EIOLE
Renkaan pintapaine on aina sama, oli rengas sitten kapea tai leveä. Neliösenttiä kohti paine on pienempi.
Kuivalla tiellä leveä rengas pitää suhteessa yhtä hyvin neliösenttiä kohti. Eihän formulakisoissa muuten ajettaisi leveillä renkailla. Nytkin niiden leveyttä on säännöillä rajoitettu.
Märällä kelillä renkaan pintakuvioinnilla johdetaan vettä pois renkaan ja tien välistä, ei muuta syytä uritukselle ole.
Typetys voidaan ristiä aivan sopivasti Typeryytykseksi.
Jeessin Typpirenkaat eivät ”suoda”, mutta painehälyttimet ovat kerran jo hälyttäneet. Onkohan Jeessillä Typpipullo takakontissa, jolla voi vuotavan renkaan täyttää paikkausaineen kanssa?
Ei auton renkaat nouse muusta syystä kuin lämmöstä kun ilma lämpiää niin se laajenee. Eikä auton renkaat edes lämpiä kun on oikeat ilmanpaineet. Formulan ja normaali henkilöauton renkaita on ihan turha verrata keskenään. Formula renkaat ovat tarra renkaat, liisteri pintaiset kuin hartsimöykyillä ajaisi. Kokemus on osoittanut että saman painoinen auto puolta kapeimmilla renkailla ei nouse vesiliirtoon yhtä helposti kuin leveillä. Yritäppä suorittaa vesihiihtoa luistimilla, ja sen jälkeen mäkisuksilla , kummat kantaa paremmin. Sama pätee auton renkaisiin. Voit urittaa molempia mielin määrin .
Luistinten toiminta perustuu jään sulamiseen terän alla ; vesipatjan päällä liukuminen onnistuu hyvin.
Yleinen kaasun tilayhtälö : P1 x V1 / T1 = P2 x V2 / T2 . Siitä voi laskea miten tilanne muuttuu esim. kun noustaan muutaman km korkeudelle ja lämpötila laskee vaikka 10 C astetta.
Jos renkaan tilavuus pysyisi samana korkealla, niin paine nousisi reippaasti. Joten renkaan tilavuus laajenee helposti ohuemmassa ja kylmemmässä ilmassa . Esim. 10 c ast lämpötila ero : silloin P1 x V1 = P2 x V2 / 10 . Jos renkaan tilavuus pysyisi korkealla samana (V2) , niin renkaan paine P2 olisi 10 kertaa korkeampi kuin maan pinnalla. Mutta suurissa lentokoneissahan renkaat on tavallisimmin koteloituina lentotilassa, joten kylmyys ei vaikuta niihin ainakaan kovin paljon. Typpeä käytettänee niissä sen takia, että typpi ei syty tuleen rengasrikon sattuessa.
Korjaus : Lämpötilan vaihtelu pitää ilmoittaa Kelvineinä eikä Celsius-asteikolla. Mutta periaate laskelmassa on sama.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään