Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
VTT:n laskelmien mukaan metsäteollisuuden vienti voi kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä. Autoliikenne sähköistyy, mutta muun muassa laiva- ja lentoliikenteessä tarvitaan pitkään biopolttoaineita.
Minulla ei ole mitään haapa kammoa. Hiukan vain epäilyttää että niiden kasvattamisesta saisi kannattavaa toimintaa. Sitä olen yrittänyt toverille kertoa.
Olisi mukava tietää miksi minulle pitää yrittää kertoa sellaista joka ei pidä paikkaansa? Kait sinä sentään jotain muistatkin mitä on aiemmin aiheesta keskusteltu? Eli että minulla on esim. kasvatussopimuksiakin muutama jossa taataan tietty hintataso sen hetkiseen myyntiin. Onko sinulla puillesi jo takuuhinta kun alat niitä taimesta kasvattaa??
Jeessillä on niin kova sopimus Metsäliiton kanssa, että hän tulee lyömään rahoiksi sillä – löisi ehkä vielä paremmin, jos olisi kasvattanut tuota massaa harvemmassa asennossa.
Kun Hybridihaapasopimus tehtiin aikoinaan, sai siihen ilmaiset taimet ja ilmeisesti myös istutuskustannuksiin tukea. Aitausravikkeet ja osan työstä on paikalliset riistamiehet kustantaneet. Vuoden – parin kuluttua Jeessi pistää Haavat katkaisuhoitoon.
Jeessi innostui Metsäliiton kanssa sellaiseen sopimukseen, että parempaa on vaikea keksiä. Minäkin olisin tehnyt sellaisen, jos olisin voinut, mutta en ollut sillä alueella, mihin sopimuksia tehtiin.
Kun tänäkin kesänä Jeessin haavat lisääntyvät luultavasti 40 kiintoa / ha, ja kuutiosta on luvattu suunnilleen kuusikuidun hinta, niin lisäkasvun arvo hehtaarilla hipoo tuhatta euroa.
Vähän oikaisua taas virheille jätkän paukuttelussa. En saanut ilmaisia taimia koska ensimmäinen istutuspohja oli pelto johon Metsäliitto luonnollisesti oletti minun saavan pallonmetsitystukena haavan taimet. En saanut kun Metsäkeskukselta tuli tyly tiedote että hakemus hylätään. Syynä pellon syrjäinen sijainti. Asia joka kyllä jurppii vieläkin. Asianhan voi tulkita oikein vain yhdellä tapaa: Metsäkeskus tuomitsi viljelyaikeeni jo ennalta tuhoon tuomituksi valtion suojeleman hirvieläinkannan vuoksi. Koska toinen tulkinta voisi suoraan oikaisuluettuna olla lähes huvittava: haapa on kulttuurilaji jota ei voi viljellä korvessa koska se ikävöi sivistysympäristöä. Toki Riistakeskus lähinnä Nakkilan osastonsa järkevän ja tunnetunkin R.Laajan toimesta ymmärsi heti että aidat tarvitaan. Toki perustui häneen yhteydenottooni. Myös yksi Harjavaltalainen, lähinnä luontoharrastaja, ex-metsästäjäkin, oli asiassa omalla arvovallallaan mukana. Muuten kiellän jyrkästi paikallisten metsästäjien mitenkään osallistuneen koskaan aitapystytyksiin tahi niiden kunnon seurantaan. Jopa kerran oli metsästäjä aidan vieressä hirvipassissa kun tulin paikalle. Aita oli aivan päreinä ja kun kysyin että mikäs aidan päälle on käynyt sain aika kumman vastauksen. Kait sinä sen tiedät, saa…a! Häipyi kyllä saman tein.
Hybridihaapa on vieraslaji , joten sen viljely ei täytä kaikkia sertifioinnin kriteereitä.
Olisko M-keskuksen nihkeys johtunut ihan siitä.
Piti ihan lukea tuo IS: n artikkeli, kun uutta Pösöä mainostettiin niin kovin. Oli hyviä puoltoääniäkin keskustelussa. Pari omakohtaista kokemustakin: -17 vm:n 3008 ;sta joku kertoi omistaneensa vain 6 kk ja 10 kertaa oli pitänyt käyttää takuuhuollossa. Pellitykset pielessä, jakopäävika ja muutakin. Takuun toimivuuden kanssa ongelmia myös. Toinen kertoi omistaneensa 308:n jonka moottori hajosi kun oli ajettu 150 tkm. Voi niitä vikoja ilmetä toki muissakin automerkeissä mutta harvemmin ihan noin paljon uusissa tai uudehkoissa.
Nelivetoa ei kuulemma saa Pösön suv -malliin. Se vähentää tietysti painoa ja kulutustakin vähän mutta käytettävyys kärsii samalla.
Puuki, jos olisi jostain kummajaispuusta kyse sen olisi voinut ja varmaan olisi laitettukkin syyksi hylkäämiseen. Kun hylkäämisen syy sanasta sanaan oli vain paikan syrjäinen sijainti voi ehkä miettiä kuinka hyvä se on perusteeksi hylkäykselle. Vastapainoksi voin kertoa muutama päivä sitten kokeneen metsänomistajan kanssa samaa peltoa kiertäessämme ja kasvua tutkaillessamme hänen kommenttinsa. Kun tosiaan totesi että mitä sinä sinne sitten olisit laittanut kuin tuon nopeakasvuisen kun sieltä ei koskaan olisi muuta saanut nousemaan. Hän itse muunmuassa silloin ei lähtenyt tarjoamaan ollenkaan palstaa koska katsoi pellon niin mahdottomaksi metsitettäväksi. Siellähän silloin piti melkein päivänvalollakin otsalampulla suunnistaa kun kasvillisuus hukutti miehen reippaasti sisäänsä. Vieläkin haapojen varjostuksessa se ryönä nousee lähes metriin. Ja en tiedä mihin muistikuviin Jätkän taimivouhotus perustuu mutta olen kyllä itse kaikkikin taimeni maksanut nuillekkin palstoilleni. Tuo ensimmäinen pelto oli 2,5ha:a ja sen jälkeen tuli vielä muutaman vuoden päästä 0,8ha:a samaa peltoa lisää istutettua.
Joutuu välillä hoitamaan ihan omiakin asioita siitä tämä pitkä tauko. Onpa tosiaan hyvä sopimus kun pellon metsitykseen olisi kuusentaimet saanut ilmaiseksi kunhan palsta oli Suomen rajojen sisällä. Kyllä glyfosaatilla kaatuu kaikki vihreät kasvit. Eikä havupuut sillä edes kuole kun käyttää elokuussa. Ei sitä tienkään haaavikossa voi käyttää. Kannattaisi pyytää joltakin metsäasiantuntijalta laskelmat mitä noille haavikoille kannattaa tehdä isompien vahinkojen välttämiseksi.
Kelpaisiko Jesselle tämä laskelma? Jätin uudistamis- ja hoitokulut pois. Niitä kun on molemmissa vaihtoehdoissa hieman erimuotoisina ja eri aikaan, mutta suuruusluokka on vertailukelpoinen.
Pinta-ala 25 hehtaaria.
Haapoja kasvatetaan kolme sukupolvea, eli 3 x 20 v. = 60 vuotta.
Motteja / ha tulee 3 x 400 = 1200. Läpihinta 20 euroa / motti.
25 ha x 1200 mottia x 20 euroa = 600.000 euroa
Kuusia kasvatetaan yksi sukupolvi, = 60 vuotta.
800 mottia / ha. Läpihinta 50 euroa / motti.
25 ha x 800 mottia x 50 euroa = 1000.000 euroa.
Erotus: 400.000 euroa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään