Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Lentokoneiden renkaissa käytetään typpeä paloturvallisuuden takia, jos renkaaseen tulee vuoto maakosketuksen aikana ja paine väheenee, sehän lämpenee voimakkaasti ja kumi voisi syttyä palaamaan, mutta kun sisällä on typpeä, se tukahduttaa palon. Lämpölaajeneminen typellä ja ilmalla on lähes sama, että turha alkaa fysiikan lakeja kirjoittamaan uudelleen, eikä renkaan painoissa ole juuri mitään eroa, vaikka ovat typpitäytettyjä. Lentokoneen jarrut ovat punahehkuiset kiitoradan päässä laskeuduttaessa, kun kone jarruttaa ja renkaat varmasti myös kuumat.
Tuumit että renkaan palo alkaa sisältä ja typpi tukahduttaa palon. Rengas kyllä syttyy ja ulkopuolelta jossa on pelkkää ilmaa jossa 20% happea. Se on yksi tussaus kun typet on taivaan tuulissa eikä sammuta mitään. Jos tuo oli jokin kriteeri niin renkaassa olisi hiidioksiidi, eikä suinkaan typpi. Pitää tehdä ehdotus että trafi päivittää ilma aluksen turvallisuusmääräykset. Joka ei varmasti mene läpi. Huom, lähdössä kaikkien ilma-alusten renkaat on ehjät mutta lakuun tultaessa on varmistuttava että renkaissa on paineet. Mistäköhän johtuu. Kun tietää että jokin rengas on tyhjä niin laskeudutaan siten että kompensoidaan viallista pyörästöä ohjauksella. Jokaisella lentopaikalla on kirjallisuutta josta voi jokainen käydä katsomassa kuinka asia on ja se on tutkittua virallista tietoa.
Saahan rengasliikkeestäkin typpitäytön auton renkaisiin. Ei vaikuta lämpötila juuri ollenkaan. Jokainen kait tietää kuumalla ja kylmällä sama paine muuttuu siksi renkaista suositellaan katsomaan paine ennen ajua.
Remielle. ”-Kuivalla tiellä leveä rengas pitää suhteessa yhtä hyvin neliösenttiä kohti. Eihän formulakisoissa muuten ajettaisi leveillä renkailla. Nytkin niiden leveyttä on säännöillä rajoitettu.”(Omasta kommentista)
– Kun minä puhun kuivankelin renkaista, niin siihen on turha sekoittaa vesiliirtoa. Sellaista ei kuivalla kelillä synny. Parhaat kuivankelin renkaat ovat täysin sileät. Pienikin kosteus asfaltilla heikentää niiden pitoa ja märällä asfaltilla pito on melkolailla nolla.
Vesiliirto on tuttu juttu, sohjoliirto vielä tutumpi. Todella hankala oli raeliirto, joka loppui vasta, kun oikean puolen renkaat olivat asfaltin ulkopuolella murskeen päällä.
Mistä niin päättelette, että lämpötila vaikuttaa rengaspaineisiin jotenkin oleellisesti, ei vaikuta. Pakkasella myös rengas nimittäin supistuu eikä ilmaa tarvitse lisätä paineet pysyy samoina. Lämmetessään rengas laajenee eikä ilman lämpötila nosta rengaspainetta. Eikä renkaat pahemmin kesällä ajossa lämpene.
Hiilidioksidi ei sovellu renkaiden täyttöön, sitä säilytetään nesteenä alle miinus 34 lämpötilassa. Vaikka se on nestemäisenä ja paine laskee alle 6bar se menee jääksi.
Jos haluatte maksaa turhasta typpi täytöstä niin siitä vaan.
Remielle sanoisin jotta rengas voi syttyä myös sisältä kun lentokoneissa järrut kuumenevat punahehkuisiksi laskuissa. Ei ne renkaat ehdi edes jäähtyä ilmassa kun iso massa on lämmennyt. Turha kuvitella, että lentokoneen renkaat olisivat jäässä kun ovat rungon sisällä. Koneet eivät pitkään kentillä seiso.
Kyllä renkaat lämpiävät ajossa, kun vedellään hieman keskimääräistädempää pätkää. Jos kauppareissu on kaksi kilometriä, ei lämpötila paljoakaan kohoa, mutta kun hurautetaan vaikkapa yli sata kilsaa yhteen menoon ja poiketaan kahvilla. Auto jää parkkiin kovettuneen lumen päälle. Kahvitauko vessakäynteineen kestää vartin ja kun tullaan ja lähdetään, niin lumessa non täplät, joissa on sulanutta ja ehkä jäätynyttä lunta. Pienet kuopatkin on siihen sulanut.
Aurton ohjekirjassa rengaspaineista yleensä mainitaan, että : Talvella käytetään esim 0,2 baria kovempia paineita kuin kesällä.
Niin käytetään mutta se taas johtuu siitä että halutaan pienentää polttoaineen kulutusta. Mikään ei estä laittamasta kesärenkaisiin 2,8bar painetta ja talvirenkaisiin 2.5bar.
Eipä, vaan sillä halutaan estää renkaiden sivujen murtuminen, joka tapahtuu aika äkkiä, kun kumi/muoviseos on kankeaa, mutta joutuu kuitenkin myötäämään.
Katsoin tuossa hieman noita paineita: Peraatteessa samalle autolle, mutta erilaislla moottoritehoilla ja esim farkkumallia täydellä kuormalla jne Haitari on 1,8 bar – 2,8 bar
Vyörenkaan sivut on tehty joustamaan, renkaan rakentella pyritään juuri siihen, että jäykkä kehä säilyttää muotonsa ja sivut joustavat. Vyörenkaat soveltuu huonosti traktoriin, kun ajetaan kärryn kanssa, jossa raskas kuorma, alkaa pompottaa kun renkaan sivut joustavat. Joskus pakko vähentää nopeutta, 33v renkailla ikää.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään