› Keskustelut › Luonto › Median metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,071 - 1,080 (kaikkiaan 1,096)
1 2 3 … 107 108 109 110

  • Median metsäpolitiikka

    Lähetetty: 9.11.2023, 16:20

    Merkitty: 

    Tiedossa on, että joillain kanavilla on erilainen käsitys vastuullisesta journalismista kuin toisilla.

    Kirjoitin Ylen tuoreimpaan susikeskusteluun useita kommentteja. Osaa en huomannut julkaistun ollenkaan, osa julkaisiin, mutta hävisi hetken kuluttua ja vai muutama jäi jäljelle.

    Kuuluuko moderaattorin ottaa kantaa keskusteltavaan aiheeseen vai klikkaileeko joku asiattoman viestin ilmoituksia ja viestit poistetaan kritiikittä. Ylen asenne on tiedossa, joten olen koittanut pysyä asiassa, etten sen takia anna aihetta viestien poistoon.

    Millaisia kokemuksia muilla tuosta on?

    Tekijä
    Gla Gla
    Teema Luonto Luonto
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 9.11.2025, 18:55

    En ole kiistänyt Luken raportoimia suojelun prosentteja. Tuo edellä linkitetty tilasto oli vuoden 2022 alusta, josta on jo melkein neljä vuotta. Mistä lie johtuu että Luken tilastotietokanta ei päivity suojelun pinta-alojen osalta: tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2022.

    Pysyvän suojelun alueita on tullut tuon jälkeen lisää METSO-ohjelman kautta. Jos niihin vielä lisätään omistajien omat hiljaisen suojelun kohteet ja vesistöjen suojakaistat ynnä muut, Luken tekemän arvion mukaan ollaan jo lähellä neljännestä metsämaasta. Tätä lukua käytetään, kun arvioidaan tulevia jatkuvasti ylläpidettävien hakkuiden mahdollisuuksia.

    Ennallistamisohjelma ja yksityisten rahoittama suojelu mm. Luonnonperintösäätiön kautta täydentävät. Näiden jälkeen etelässäkin oltanee jo lähellä bd-strategian lukemia: 10 % tiukkaa suojelua ja 20 % osittaista kitu- ja metsämaasta.

    Tikkula Tikkula 9.11.2025, 21:49

    Vuoden tieteentekijä palkinnon sai tänä vuonna Timo.R. Stewart.  X.ää selailtua joku ottanut selvää ketkä myöntäneet kyseisen ” tiedepalkinnon”. Turun yliopiston pääluottamusmies Antti Pajala, hesulin yo.n luottamusmies Tommi Kokkonen ja koneen säätiön tutkija Paula Silven. Lisäksi  Timo ei taida vuoden aikana olla julkaissut mitään tieteellistä tutkimusta tms, lähinnä ollut ylellä vasemmistohybridivaikuttaja. Ja mehän uskomme kaikkeen missä on sana ” Tiede”.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.11.2025, 22:16

    Mäkin yritän hybridivaikuttaa kahdella rintamalla, täällä ja Hesarissa. Molemmissa huonolla menestyksellä.

    Nostokoukku 9.11.2025, 22:21

    Timo on ollut töissä UPI:ssä, ei Ylellä. Hän on tuonut suurelle yleisölle tieteellisesti tutkittua tietoa kansantajuisesti kerrottuna. Tietenkin teille siionisteille hankalasta asiasta. Uskaltanut jopa epäillä, että valittu kansa Israel ei olekkaan aina oikeassa. Ei se ole hybridivaikuttamista. Tietenkään tieteentekijän palkintoa ei saisi myöntää epäillylle vasemmistovaikuttajalle, sehän nyt on selvä asia. Jatkossa täytyy huolehtia tarkemmin, että vasemmistolaisesti ajattelevia ei edes pääse tutkijoiksi. UPI:n entisestä johtajasta Örmy Aaltolasta oli vähällä tulla Suomen presidentti. Tai ainakin hän itse hetken aikaa luuli niin. Onneksi ei tullut, vaikka eipä tämä, josta tuli, paljon kummoisempi ole.

    käpysonni käpysonni 10.11.2025, 06:33

    Stubb on aivan erinomainen pressa.

    isaskar keturi 10.11.2025, 08:24

    AJ – hybridivaikuttamista sinun toimistasi tekee se, että toteuta tavoitteitasi myös käytännössä omissa metsissäsi ja mahdollisesti naapureita neuvomalla. Pelkkä kirjallinen/sanallinen vaikuttaminen ei ole hybridiä 😉

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.11.2025, 11:00

    Hybridi tulee varmaan sanasta risteytys tai yhdistelmä. Käytin vakiiintunutta termiä hybridivaikuttaminen väärin, sen myönnän. Tarkoitin sillä toimintaa ”kahdella rintamalla” eli yhdistelmää: toisaalta metsämedian ja metsäsomen ja metsäntutkimuksen sisällä, toisaalta yleismediassa.

    MPY: Hybridivaikuttaminen tarkoittaa nimensä mukaisesti useamman kuin yhden keinon käyttämistä tavoiteltaessa haluttua lopputulosta. Siinä käytetään monenlaisia psykologisia, poliittisia, taloudellisia, teknisiä ja sotilaallisia keinoja.

    Hybridivaikuttaminen määritellään joskus myös niin että se on peiteltyä ja pahantahtoista. Venäjän toiminta ei ole peiteltyä mutta pahantahtoista. Se vaikuttaa meihin hybridillä eli yhdistelmällä. Esimerkiksi sotilaallisin painostuskeinoin (joukot rajan takana, sotaharjoitukset), päästämällä läpi pakolaisia, disinformaatiolla ja Suomi-uutisia värittämällä.

     

     

    Gla Gla 10.11.2025, 11:47

    Yle:
    ”Vuosikymmenten intensiivisen metsänhoidon seurauksena Suomen tuottavasta metsämaasta tuli luonnotonta: tasarakenteista ja -ikäistä, yhden lajin puualaa, joka ei ruokkinut luonnon monimuotoisuutta.

    Siksi noin kymmenen prosenttia metsälajeistamme on uhanalaisia.

    …
    Kun suojeltuja metsiä tällä hetkellä on täällä noin viisi prosenttia, niin silloin 95 prosenttia metsistä on talousmetsiä, Siitonen sanoo.”

    Olisihan tuon voinut myös sanoa, että talousmetsissä 90% metsälajeista on elinvoimaisia. Ja koska monimuotoisuutta kuormittaa muutkin asiat kuin talouskäyttö, lause on edelleen virheellinen.

    Milloin näissä jutuissa aletaan kiinnostua maankäyttömuotojen muutoksen vaikutuksesta metsälajistoon? Peltoja ja rakennettuja alueita pitää ennallistaa, että saadaan monimuotoista metsää lahopuineen. Uudellamaalla on metsän osuus maapinta-alasta surkeat 56% ja rakennetun maan osuus kolminkertainen koko maan keskiarvoon verrattuna eli n. 13%. Mikä ympäristökatastrofi! Etenkin, kun asukastiheys on maan suurin eli luonnonvarojen kulutus ylittää moninkertaisesti alueen tuottokyvyn.

    Yle: ”Korjattu 7.7.2025 kello 14.00 ingressiin, että liki 90 prosenttia Suomen metsistä on talousmetsää, ei 95 prosenttia kuten siinä aikaisemmin sanottiin. Luku viittasi Etelä-Suomen määriin. Lisäksi tarkennettu sitaattia, jossa viitattiin suojellun metsän määrään Etelä-Suomessa. Sekä muutettu termi puupelto puualaan.”

    Nykyinen teksti: ”Vuosikymmenten intensiivisen metsänhoidon seurauksena Suomen tuottavasta metsämaasta tuli luonnotonta: tasarakenteista ja -ikäistä, yhden lajin puualaa, joka ei ruokkinut luonnon monimuotoisuutta.”

    Kertoo paljon toimittajan asenteellisuudesta, kun tuohon aluksi kirjoitti ”puupelto”.

    Kurki Kurki 10.11.2025, 17:43

    Glalta oikea analyysi, miten tiedotusvälinen kansalle syöttää harhaista ja vääristelevää roskaa Suomen metsistä, vaikka ne on arvioitu maailman monimuotoisimmaksi suhteessa Suomen luonnontilaisiin metsiin indeksillä 96%. Samassa mittauksessa Tanskan indeksi oli 44%.

    Metsien lajien elinvoimaisuus on pysynyt ennallaan n. 90%:ssa viimeisen Punaisen kirjan 2019 mukaan ja metsien lajien elinvoimaisuus lähenee jo 100%:ttia, kun uhanalaisista poistetaan erilaisen ilmaston lajit ja pienen popun lajit, joita ei voi auttaa nousemaan elinvoimaisten luokkaan koskaan millään toimilla.

    Kalkkikääpä on Lapin ja Kainuun laji. Muualla maailmassa siitä on vain yksittäisiä havaintoja.

    Lajille on ollut jo vuosikymmeniä miljoona hehtaaria suojelualueita Lapissa ja Kainuussa, mutta laji ei vain runsastu ja silti sitä uhkaa vanhojen metsien väheneminen ja lahopuun puute.

    Kakkikääpää on istutettu UPM:n metäaukolle koemielessä.

    Istutukset hakkuuaukioilla toivat parhaat tulokset. Avoimilla paikoilla noin 60 prosenttia siirtoistutuksista onnistui.

    Männyllä tähdiksi nousivat erittäin uhanalainen kalkkikääpä ja vaarantunut erakkokääpä. Molemmilla lajeilla yli puolet istutuksista todettiin onnistuneiksi.

    Uhanalaiset lahopuulajit voisi hoitaa istuttamalla ne aukkoihin, sillä istutukset onnistuvat valossa ja lämmössa parhaiten, kuin pimeassä, kosteassa ja koleassa vanhassa metsässä. Eikä maksa paljon.

    https://yle.fi/a/74-20047517

    Rane2 10.11.2025, 17:52

    Kahdenkymmenen vuoden päästä ihmiset,yrittäessään kasvattaa terveitä metsiä,ihmettelevät miten metsäammattilaiset pistivät ennen aikaa ja rahaa semmoiseen hulluuteen kuin lahopuun lisäämiseen…

Esillä 10 vastausta, 1,071 - 1,080 (kaikkiaan 1,096)
1 2 3 … 107 108 109 110