Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
”Asia ja huumori Ok – henkilöön menevä kiusaaminen ei. Jeesille on annettava tunnustus että on sinulla pitkä pinna.”
– Se pinna ei enää veny – Katkennut jo ajat sitten. Pahat traumat näyttävät jääneen Kaukoidän autoja kohtaan. Kun ilman vähäisimpiäkään perusteita muodostaa vankkumattomat käsitukset omista ja toisten kalustoista, mutta sitten salamannnopeasti kääntää takkinsa ja siirtyykin täysin vastakkaiseen leiriin haukkuen edellisensä aivan kelvottomaksi, ei voi nostattaa muuta kuin lievää vinoilua palttoonkääntämisestä.
Myös metsienkäsittelytyyli kertomansa mukaan on suorastaan lakien vastainen.
Yksi motiivi moiseen Lobbaukseen voisi olla raha, mutta…. Enemmän lienee kuitenkin moinen mainostaminen tuottanut hallaa yrityksille, kuin nostanut toiminnan imagoa.
Kaukaa Ameriikasta asti kävi yksi iso mies täällä Suomessa jokin aika sitten. Jotakin kovin tuttua hänen puheissaan on ollut. Täällä palstalla on kirjoitellut jo pitkää vähän samantapainen kaveri. Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka olisivat sukua!
Viime viikolla kuulin Virossa hyvin mielenkiintoisen asian Suomen bensiinihuollosta vuonna 1939. Viro toimitti silloin Suomelle merkittävän määrän palavasta kivestä tislattua bensiiniä, eikä kukaan tainnut silloin valittaa pakokaasun hieman oudosta hajusta. Bensa kun tuli silloin tosi tarpeeseen! Se sama vähän eksoottinen haju jäi minunkin hajumuistiini vuonna 1967, kun olin 9-vuotiaana Neuvosto-Eestissä vanhempieni kanssa. Suomi auttoi vastavuoroisesti Viroa sen itsenäisyyden palautumisvuoden 1991 talvena, kun ryssä sulki Virolta öljyhanat. Nesteen toimittamat poltto-aineet tulivat silloinkin tosi tarpeeseen!
Jos kemian alan yritys BASF:n Harjavaltaan suunnittelema akkumateriaalitehdas toteutuu, se tuo kaupunkiin yli sata uutta työpaikkaa, kirjoittaa Satakunnan Kansa.
Tehdas olisi osa yrityksen 400 miljoonan euron investointisuunnitelmaa, jolla se vastaa Euroopan autoteollisuusmarkkinoiden kasvavaan katodimateriaalien kysyntään.
Harjavallan tehtaaseen yritys on valmis sijoittamaan noin 100 miljoonaa euroa.
”Euroopasta ei toista tällaista tehdasta vielä löydy”, BASF Oy:n toimitusjohtaja Tor Stendahl toteaa.
Miksi Suomeen ja miksi juuri Harjavaltaan?
Stendahlin mukaan tehdas saisi tarvitsemansa raaka-aineet kuten nikkelin ja koboltin naapurissa olevasta Suurteollisuuspuistosta. Lisäksi Harjavalta houkuttelee vankalla osaamisellaan ja mahdollisuudella hyviin yhteistyökumppaneihin.
”Suomeen on myös hyvä investoida. Suomi on kilpailukykyinen maa”, Stendahl vakuuttaa.
Yritys saa paikallisilta asukkailta kehuja siitä, että heitä kuunnellaan ja kysymyksiin annetaan myös vastauksia. Lähinaapurit on pidetty hyvin ajan tasalla.
”Yllätyin siitä, että kaupungilta soitettiin vielä perään, että oletteko tulossa, vaikka tilaisuuteen oli jo tullut kirjekin”, Ari Taipalmaa kertoo.
Taipalmaa sanoo olevansa huolissaan tehdasalueelta mahdollisesti kantautuvasta melusta, päästöistä ja lauhdevesialtaiden sijoittelusta.
”Lauhdevesialtaat rakennetaan kaikkein lähimmäksi asutusta. Kun lauhdevesi höyryää talvella, se vesihöyry tiivistyy rakennuksiin. Jokainen osaa kuvitella, millainen lämmin höyry niistä pakkasella nousee”, Taipalmaa sanoo.
Yrityksen edustajat vakuuttivat kuitenkin, että lauhdevesialtaita käytetään ainoastaan ongelmatilanteissa, muulloin vedet kulkevat putkia pitkin. Taipalmaan penäämiin meluvalleihin yritys ei usko olevan tarvetta.
Tuotantolaitokset sijoitetaan tontin pohjoisosaan, mahdollisimman kauas asutuksesta. Linnuntietä matkaa lähimpään naapuriin on noin 300 metriä.
Harjavaltalainen Jukka Rimmistö totesi pitävänsä hanketta kannatettavana, mutta muistutti vuosien kokemuksen osoittaneen, että herra Murphy kyttää koko ajan ja iskee heti, jos siihen suinkin on mahdollisuus. Siksi Rimmistö vaati yritykseltä riskisuunnitelmia muun muassa täydellisten sähkökatkojen ja päästöjen varalle.
Teuvo Aalto puolestaan toivoi, ettei tehtaalle kuljettaisi Pajakatua pitkin vaan Sepänkadun kautta. Harjavallan tekninen johtaja Juhani Ramberg vakuutti, että vaihtoehtoja mietitään vielä. Torstaina kävi myös ilmi, että pelastuslaitos vaatii tontille toisen pelastustien.
Jos joku paikallisista asukkaista ei vielä ole saanut sanaansa kuuluviin, suunnitelmista voi jättää mielipiteensä Varsinais-Suomen ely-keskukseen 7. elokuuta mennessä.
Ylitarkastaja Seija Savo toivoo ihmisten ottavan rohkeasti yhteyttä, jotta viranomaiset saisivat mahdollisimman kattavan tiedon siitä, mikä alueen asukkaita suunnitelmissa askarruttaa.
”Älkää pitäkö kovin korkeaa kynnystä. Tuokaa kaikki esiin, mitä hampaankolossa on”, Savo totesi.
Olen aivan samaa mieltä jätkän kaas. Paikkakunta toivottaa tervetulleeksi BASF:in. Ja minä tietysti myös. Teollisuuspaikkakunta ei tuosta suinkaan pahene vaan työpaikat ja elinkeinoelämän piristyminen tuovat mukanaan vaurautta. Ympäristöhallinto tuntuukin olevan sopivan hajanainen ja ei niin kovin vihertävä. Sieltä ei kovin ihmeitä jarruja onneksi ole luvassa. En näe mitään olennaista vastustuksen syytä. Teretuloa vain tänne kylille jätkä, aina sieltä murusia saattaa tippua jopa sinunkin hyödyksi.
Vielä pikku huomio autoilun maailmasta. Kaukoidän ihme Toyota Avensis joka on ollut suomalaisten ihannoima ja ostama loppuu kun muiden euroopan maiden ostajat eivät ole sitä juurikaan enää halunneet. Sehän nimenomaan oli euroopan markkinoille tehty malli. Kertookohan jotain suomalaisten autotottumuksien pinttymistä? Kuten Kamuxin listojen parikymmentä suosikkia käytettyjen autojen hausta. Ruotsissa niihin menee kepeästi myös Peugeot mutta suomessa lähinnä tsekin, saksan ja kaukoidän ”paapamallit” loistaa.
Kun katsoo, millä autokorjaamojen sällit ajelee, jos ne eivät ole piirimyyjän korjaamolla töissä, niin kyllä valtamerkki on Toyota, taikka sitten joku harrasteauto.
Minun tuttuni ajelee omia ajojaan Corvettella, näin kesäisin avona. Työpulella on sitten kaappikuorma – auto, jossa on kaikenlaista vehjettä ja kalua kyydissä aina.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään