Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Ajatusleikkinne voi viedä pidemmälle. Paranisiko kenenkään asema jos pk-seutu eroaisi muusta Suomesta ja perustaisi Singaporen kaltaisen kaupunkivaltion ja muu maa jäisi entiselleen? On totta että alkutuotanto ja suuri osa teollisuudesta on maalla, mutta entä kulttuuri, hallinto ja innovaatiotoiminta? Väitetään että innovointi on tehokkaampaa, kun ihmisiä törmäytetään keskenään pienessä tilassa kuin atomeita hiukkaskiihdyttimessä. Siis normaaliaikana, ei korona-aikana. Tämä ollenkaan väheksymättä maakuntien pikkukaupunkeja (ja yliopistoja) – sellaisessa olen itsekin opiskellut ja hyvää työtä niissäkin tehdään.
On pidettävä käsitteinä erossa Helsinki ja pääkaupunkiseutu. Ne ovat aivan eri asioita. Helsinki menettää päivittäin yrityksiä ja työikäisiä asukkaita naapurikaupunkeihinsa ja muualle Suomeen. Helsinkiin jäävät eläkeläiset ja opiskelijat. Tämän takia Helsinki on nyt Suomen suurin tulonsiirtoja saava paikkakunta. Myös sen poliittisesta päätöksentekokyvystä on tullut valtakunnan heikointa. Hyvin ikävää arkittodellisuutta maamme pääkaupungista.
Oopperatalo on kallis ylläpidettävä. Se kulttuurilaitos on ollut liian kallis ylläpidettävä köyhälle maalle lama-aikoina. Kaupunkeja ja maaseutua tarvitaan molempia mutta suunsoitto H:gin erinomaisuudesta ja muka muiden maakuntien menojen maksajasta on ihan palturia. Siksi. Provohan se väite oli mutta pitää siihen silti vastata , että ei jää jollekin vääriä mielikuvia asiasta.
Nimetön14.2.2021, 17:03
Uutena täällä Metsälehden Facebookissa. Oli ketju mikä hyvänsä niin viimeistään kolmas kommentti osuu harhaan. Tässä tietysti avaus on väljä ja kovin vanha, että siinä mielessä voi keskustella mistä vain. Parempi kuitenkin olisi alkaa selkeä ja aiheeltaan rajattu ketju. Näistä laveista jutuista tulee ”kaiken kaatopaikka” ilman lisäarvoa otsikon aiheelle. Henkilöiden provokatiivisiin kommentteihin pitää vastauksena iskeä aina vaan lujempaan ja alkaa jopa epäillä toisen älyllisiä lahjoja. Tätä samaa voi lukea melkein miltä tahansa keskustelufoorumilta ja loanheitto on kovin herkästi läsnä. Jos kasvotusten tällaisia kommentteja heitettäisiin, alkaisivat nyrkit herkästi puhua. Monessa ketjussa on hyvää tietoa ja käytännön kokemuksia, mutta silppuna muun skeidan seassa. Lehti voisi itse ohjata tiukemmin aihepiirejä ja katkaista kilometrien mittaiset jorinat.
Totta toinen puoli metsäpuu! Juuri tämä ”Me keskustelemme taas” -ketju on sellainen, jossa voi keskustella melkein mistä vain, mutta alun perin tämä oli mielestäni autoiluketju joka perustettiin jatkoksi poistetulle ketjulle ”Metsänomistajan parempi uusi auto”.
Joskus mopo karkaa lapasesta, usein perjantai-iltaisin, mutta ei siitä kannata välittää. Osalla nimimerkeistä keskinäinen sanailu ja naljailu on harrastus. Jos provoihin ei kukaan kommentoi, ne sammuvat itsekseen. Ilmoita asiaton viesti -näppäintäkin kannattaa käyttää jos jokin kommentointi alkaa harmittaa!
Nimetön14.2.2021, 18:52
AJ. Kiitos valistuksesta. Facebook jo jäi ajat sitten, saa nähdä miten tässä käy ja miltä itse Metsälehti maistuu – katsotaan nyt ensimmäinen tilausjakso.
Ei ihan noin kuivaa asennetta. Kyllä huumori ja kunnon kinatkin pitää sietää. Ei metsäväki niin tosikkoa tuhertajakansaa ole. Metsälehti on hyvä alan asiantuntijalehti ja sitä kyllä lukee ihan mielikseen. On tullut jo monta monituista vuotta eikä sitä enää malta lopettaa. Hyvä katsaus ajankohtaisiin, alan juttuja, haastatteluja, testejäkin. Kaikki ok.
Täysin Jessen linjoilla olen! Jos palstan jutut tuntuvat jotenkin huonoilta, niitä voi jokainen osaltaan parantaa. Jotkut ovat luotu enemmänkin kriitikon osaan, joten oma luomistyö jää silloin vähemmälle, mutta sekin on sitä elämän rikkautta.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään