Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Työelämässä ollessani helsinkiläisten päätöksenteko-kulttuuri tuli valitettavasti hyvinkin tutuksi. Tämän takia en kovin helposti syty sieltä tulevaa muuta maata koskevaan vallankäyttöön. Kyvyttömyys hoitaa omia energia- ja liikenneratkaisujaan eivät suinkaan ole ainoita. Vanhankaupunginkosken kalatien ratkaiseminenkin on siirtynyt jo viidelle vuosikymmenelle:
Landeasukkien eläminen perustuu puhtaasti tulonsiirtoon kaupungista joten jos jotain parannuksia haluaa niin alkaa pikkuhiljaa elämään omilla tuloilla.
Vanha sanonta on ”Kyllä maakunta maksaa”. Maakunnat kustantavat kaupunkilaisten elämisen sataprosenttisesti.
Kaupunkien elätit ovat täysin riippuvaisia Maakunnista kerättyjen tuotteiden heille antamasta työstä ja vientituloista. Ilman niitä saisivat he ”Heittää lusikan nurkkaan”.
Myös ”kaikki” asukkaat ovat juuriltaan maaseudulta.
Metsän tai muiden luonnonvarojen omistaminen onnistuu kaupungista varsin hyvin. Ei se ole landeasukkien ansiota, varsinkaan että sen perusteella pitäisi elättää täysin.
Niinhän se on. Muut maakunnat maksaa pääosin Helsinginseudun ylisuuret asumistuet ja kalliin rakentamisen verorahoilla. Mm. lentokentän rakentaminen tehtiin aikoinaan verovaroilla ja tulot kerää pääkaupunkiseutu. Metsäverotuksen muutoksen aikaan poistettiin paikkakuntakohtaisen metsäverotulon kohdentuminen suoraan ko. kunnalla tai kaupungille . Pääomatuloverohan menee valtion kirstuun ja vain pieni osa metsäverokertymästä palautuu paikkakunnalle. Ja onhan niitä monia valtion laitoksia ja muissa maakunnisssa toimivia yrityksiä joiden pääkonttorit ja verotulot menee pääkaupunkiseudulle. Jo aikoja sitten etelä vei pohjoisesta tulovirtoja sähkön muodosssa , kun vesivoimalat oli suurimpia sähköntuotantolaitoksia. Sähköenergia ja puu on olleet eniten kupattuja tulonsiirtoja pohjoisesta etelään. Ja onhan se puu sitä edelleen sitä koska alennetut kantohinnat vaikuttaa suoraan metsäyhtiöiden tuloihin ja tuloveroihin valtiolle. Valtio on vähentänyt kuntien/kaupunkien omia verotuloja ja lisännyt velvollisuuksia monet kunnat on sen vuoksi vaikeuksissa . Kiinteistöverot ja muut maksut (esim. vesi-ja viemäriliittymien maksut ) on sen vuoksi nousseet kohtuuttomasti, kun kuntien menoja pitää paikata niillä . Pitäisi varmaan kunnissakin säästää joidenkin asioiden kohdalla (mm. henkilöstömenojen) mutta pääosin noin.
Alkuperäisiä helsinkiläisiä on hyvin vähän siellä . Suurin osa on kasvanut ja kouluttautunut muualla ja nyt pieni osa heistä luulee olevansa jotenkin antajan osassa maaseudulle päin vaikka tilanne on oikeasti toisin päin.
Suurimpia tulonsiirtoja saavat kuitenkin jotkin firmat ; mm. Kojamo verottomien osinkojen ja kalliiden vuokrien takia. On niitä toki muitakin siivellä eläjiä kuten verotulojen siirtofirmat esim. Caruna ja jotkin säätiöt joiden toiminta ei, kuten ei Kojamonkaan toiminta, täytä oikeasti yleishyödyllisyyden vaatimusta .
Kaupunkilaismetsänomistaja ei edes ymmärrä metsän käyttöä. Maaseudulla rehoittavat – hoitamattomat ryteiköt ovat lähes kaikki kaupunkilaisten, jotka ovat perintönä saaneet metsää, mutta eivät ymmärrä sitä hoitaa, eivätkä halua satsata hoitamiseen senttiäkään.
Omistaminen heiltä kyllä onnistuu, mutta esim myyntivero kerätään nykyään omistajan asuinkuntaan, eli ”maakunta maksaa”
Haban kirjoituksista on kyllä saanut koko ajan sen käsityksen, että hän itse elää toisten kustannuksella, ja sen takia jatkaa tuota tyhjänpäiväistä jankutustaan vuodesta toiseen. Haba voi kyllä korjata, jos olen erehtynyt.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään