Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Otetaanpa pojat ja tytöt ihan rauhallisesti. Ihmiskunnalla on ilmiömäinen kyky ratkaista eteensä tulevia ongelmia ja sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Väestönkasvu ja ihmisten elinikäkään eivät pitene siinä määrin kuin aikaisemmin ennustettiin. Tekninen ja asenteellinen kehitys vähentävät myös luonnon kuormittumista. Suomessakin huomataan vihdoin, että ihmisten uudelleen asuttaminen onkin se kaikkein eniten ilmastoa kuormittava elämänala. Tällä hetkellä yli 40% Suomen hiilipäästöistä syntyy rakentamisesta, mutta tämä aihe sivuutetaan aina lähes täysin, koska eihän urbaania elämänmuotoa kärsi kyseenalaistaa, vaan ilmastosyylliset pitää hakea mahdollisimman kaukaa pelloilta ja metsistä.
Kaupunkipaikkojen rakentaminen onkin iso hiilipäästö lähde. Kun metsääkin pitää kaataa asfalttipihojen ja rakennusten tieltä, niin maankäyttömuutos vähentää sidontapinta-alaa. Siihen lisäksi betonirakentamisen tuomat päästöt ( ellei rakenneta uusiutuvasta puusta, jolloin rakennuksen käyttöajan päästöt vähenee tutkim. mukaan n. 30 % + lisäksi uuden metsän kasvatuksen tuoma hiilen sitominen) . Ilmankos joku ”asijantuntia” kertoili (saattoi olla teräs/betoni-rakennusteollisuuden johtoportaasta tai joku ilmastofoobikko), että Kemin uuden tehtaan tuomat lisähakkuut lisäisi muka hiilipäästöjä paljon enemmän kuin koko Suomen autojen päästöt on. Ei mitään yhteyttä reaaliteetteihin sillä lausunnolla.
On hyvin hätkähdyttävää, että aikana jolloin suomalaisten koulutustaso on korkeampi kuin koskaan, puhutaan ja kirjoitetaan metsäasioistakin täyttä paskaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Koulutustasolla ja tiedontasolla ei ole yhteyttä. Yotubesta voi katsoa miten esim. lääkäri Pekka Reinikainen väittää timanttien ja graniitin iäksi 6000v, koska raamatun mukaan maapallo on 6000v vanha. Totuutena voidaan esittää mitä tahansa, jos se palvelee omaa ideologiaa, niin uskovaiset ja vasemmisto on aina tehnyt.
Mitalilla on kaksi puolta. Asiat näyttävät erilaisilta kun niitä tarkastellaan eri puolilta, eri näkökulmista. Harvoin, jos ollenkaan on vain yksi totuus. Täälläkin on kirjoittajia, jotka tietävät (ainakin omasta mielestään) ehdottoman totuuden, eivätkä ole tehneet metsänhoidossakaan pienintäkään virhettä. Suorastaan karehdittavaa itsetyytyväisyyttä ja kaikkitietävän viisautta. Kuitenkin, ”mikä tietoa lisää, se tuskaa lisää.”
Tuntemallani rakennusurakoitsijalla oli töissä mies. Urakoitsija kehui miestä, että olet työmaan paras mies, et ole tehnyt yhtään virhettä, mutta et sinä ole kyllä mitään tehnytkään. Täällä esiintyy niitäkin, jotka ovat tehneet, eivätkä siitäkään huolimatta ole tehneet yhtään virhettä. Se on paljon se. Noh, kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse.
Päättöksiä metsissäkin tehdään ajassa ja sen hetkisen tiedon varassa. Vasta myöhemmin tiedämme, jos silloinkaan, teimmekö oiken ratkaisun. Kun näin on, on mahdotonta tietää etukäteen jonku menetelmän ehdotonta oikeellisuutta. Siksi toivoisi hieman avarakatseisuutta.
Alfa tv:llä voi nähdä miten Tuomas Malinen maalaa piruja seinälle, jos elvytyspaketti hyväksytään. Esittää muka asiantuntijaa, vaikka puhuu kuin persu. Kyllä näitä vääriä profeettoja riittää. Suomi ei ole mitenkään merkittävä rahoittaja EU:ssa. Meidän talous on täysin riippuvainen negatiivisella korolla saatavasta eurolainasta.
R.Ranta peräänkuulutti palstan metsänäkemyksiin lisää avarakatseisuutta. Eikö sitä aika paljon täällä jo olekin? Laajassa maassa jokaisella metsänomistajalla kun on omat olosuhteensa, lähtökohtansa ja tavoitteensa. Jos nyt oikein yksinkertaistetaan, niin mikä pätee jollekin pohjoisen männiköissä, ei välttämättä päde toiselle etelän kuusikoissa. Tässä suhteessa sitä avarakatseisuutta tarvitaan puolin ja toisin.
Tolopainen: ”Jokainen voi vaikuttaa itse, kohta on 2kk auto ollut ajamattomana. Ei saa valtio verorahoja. Enkä osta sähköautoa koskaan. Ei tarvitse vielä maaliskuussakaan tankata.”
Mitenkäs hyvin se diesel-auton vuotuinen käyttövoimavero soveltuu tähän Tolopaisen ideologiaan?
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään