Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Noita kattilamiesten höpötyksiä syöpymisestä on kuultu jo vuosia. Tietenkin rauta syöpyy vuosien mittaan, mutta uutta tehdään. Totuus on että eivät haluaisi maksaa mistään mitään, hake pitäisi saada ilmaiseksi. Erittäin törkeää, kun kyse on kunnallisista laitoksista ja Pohjolan voimasta, siellä on vastuu ympäristöstä täysin hukassa.
Puuki: ”Päästöjen vähenystavoitteissa EU:n -päättäjät kilpailee nokittamalla toisiaan koko ajan suuremmilla päästövähennys %:lla. Komission tavoite oli 55 % lyhyellä aikavälillä ja EU-mepit pani paremmaksi 60 %:n pienennysvaatimuksella.”
Käsittääkseni noissa on erilaiset laskentaperusteet. 60% mallissa huomioidaan nieluja eri tavoin ja se on Suomelle eduksi. Hakkaraista lukuunottamatta suomalaiset oli 60% ehdotuksen takana. Toki Niinistö, Pietikäinen & co osaavat vääntää meidän puuston kasvuun perustuvan nielunkin päästölähteeksi, joten homma ei vielä niinsanotusti ole hoidossa.
Voi olla että pelkän puun poltto ei ehkä niin haitallista olekaan vaikka emäksisyydellä/happamuudella on tunnetusti vaikutusta moneen asiaan. Suurempi merkitys voi olla hakkeen laadulla kuin sillä turpeen lisäämisellä.
Samaa mieltä siitä, että e-puuhakepuu on alihinnoiteltu kannolla sen energiasisältöön nähden. Kiinnosta puuta saadaan n. 1,8-2,3 Mwh energiaa jonka käyttöpaikkahinta on ~ 30-40 € ilman veroja ja muita lisiä. Hakeirtokuution haketuskustannus muutaman euron ja kuljetus samoin, kantohinnasta ostajan kustannus n. 1 euron. Korjuu useimmiten suht. kallista n. 8 €/ irtokuutio (voi olla aika paljon vähemmänkin kohteesta riipuen) .
VTT;n tutkimuksen mukaan 2030 vuonna Suomessa on polttomoottorisia h-autoja autokannasta 90 %. Ihan järkevältä kuulostaa. Patteriautojen päästöt ei ole ihan pieniä eikä hyötysuhde ole 95 % koska latauksessakin häviää ilmoille 20 % energiasta. Lisäksi akku tyhjenee jos auto on käyttämättä pidempiä aikoja (esim. viikon) . 3:nneksi pakkasilla hyötysuhde heikkenee koska lämmitykseen kuluu myös energiaa. 4:nneksi sähkön tuotanto voi olla vähemmän ympäristöystävällistä ja siirtohäviöitäkin tulee.
Kaasulla toimivia kuorma-autojakin on jo olemassa. Ns. välivaiheen ratkaisut (biokaasu, etanoli, vähäpäästöiset polttomoottorit ) autoilussa ennen hevosaikakauden uutta tulemista tai sitten toisessa skenaariossa olevaa vetyautoiluaikakautta on edulliset ja toimivat ratkaisut omiaan talouskehityksen sakatessa melkein joka paikassa.
Tulipesien syöpyminen pitäisi olla hallinnassa joten kuten – poltetaan mitä tahansa. Meiltäkin kulkee ympäri maata muurareita, jotka vuoraavat kattiloita tiilillä, joiden koostumuksesta en ole kysäissyt heiltä, mutta varmaan on aineen puolesta seurattu kehitystä maailmalla.
Tästä ei ole kauvaa, kun yksi kaveri kertoi tekevänsä Riihimäellä ongelmajätelaitoksen uunien sisäverhoilua. Siellähän hoidellaan kaikki pahemmatkin materiaalit polttamalla ne oikeassa lämpötilassa. Tulipinnat puhdistetaan syöttämällä hihnalle muutama muovitynnyri, jotka ovat täynnä asetonia. Ja taas on röörit puhtaat!
VTT:ssä osataan vielä sentään laskea. Poliitikkojen laskutaito sen sijaan vaikuttaa lähes olemattomalta. Heitellään vain lukuja visioita julkisuuteen, jotka yksinkertaisesti ovat mahdottomia.
En aivan usko että polttomoottorisia on enää 90%:ia vuonna 2030. Niin hyvin on autoilun sähköistys otettu vastaan joten oletan vauhdin senkun kiihtyvän lähivuosina, varsinkin jos bensa tai diesel alkavat maksaa huomattavasti enemmän kuin nyt.
Toloppa voisi muuten olla hiukan vähemmän asiantuntijaa jossain polttolaitosten kattiloiden kestossa. Kun et aiheesta näytä mitään ymmärtävän ja heittelet köykäisiä kuin jotain tietäisitkin. Onko millään mahdollista miettiä kattilan rakennetta hiukan syvällisemmin. Kun se on suljettu vesijärjestelmä myös kattilan vesi on paineistettu kennorakenteeseen jonka puhkeaminen aiheuttaa yleensä välittömän lämmityksen mahdottomuuden. Vesi suihkuaa paineella tulipesään. Ja kun se paineistettu vesitila paikataan sieltä kattilan tulipesän puolelta joka on väärä puoli keston kannalta niin arvaappa kuinka usein sitä saadaan jopa yhdessä lämmityskaudessa tehdä. Kohta tilkkuja on enemmän kuin alkuperäistä peltiä. Ja jos kattila paikataan kunnolla se on purettava pois kaikista pintarensseleistään ja kuivattava myös kennoistaan eli avattava kattilan ulkopinnan kautta. Ja ei aivan halpaa lystiä tule.
Taitaa Jesse asia kuitenkin olla niin, että meistä vain toisella on kokemusta raskaasta teollisuudesta. Olen muutaman sata erilaista paikkausta nähnut kun tulipesään on tullut vuoto ja korjataan hitsaamalla sinne paikka. Ei se ole kuin työtä. Jessen on turha filosofoida keskuslämmityskattilan korjauksella kun ei ole teollisuudesta mitään kokemusta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään