Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
1700-luvulla venäläiset vei Suomen alueelta jopa 30 000 lasta orjiksi uralille asti. Että semmonen hyväntekijä se oli naapuri. No on joku kerta toiselta puoleltakin tullut suomalaisille huonoja ”vaikutteita” esim. sotilaiden otossa mutta useammin toisen naapurin puolelta.
Onneksi kuitenkin pitkä itsenäisyyden aikakin saatiin vaikka kalliiksi tulikin . Maksettu on korkojen kanssa sotakorvauksetkin aikoinaan silloin eläneet. Ja toivotaan että rauha säilyisi edelleen joka suuntaan.
No nyt emme saisi jenkkien rokotteita jos olisimme silloin antaneet Venäjän hallita mielinmäärin. Tuskin saisimme edes vahingossa ylituotettua erää. Varmaan ennemmin tuhoaisi sen erän. Muuten varmaan aika sama onko itsenäisyys vai itsepäisyys vallalla. Mutta usan alusmaiksi voisi myydä. Kun eivät sitä Grönlantia saaneet voisi tarjota viherlandiaa tilalle. Piiperohallinto tulee kaupanpäälle ja hinta laitettaisiin halvaksi. Ennemmin kannattaa myydä vapaaehtoisella kaupalla kuin EU myymässä meität pakolla velkaantumisen myötä. Olisi hienoa olla jenkki kun nuo autot ovat vielä autoja eikä mitään kippanoita, korean tai japsin, aivan sama.
Ei Leninin sakki missään kännissä ollut, kun Suomen itsenäisyyden tunnusti. Leninillä oli nimittäin kansallisuusoppi, jonka mukaan kaikille pienille kansoille kuului itsemääräysoikeus (eritoten valtakunnan länsireunalla). Leninin vision mukaan kaikissa näissä maissa tapahtuisi vääjäämättä pian vallankumous ja sen jälkeen nämä pienet bolshevikkimaat ”tajuaisivat liittyä yhteen isoon” kommunistiseen jättivaltioon. Porvallisen Suomen tunnustaminen olisi siten vain väliaikainen ratkaisu jota seuraisi herkullinen voitto. No vihkoon meni ja pian tämä oppi haudattiinkin syvälle…
Yksi vähemmän tunnettu Suomen pelastaja voisi olla Ranskan pääministeri Daladier, joka talvisodan aikana osin sisäpoliittisista syistä ryhtyi ajamaan avustusretkikunnan lähettämistä Suomen avuksi. Britit koetettiin saada hankkeeseen mukaan ja Suomen auttamisen varjolla kaapata Ruotsin malmikentät pois Saksan teollisuudelta. Hanke meni lopulta niin pitkälle, että joukkoja oltiin jo laivaamassa Ranskassa ja tämän tiedon saatuaan päätti Stalin tehdä rauhan Suomen kanssa. ”Väliaikainen ja nolo rauha Suomen kanssa oli pienempi paha kuin joutuminen Ranskan ja Englannin kanssa sotaan.
Suomen kaltaisen maan kohtalon hetket on aina olleet osa jotain suurempaa myllerrystä. Ja näin tullee jatkossakin olemaan.
Suomi välttyi onneksi joiltakin osumilta koska oli niin syrjässä. Pienen maan kohtaloita historian myllerryksissä kuvaa hienosti Jaan Krossin teos Uppiniskaisuuden kronikka. Viron alueesta kun oli keskiajan lopulla kiinnostunut vuorotellen Ruotsi, Saksa ja Venäjä.
Tavallaan ensimmäinen itsenäisyysyritys/ajatus oli Anjalan liitto ja Liikkalan nootti Venäjän keisarinna Katariinalle. Upseerit ja sotilaat eivät halunneet hyökätä Venäjän alueelle toisin kuin Ruotsin kuningas. Suomalainen upseeri Hästesko sai maksaa tästä hengellään Tukholman torilla. Perusasia oli se, että Ruotsi ei kyennyt enää antamaan suojaa suomalaisille, vaan tarjosi perinteistä tykinruokana olemista suomalaisille rusthollitalonpojille.
Suomen kannalta on tärkeää, että Ruotsilla ja Venäjällä ei ole läheiset suhteet, jos niin olisi Suomen asema kävisi hyvin ahtaaksi. Onneksi suhteilla on historiallinen painolasti, eikä Venäjän röyhkeys miellytä ruotsalaisia aatelispoikia. Mutta eivät he mitään vastuuta halua ottaa Suomen turvallisuudesta, yhteistyö käy niin pitkälle kuin se palvelee myös Ruotsin turvallisuutta.
Tulipa mieleen Jessen lenkkeilyharrastuksen aloittamisesta, mikä sinänsä on aivan erinomainen ja kaikin puolin kannatettava ja kunnioitettava ajatus kenelle tahansa, hakea jonkinlaista referenssiä yleiskuntoon. Koulu- ja varusmiesajoilta jokaisella (paitsi AJ:llä, joka ei vapaaehtoisena saapumiserään 2/95 tai sen jälkeisiin enää hakeutunut?) on varmaan lämpimät muistot Cooperin testistä.
Siinähän tulos suhteutetaan ikään ja sukupuoleen eli kuntoa voi arvioida tasapuolisesti samalla testillä kaikki.
Kun kilometrin yhtämittainen juoksu tekee tiukkaa, tämä taulukko ehkä kannustaa miettimään omia elintapoja ja hyötyliikunnan osalta arjen kulkutapavalintoja. Ja jos polvet ei jossain vaiheessa enää kestä juoksusta aiheutuvia iskuja, vaihtoehtona kävelyn lisäksi eräs toinenkin lihasvoimaan perustuva kulkutapa, jossa rasitus on ehkä nivelille ystävällisempää.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 8,971 - 8,980 (kaikkiaan 24,671)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.