Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Me vedämme risutkin metsästä , ensin häpesin hommaa kun oli 60 vuotta väliä. Poltin pesällisen alapalokaasutuskattolassa , tuo pesällinen vastasi 2 koivuhalko pesällistä. Olin yllättynyt. Lisäksi kattila puhdistui silminpistäväsvästi. Palokammio oli ihan puhdas, kaasuosasto puhdistui niin että metalli oli näkyvissä monin paikoin. Jestas mikä halstraushiillos kun vaan olisi ollut silakoita tai muikkuja, edes lahnan lätyskä. Ei lainkaan huono idea lämmittää risuilla. Ennen puuhellassa , ja vesipadan alla poltettiin , syttyvät helpolla ja vesi lämpiää siinä kuin sähköliedellä, lisäksi ilma puhdistuu ja lämpöä tupaan. Oi oispa aika matkailua.
Tokkiinsa, Tolopan logistiikassa risuistakin tehdään klapeja. Siihen ei aivan jokainen pysty mutta jos nuori vaimo vaatii niin sitten luonnonlait vain uusiksi.
Ja Remie, se kirkkaus palotilassa tuli sinun risujesi kosteudesta. Ei siis mitään järin hyödyllistä vaan lähinnä kuori paikoittain pinttyneen noen tulipinnoista. Juuri niin kuin vesi pesässä tekee kuumille pinnoille. Aivan tuttu juttu. Kaikkein typerintä kuitenkin yrittää risuilla lämmittää. Se on yksi humaus kun ne palaa. Eli jatkuvasti istuntoa pannuhuoneessa. Mitäpä tietty väliä jos ei muualla ole mitään elämää mutta itse seurustelen mieluummin muun kuin keskuslämmityspannun kaas.
Harjavallassa ilmeisesti uskotaan, että vesi palaa ja tuottaa energiaa. Ne on isot kattilat erikseen, joissa on savukaasujen lämmön talteenotto, niissä sadaan höyrystyneen veden energiat talteen, pienissä tulisijoissa kosteat puut yllätys, yllätys kuluttavat energiaa ja nokeavat tulipinnat. Risujen ja oksien hyvä lämpöarvo johtuu puun tiheydestä. Minä en oksia polta, mutta olen nähnyt poltettavan ja hyvin niillä takka lämpeni. Se on hakekin aika pientä puuta ja palaa paljon paremmin kattilassa kuin klapit, jotka on tarkoitettu takassa poltettavaksi. En haluaisi aikaa vittää lämmityksen parissa niin paljon, että niillä taloani lämmittäisin.Paljon hyödyllisempää myydä kuitupuuna ja ostaa rahoilla sähköä ilmalämmityspumppuun, lämmitysenergiasta yli kaksi kolmannesta on ilmasta. Turha puhua Keslan kärrystä kun talon lämmityskin on vielä 70-luvun tasolla ja puolivuosisataa kehityksestä jäljessä. Miten putkimies on noin kehityspudokas ja vielä Etelä-Suomessa, tosin sielläkin on paljon takapajulaa juurikin tuossa Porin seudulla. Kannattais laittaa lämmitys talossa ajantasalle, se nokinen äijä ei ole kovin kiinnostava, saattaa parempi puolisko ottaa ritolat ajastaan jälkeen jääneestä pannuhuonepakolaisesta.
Kiitos kovin haasteesta mutta en keskustele aiheesta.Olen siinä iässä että erotelen puheet teoista jos totean jonkun asian olevan niin kuin kerron niin väitteet ja keksityt verukkeet ja tekosyyt ei sitä muuksi muuta. Kuten on kerrottu totuus ei pala tulessakaan. Kautta aikojen on ollut ihmisiä jota ovat väittäneet vastaan tietämättä asiasta sen enempää. Mustaa on väitetty valkoiseksi ja vaikka mitä mutta ihan turhaan. Kysymys on väittelytapauksissa siitä kenellä on halu kaikkein kovin halu sanoa se viimeinen sana ja näin tuntevat suurta tyydytystä kun saavat vastapuolen vaikenemaan luullen näin olevansa oikeassa. Eivätkä koskaan huomaa että he itse väittivät olemattomia ja omia epäonnistumisia ja kokemuksiaan kertoillen. Aina tulee tilanne jolloin toinen tekee asioita perusteellisemmin ja paremmin ja nopeammin , kukaan ei ole voittamaton
Isoimpiin traktori-metsäperäkärry yhdistelmiin sopii tukkipuuta liki 15 k-m³. Ei ne ole mitään silakkapuntareita. Tavallisesti niillä on muuta käyttöäkin kuin puun ajoa. Polttopuun ja pienehköjen harvennusten puun ajossa pienemmätkin metsäperäkärrysysteemit puoltaa paikkaansa. Siirtokulut jää pois eikä eh-ajourista tarvitse yleensä tehdä yhtä leveitä kuin isoille koneille . Ne kompensoi huonoa tuottavuutta.
Puun lämpöarvo on melko tarkkaan riippuvainen puuaineksen painosta, eli kuivan puun kilo antaa saman määrän lämpöä puulajista riippumatta. Pienet kosteusvaihtelut eivät muuta tilannetta, jos veden paino otetaan huomioon.
Kuitenkin monelle on jo valjennut se seikka, että kun puu on ns. puolikuivaa ja siitä kosteampaa, alkaa veden kuumentaminen tulipesäsä kuluttamaan energiaa.
Kun märkä puu tuottaa paljon savua ja nokea, alkaa päästöt olla melkoinen riesa ilmastolle, mutta myös lämmityslaitteiston kyky ottaa lämpö hyödyksi heikkenee.
On toki myös veden ruiskuttamista tulipesään kokeiltu ja kehitelty, mutta ymmärtääkseni vain siten, että tulikuumiie , mokisille pinnoille suihkutetaan vettä, jolloin metallipinnat puhdistuvat hetkessä.
Jätkä on sentään hiukan hajulla vesipesusta ja sama vaikutus on kun lievästikkin kosteaa risua laittaa kuuman pannun pesään. Sen haihtuvan kosteuden suunta on juuri tulipinnat ensin ja se irrottaa sen tulipinnan nokikerrostuman todella tehokkaasti. Tätä vesipesuahan käytettiin yleisesti ja taidetaan vieläkin, kaukolämpölaitosten KPA-kattiloissa. Toki niitä on harvakseltaan mutta on tässäkin naapurikaupunki Kokemäellä sentään. Tuo takassa risujen poltto nyt on niin kahoa kuin olla voi. Mitä siitä on hyötyä ja onko järkeä laahata kaikki puunroskat pirttiin?
Isoissa kattiloissa tulipintojen puhdistus tehdään höyrypuhalluksella. Kun parinsentin paksuisista oksista ja risuista tehdään takkapuita, pesällinen palaa jo aika pitkään. N, 30l riittää yhdeksi lämmityskerraksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään