Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Hevosilla on tarkempi näkö kuin hirvillä. Nehän on puolisokeita kun liikkuvat enimmäkseen hämärässä. Sähköisen aitalangan ne havaitsevat turpajouhillaan. Eli jos vauhdissa ovat aita ei pidättele.
Autoista päädyttiin hirviin ja peuroihin sekä Jessen haapoihin.
Etenkin peurakanta kasvaa holtittomasti. Jessellä on tässä tilanteessa valttikortti hihassa. Kun haapojen viimeinen hakkuu on tehty, antaa niiden vesottua vielä muutaman vuoden aitojen takana. Sitten avaa portit ja laskee haapojen sekaan ison peuralauman sekä sulkee portit. Lapista paikalle muutama lappalainen peuraerotteluun ja peurat lihoiksi. Tekee haavoilla vielä yhden tilin.
Kun Jesse on kaatanut ensinmäiset haavikkonsa, ja alueille alkaa tulla uutta haapavesaikkoa, mitkään sähköaidat eivät pidätä sorkkaelukoita alueiden ulkopuolella. Silloin tarvitaan valitettavasti täysiverinen hirviaita. Se taas maksaa aika paljon.
Toloppa, miksikähän hirvi olisi ”vauhdissa” pimeässä? Kait sinä joskus sentään olet hirven nähnyt ihan omin nokkineenkin kulkemassa ilman jahtia. Hirvihän tarkkailee ympäristöään todella intensiivisesti ja lähestyy myös aitaa samalla varovaisuudella. ja kun aita on virrassa sen vaikutus perustuu nimenomaan sähkön saantiin arkaan turpa-alueeseen. Itse olen aidan sijoittelulla saanut huomattavasti paremman tuloksen kun laittaa aidan ojanvarteen josta hirven on pakko nousta alueelle märästä ojan pohjasta. Vaikutus on aika muheva kun suora maadotus hirven hermoratojen läpi toimii. Jos se onneton on edennyt jo siten että nauha on sorkan välissä se yleensä jää siihen kiinni äkkikäännöksessä ja se painaa aitanauha sorkan välissä kiinni ja voin sanoa kokemuksesta että ensimmäiseen viiteenkymmeneen metriin ei mutkia nauhassa ole. Kyllä se aika hurjan spurtin ottaa. Jos Toloppa haluat ihan uskomuksen tueksi tulla kokeilemaan vaikka paljain jaloin tehdä saman toki suon sen sinulle. Mutta ethän sitten pahastu jos minulla sattuu olemaan hiukan hauskaa. Mutta sydämen tahdistinta ei sitten saa olla.
Jätkä tosiaan oikeassa, aita on nimenomaan nauhoja ei lankaa. Nauha on punavalkoinen joka kyllä haalistuu muutaman vuoden aikana mutta en näe sitä minään ongelmana. Kyllä se vaikutus perustuu nimenomaan sähkön kanssa tuttavuuden tekoon. Ja silloin kun tärsky on sen mitä aita normaali toiminnassa antaa ei läpimenoja tapahdu kuin hirvijahdin aikaan kun ne ovat todella vauhdissa. Mutta ne jatkavat silloin samaa kyytiä myös toiselta sivulta pois alueelta joka kyllä jurppi koska remontti on usein melkoinen. Ja se sähkö toimii Visakallo kyllä taimiasteen haavikossa yhtä hyvin kuin vanhemmissakin. Kokeilkaa jos ette muuten usko. Itse olen saanut jo tähän ikään niistä niin monta tälliä että voin sanoa ettei siihen totu määrälläkään. Kun pelkästään taiteilu ojan penkalla heiniä polkiessa monasti verkkarien läpikin saa hyppäämään aika hätäiseen toiselle puolen ojaa. Koitin alkuvuosina olla niin karski että en viitsinyt lähteä katkaistun nauhan takia keskusta sammuttamaan. Mutta kun aikansa yritti niin lopputulos oli se että korjaus ei onnistunut ilman keskuksella käyntiä vaikka oli käsineet kädessä.
Paljonko tuo haavikon aitaaminen sitten parantaa taloudellista tulosta verrattuna siihen että alueelle olisi hakkuun jälkeen tullut ilmaiseksi hieskoivua ja tavallista haapaa. Vaikka osan hirvet olisi syöneet taimia tulisi paljon vielä harvennettavaksi. Miksi viljellä vähäarvoista puuta suurin kustannuksin.
Visakallo:”-Täytyy nöyrästi ja häpeissään todeta, että tällä palstalla on todella vauraita isäntiä. Tekevät metsätietkin vain omaan käyttöönsä. Jos sitten joskus suvaitsevat myydä puita, teettävät yhtiöllä kääntöpaikat ja murskeenajot. Ei tässä köyhempien auta kuin kurkkia arkana puun takaa, kuinka isot isännät porskuttaa!”
-Tuohon tilaan päästäkseen täytyy hervottomasti kehua metsäliittoa, sijoittaa osuuksiin niin paljon kuin npystyy, Hakeutua edustustoon tai anakin sen jäsenten tuttavuuteen. Aina myydä sokeana Metsäliitolle, vaikka se ei ostakkaan koivutukkia tukkina, ei pikkutukkia eikä parrua, mutta maksaa kuitipuusta samn kuin muutkin ja bonuksia jopa tuplana.
Tälläiset verenimijät ottavat Metsäliitosta ulos pienimmätkin kuitupuun hinnan korotusmahdollisuudet teettämällä Metsäliitolla kilometritolkulla metsätietä. Toki unohtaen, että Puutavara-autoissa on yleensä perävaunut, joiden kanssa ne mielellään kävisivät ihan varastopaikalla asti.
Toki ”Omistaja-asiakkailla” saa puut olla vaikka pidemmänkin telausmatkan takana, koska he rummuttavat Metsäliiton nuoteista koko ajan.
Tuo eläinten käyttäytyminen sähköaitaa kohden on mielenkiintoista. Villisioille tein paimenpojan n. 25 cm maan pinnasta. Villisiat seurasivat langan kiinnittämistä mielenkiinnolla ja sain välistä korjata aitaa, kun siat nykäisi kärsällään sen irti tolpasta.
Kun sain aidan valmiiksi, yhdistin sähkön. Isommat siat kehivät aidan luo ja ensimmäinen pukkasi kärsänsä lankaan. Seurasi kiljaisu ja hyppäys metrin taaksepäin! Sikoja oli siinä pieni ryhmä yhdessä, vaaran uhatessa ne kokoontuivat yhteen. Jokainen kävi vuorollaan testaamassa virrallisen aidan samoin reaktioin ennemuin porukka uskoi, että täräyttää se!
Joka päivä sain puhdistaa lankaa, koska siat tonkivat kärsällään aidan vierustaa ja huomasivat heti, kun lanka meni oikosulkuun eikä antanut iskua! Ei kukaan niin viisas kuin ihminen – paitsi villisika:)
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään