Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
A.J onhan sinulla se kaasu toisena. Ei taida auton pinta-ala riittää kuin ylläpito lataukseen. Tämä autoilu on siitä hauska että poliittisesti ohjaillaan noita päästöjä. Taannoin oli että diesel nokee kaikki paikat, sitten ei nokenutkaan yhtään, nyt taas nokeeaa. Dieseleistä halutaan eroon kovilla maksuilla. Kun dieselit taas häviää niin ne lopettavat nokeamisen , kumma ettei politiikot huomaa asian yhteyttä. Ei kai ne nokea kun on sulatettu bensiiniautoiksi. Hetken päästä on sähkön ja kaasun kanssa samaa pelaamista. Kovin päämäärätöntä päättämistä. Voisin nimetä ilmiön pakkomarkkinoinniksi. Tuleehan siitä verotuloja kun ihmiset ostavat ulkomaisia autoja joita korjataan hampaat irvessä yötä päivää ja palkasta asentajat maksavat veroa. Tässä kohtaa ei huomata eikä välitetä siitä tosiasiasista että raha katoaa ulkomaille kuin lumi kevällä. Kyllä se on niin että raha tätäkin yhteiskuntaa pyörittää eikä pelaaminen ja keinot rahan pysymiseen rajojen sisäpuolella pysymimeen on hyvin huonot jopa kelvottomat tällä hetkellä. Postin lakko auttaa. Lentolakko auttaa. Lauttaliikenteen pysäyttäminen auttaa. Nuo ovat pelkkiä hyviä toimia kunhan olisivat hyvin pitkiä ja laajoja lakkoja. Pitäisi saada neuvottelijat kiihotettua ravotautisiksi jotta lakot jatkuisivat vain ikuisesti. Kaikki tuommoiset huu-haa humpuukit lakkoon. Lakkolaiset tekemään oikeaa tuottavaa työtä joka tuo rahaa maan rajojen sisäpuolelle vastapainoksi aiemmasta viemisestä.
Aurinkopanelissa on edelleen huono puoli, ettei se Suomen oloissa tuota kunnolla sähköä kuin puoli vuotta vuodessa. Talvikautena sähköauto on ladattava samaan aikaan kun kaikki muutkin tarvitsevat eniten sähköä.
AJ: ”Ollaanko siitä samaa mieltä että Suomessa pitäisi maksaa palkkaa jolla elää?”
Valitettavasti en voi olla!
Kaunis ajatus – mutta se johtaa suureen työttömien armeijaan ja sellaisten töiden jäämisen tekemättä, jotka toisaalta hyödyttäisivät meitä kaikkia, mutta niiden tekeminen on kannattamatonta tällä palkanmaksuperusteella, jonka määrittely jo sinänsä on erittäin hankalaa.
Punkkaan toisinaan Espoossa. Siellä vastaavan tasoiset asumisolosuhteet mitä minulla täällä on maksaisivat monikymmenkertaisesti.
Eli en voi allekirjoittaa tällaista ajatusta, koska se on vahingollinen hyvinvointiyhteiskunnan näkökulmasta. Vain työnteolla me voimme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa.
Työstä voidaan maksaa vain sellaista palkkaa, että se on työn teettäjälle kannattavaa.
Ymmärrän RR ajatusmaailmasi. Työ ja työntekijä määräävät, minkä verran palkkaa kannattaa maksaa. Ratkaisuja heikosti tuottavien töiden tekemiseen: automatisoida, robotisoida ja digitalisoida ja loput teetetään ihmisillä, jotka saavat lisäksi yhteiskunnan tukia. Halpatyövoima ei ole ratkaisu, koska senkin on tultava toimeen Suomen kustannustasossa.
Kyllä Metsälehden voi maksaa e-laskulla, joka tilataan omasta verkkopankista käsin.
RR:”AJ: ”Ollaanko siitä samaa mieltä että Suomessa pitäisi maksaa palkkaa jolla elää?”
RR. Millä menetelmällä haluaisit poistaa muonavahvuudesta ne, jotka eivät saa palkkaa sen vertaa, että sillä eläisi? Koko ajatuskuviosi on täysin mieltä vailla. Noin ajattelevat pitäää laittaa ensimmäiseksi kaasu- kammioon.
Tuohon saamattomuuteen on vain yksi ja ainoa lääke nälkä ja vilu. Kyllä hätä pistää plumpsimaan sanotaan. Nyky yhteiskunnassa ruokitaan niitä paremmin kuin ei tee mitään kuin niitä jotka joka työpäivä luuttuu lattioita ja pesee pyykkiä jossain laitoksessa. Hiton tärkeitä töitä mutta saava paljon huononpaa palkkaa kuin ne jotka pelaavat kotona jota matopeliä. Nuo ketä on kotona , heillä ei ole mitään kuluja kun työssäkäyvällä on. Noita varten pitäisi olla työsiirtola jollaisia oli 1950 luvulla. Pakkotyömaita, nyt elätetään laiskoja vankeja vuodesta toiseen. Siivottavaa löytyy, runsaasti.
Mazda on kehittänyt bensiinimoottoriaan jo pitkään, ja ensimmäinen vaihe oli Skyactiv-G, joka on ollut tähän saakka ainoa vaihtoehto Mazda3:een. Uusi Skyactiv-X on siitä edelleen kehitetty versio, jossa sylinteriin suihkutetaan erittäin laihaa ilman ja polttoaineen seosta.
Edestä tai sivulta katsottuna uudella moottorilla varustettu Mazda 3 ei eroa millään tavalla kesymmistä sisaristaan.
TONI JALOVAARA
Puristustahdissa sytytystulpan ympärille ruiskutetaan vielä pieni annos polttoainetta, joka sytytetään normaalisti sytytystulpalla, minkä jälkeen koko seos saadaan räjähtämään puristussytytyksellä dieselmoottorin tapaan.
Normaalisti bensiinimoottorissa polttoaineen ja ilman optimaalinen seos on 14,7:1, mutta Mazdan ihmemoottori toimii jopa 50:1 seoksella. Lisäksi moottorissa on mekaanisen ahtimen tyylinen ilmakompressori sekä vielä hihnakäyttöinen kuuden kilowatin tehoinen käynnistingeneraattori, minkä myötä autoa voidaan pitää kevythybridinä.
Edistyksellisillä teknisillä ratkaisuilla ei ole mitään arvoa, elleivät ne toimi käytännössä. Mazda3:n suhteen ei ole syytä huoleen, sillä uusi moottori ilahduttaa ensimetreistä alkaen. Vaihdeopastin pyytää siirtämään valitsimen suuremmalle heti kun käyntinopeusmittarin neula ylittää 1 000 r/min rajan eli melkein tyhjäkäynnillä. Tällä pyritään parhaaseen mahdolliseen taloudellisuuteen.
Ajamamme yksilön yhdistetty kulutus on uuden varsin realistisen WLTP-mittaustavan mukaan 5,6 litraa sadalla kilometrillä. Parinsadan kilometrin lenkillä liikuttiin kaupungin ruuhkassa, kiivettiin reippaasti mutkaista vuoristotietä ja ajettiin moottoritiellä sallittua 140 km/h nopeutta. Silti kulutus jäi ajotietokoneen mukaan vain 5,3 litraan sataa kilometriä kohden. Kollega tuli alamäkivoittoisen puolikkaan hotellille litraa pienemmällä kulutuksella: dieselmäinen kulutuslukema, kuten luvattiin.
Muilta osin uusimoottoriseen Mazda 3:een pätee kaikki sama, mitä on aiemmin sanottu Skyactiv-G-moottorilla varustetuista versioista. Ulkonäkö on tyylikäs. Etenkin parhaimmalla Luxury-varustetasolla ohjaamo on mallinimen mukainen eli ylellinen.
Tunnelma vähän järkkyy, kun autolla lähtee ajamaan, sillä jousitus on säädetty tarpeettoman tiukaksi. Auton tunnelmaan sopisi mukavuuspainotteisempi alusta. Toisaalta jyrkissä kaarteissa ajaminen on nautinnollista, kun keula ohjautuu tarkasti kuljettajan osoittamaan suuntaan.
Hinnat alkavat viistoperäisen Vision-varusteisen 28 490 eurosta. Tuon korimallin kanssa Skyactiv-X:n saa myös nelivetoisena, jollaista mahdollisuutta ei moni kilpailija tarjoa.
Mazda on kulkenut bensiinimoottorin kanssa omaa tietään keskittyen vapaasti hengittävän rakenteen kehittämiseen.
Uusi Skyactiv-X todistaa, että mahdollisuuksia parempaan on vielä olemassa. Bensiini- ja dieselmoottorin parhaiden ominaisuuksien yhdistämisessä Mazda on onnistunut yllättävän hyvin.
Jätkä taisi hiiltyä jo ensimmäisen lauseen lukiessaan. Eli sen sortin sosialisti, jonka oletus on, että jossakin on isä aurinkoinen. Perustelut jäi lukematta tai ainakin ymmärtämättä.
Minä en kannata tuloerojen kasvattamista. Historia osoittaa, että tuloerot ovat aaltoliikettä. Jos tuloerot kasvavat liian suuriksi, niin ne tasoittuvat tavalla tai toisella. Elleivät vapaaehtoisesti, niin väkivaltaisesti.
Postilakko saattaa toisaalta olla aivan hyvä asia. Digitalisoidaan lähetykset ja lopetetaan turha paperilehtien ja kirjeiden jakelu kokonaan. Moni on onnellinen kun päästään tästä joulukorttihössötyksestäkin. Sama asia voidaan nykytekniikalla hoitaa paljon mielekkäämmin ja monipuolisemmin.
Lue itse oma sepustuksesi. Kun mielestäsi kaikkien työssäkävijöiden palkan ei tarvitse riittää elämiseen, on kyse todella typerästä mielipiteestä, väännä niin paljon kuin tahdot!
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään