Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Tuo eläinten käyttäytyminen sähköaitaa kohden on mielenkiintoista. Villisioille tein paimenpojan n. 25 cm maan pinnasta. Villisiat seurasivat langan kiinnittämistä mielenkiinnolla ja sain välistä korjata aitaa, kun siat nykäisi kärsällään sen irti tolpasta.
Kun sain aidan valmiiksi, yhdistin sähkön. Isommat siat kehivät aidan luo ja ensimmäinen pukkasi kärsänsä lankaan. Seurasi kiljaisu ja hyppäys metrin taaksepäin! Sikoja oli siinä pieni ryhmä yhdessä, vaaran uhatessa ne kokoontuivat yhteen. Jokainen kävi vuorollaan testaamassa virrallisen aidan samoin reaktioin ennemuin porukka uskoi, että täräyttää se!
Joka päivä sain puhdistaa lankaa, koska siat tonkivat kärsällään aidan vierustaa ja huomasivat heti, kun lanka meni oikosulkuun eikä antanut iskua! Ei kukaan niin viisas kuin ihminen – paitsi villisika:)
Voihan noita metsäpalstojaan aitailla ja haapaa kasvattaa parhailla metsän kasvatusalueilla, jossa kuusi antaisi viisi kertaa paremman taloudellisen tuloksen. Mutta kovaa luonnetta se vaatii. Sijoittamisessa tappiot kannattaa kotiuttaa nopeasti. Mitään käännettä kuitupuun hinnassa ei ole nähtävissä.
Haavan normaali kuidun hinta on seurannut koivun kuituhintaa parin euron takamatkalla. Minun kohdallani haavan kuituhinta seuraa kuusikuidun hintaa ja se tuo pakkasen paremman tuloksen ainakin nyt kun hinta kuusikuidulla nousussa. Tolopalle se kait ei nouse mutta noin yleisesti kyllä. Ja kyllä se tie tehdään aivan minun kustannuksellani ja aivan perävaunulla lanssille asti joka tulee tien päähän. Metsä-Group ei vaadi minulta mitään erityistä enkä minä heiltä. Vain tien teon sopimuksen mukaan. Ja vielä asiakorjaus jätkälle. Metsä-Group ostaa siinäkin kaupassa koivutukkia ja pikkutukkikin on kaupan luettelossa kyllä. Kannattaisi jätkänkin varmaan lukea Hämälän haastattelu jossa hän kyllä vakuuttaa firman ottavan tarkkaan ainespuun, tukit tukkina ja kuidut kuituna. Suomen suurimpia vientisahureitahan he.
Minä kyllä saan haavoista koivukuidun hinnan hankinnalla kun myyn pienissä erissä kaikki haavat pois. Hiukan pienemmäksi hinta jää kun menee koivun kertoimella. Mutta hinta on parempi kuin Jessellä.
En vaa ymmärrä jos muutaman aarin syöminen tai jonkun taimen polkeminen vie metsätalouden kannattavuuden? Sehän on tuhertamista jolla ei saavuta tuottoa. Eihän se noin voi olla. Pukkaan tien wanhalla ookkerilla ja sisulla minne haluan ja saan puun kaupaksi. eri asia vissiin ku jessen letukka akkujen vaihtoon. Älkää märiskö hirvistä mitään. Ymmärrän että asioilla on mittasuhteet. Mutta muutama eläinten polku, jotka minusta kuuluu metsään, nostattaa olemattomia niskakarvoja. Tuskin se oma naama mahtuu edes peiliin ja saako sen pösön käännettyä omalla tontilla.
Provosoi vaan wj mutta totuus on että Satakunnassa ei tänä aikana voi lehtipuuta ilman aitaamista kasvattaa. Ihan kokemuksella. miksi ostaisin taimet vain syöttääkseni ne täysin hirville. Ei järjen hiventäkään. Sitä paitsi, onneksi riistahallintokin tunnustaa tilanteen ja antaa aitaukset ja minulle jää vain tuhertamiset. Mutta kun en ole periksiantajatyyppiä niin en alistu ”hirvimafian” toiminnan röyhkeyteen vaan suojaan taimikkoni.
Kyllä totuus on se että hoitorästit aiheuttavat metsänomistajien vahingoista 95% ja hirville ja peuroille jää se 5%. Näin mutu tuntumalta. Pääosa tulonmenetyksistä johtuu kolmen suuren monopolistisesti hallitsemista kuitupuumarkkinoista, kun pitävät puun hinnan alhaisena.
On älytöntä tehdä tuollaista tilastoa. Metsänomistaja, jonka metsässä on pahasti rästejä, on linjansa itse valinnut. Sen sijaan vähän aktiivisempi kaveri, jolla todennäköisesti on myös tavoitteita, ei voi hirvieläimistä aiheutuville vahingoille käytännössä mitään. Silloin hoitorästien osuus vahingoista on 0% ja sorkkaeläimet 100%, jos sinun jaottelua käytetään. Ja kun nyt puhutaan metsätaloudesta metsänomistamisen sijaan, tuo jälkimmäinen eli 0/100 jako on lähempänä totuutta 95/5.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään