Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Omat ELANit 1980-luvulta toimivat kyllä vielä, mutta lapsi tarvitsisi sukset. Karvapohjasuksia ei tarvitsisi voidella, joten sellaisia kyllä tekisi mieli kokeilla.
Sähköautoa sen sijaan en vielä hankkisi. Hallitus kaavailee biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen laajentamista ja konversiotukeen jatkoa (etanoliin ja kaasuun). Nämä olisivat hyviä väliaikaisratkaisuja matkalla kohti sähköön ja mahdollisesti vetyyn pohjautuvaa liikennettä, ja ovat samalla osa kiertotaloutta, jossa jätteistä tehdään uusia tuotteita.
Minun hermot ei enää onneksi muovisuksilla hiihtämistä kestä. Voi sitä lipsumisen ja nuljumisen määrää. Puhumattakaan laskettelusta. Sehän ei ole mitään urheilua, jossa konevoima vie ylös ja painovoima tuo alas.
AJ jos päädyt karvaphjiin.Osta ne alan ammattilaiselta.Marketin ja suurien urheilumarkettien halpatuotteilla ei tee mitään.Menee hiihtämisen ilo kun ne ei pelitä.
Kiitos vinkistä rööri. Painoluokka onkin ongelma, kun painoa pitäisi pudottaa… Jossain luki että karvapohjien oleellinen ominaisuus on se, että siteen paikkaa voi vaihtaa – mihinkähän sitä ominaisuutta tarvitaan?
Siinä se onkin, kun vanhat voideltavat pitää vaihtaa nanoihin. Siten huomataan, ettei ne olleetkaan niin hyvät kuin mainoksissa kerrottiin, mutta ei hätää. Markkinoille on tullut karvapohjasukset, jotka luistaa pakkasellakin. Sitten huomataan, että ne tökkii, kun ladulla on irtolunta. Mutta ei hätää, ihan tavalliset voideltavat sukset on hyvät. Mutta hups, tuossa tulikin hankittua uuden standardin mukaiset siteet, kun nanot myytiin pakettina. Monot ei sovikaan vanhoihin voideltaviin suksiin eli pitää ostaa uudet sukset, kun siteitä ei kannata vaihtaa vanhoihin suksiin. Ja onhan suksien tekniikkakin niiiin paljon kehittynyt viidessä vuodessa (suksikauppiaalta kuultu fakta). Ja näin kierros alkaa alusta. Silloin voikin ottaa pykälää laadukkaammat välineet, ettei tarvitse pettyä laatuun.
Laskettelusta voi tehdä urheilua tai passiivista mäen laskua. Itsestä se on kiinni, millä otteella harrastaa.
Siteiden paikan vaihdolla voi tehdä hienosäätöä, jos kokee tarpeelliseksi ja että pito- ja luistoalueet ei osu täysin kohdalle. Ei ole välttämätöntä.
Samaa mieltä olen siitä, että erikoistuneelta suksikauppiaalta kannatta ostaa. Urheiluliikkeessä, marketissa tms. paikassa lyödään käteen ne, jotka sopivan mittaiset sattuu olemaan. Oikea suksikauppias tarkastaa jännitykset yms. asiat (jokainen suksi on yksilöllinen, vaikka numeroiden mukaan ei pitäisi olla) ja muutenkin tuntee asiansa.
Latusuksista yhdet halvat sukset on sunnuntaihiihtelyyn ja siihen ihan ok. Toiset vähän arvokkaammat lenkkeilyyn, olisikohan 400 euron hintaluokassa jokunen vuosi sitten olleet. 550 € oli laskun loppusumma, mutten muista mitä kaikkea siihen tuli mukaan. Siteet ainakin. Nyt suksen ovh näyttää olevan 600 euron molemmin puolin. Onko tuo kallis vai halpa, se on kovin suhteellista enkä lähde sitä määrittelemään. Sen kuitenkin tiedän, että suksen pitää olla suhteessa tekniikkaan. Kilpahiihtäjän suksella ei rauhallisessa hiihdossa tee mitään, jäykkä runko vaatii virheettömän potkun. Ja nyt puhun siis perinteisestä, luistelusuksia en omista.
Ihan kiinnostavaa eri suksia on verrata. Miten koko tuntuma hiihtoon muuttuu, kun suksen tyyppi muuttuu. Ja miten esim. joku löysä suksi voi olla jossain tilanteessa helpompi käsitellä kuin ns. parempi aktiiviharrastajan suksi. Pitää siis tietää, mitä haluaa, jos alkaa optimoida välineitä.
Hookkanit ne trikoissa valmista latua hiihtää. Huomenna latvalintuja katselemaan repussa kivääri ,kirves,kahvipannu ja lenkki paketti. sukset on 12cm leveät, ei tarvitse olla valmista latua.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.