› Keskustelut › Luonto › Median metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,301 - 1,310 (kaikkiaan 1,338)
1 2 3 … 130 131 132 133 134

  • Median metsäpolitiikka

    Lähetetty: 9.11.2023, 16:20

    Merkitty: 

    Tiedossa on, että joillain kanavilla on erilainen käsitys vastuullisesta journalismista kuin toisilla.

    Kirjoitin Ylen tuoreimpaan susikeskusteluun useita kommentteja. Osaa en huomannut julkaistun ollenkaan, osa julkaisiin, mutta hävisi hetken kuluttua ja vai muutama jäi jäljelle.

    Kuuluuko moderaattorin ottaa kantaa keskusteltavaan aiheeseen vai klikkaileeko joku asiattoman viestin ilmoituksia ja viestit poistetaan kritiikittä. Ylen asenne on tiedossa, joten olen koittanut pysyä asiassa, etten sen takia anna aihetta viestien poistoon.

    Millaisia kokemuksia muilla tuosta on?

    Tekijä
    Gla Gla
    Teema Luonto Luonto
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 18.1.2026, 19:09

    Junnilan mielipiteen kommentissa väitetään että tutkimuksen rahoittaja voi vaikuttaa sen objektiivisuuteen. Eipä näy todisteita kuitenkaan. Eihän tutkimus mitään eksaktia ole, mutta esimerkiksi kritisoitu Maarit Kallion ym. hanke osuu varmaan aika oikeaan ennustaessaan, että noin 2/3 EU:ssa vähennetyistä hakkuista siirtyisi muualle maapallolla.

    Taloudelliset menetykset olisivat EU:ssa huomattavat, mutta hiilidioksidipäästöjen vähennykset jäisivät globaalisti pieniksi. Monimuotoisuusvaikutuksia lienee vaikea arvioida, mutta riippuen hakkuiden kohteista, suoritustavasta ja uudistamisesta vaikutus voi hyvinkin olla haitallinen.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011753670.html

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.1.2026, 20:48

    Keskustelua hakkuuvuodosta.

    http://www.forest.fi/fi/artikkeli/hakkuiden-vahentaminen-eussa-lisaisi-hakkuita-muualla/

    https://link.springer.com/article/10.1007/s10669-025-10050-1

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.1.2026, 21:44

    Tuossa Junnilan mielipiteessä tarvittaisiin Kurkea avuksi kun siellä väitetään että metsämaa on kasvua suurempi päästölähde ensimmäiset parikymmentä vuotta.

    Kahlschlag Kahlschlag 18.1.2026, 21:59

    Sehän vastikään tutkittiin Ruotsin maatalousyliopistossa, että kuusentaimikko alkaa sitoa hiilidioksidia 7-vuotiaana, joten avohakkuupäästöt on kuitattu jo kauan ennen taimikon 20-vuotissynttäreitä (ja maaperän hiilidioksi 60 % ei hävinnyt mihinkään hakkuissa).

    Eli 20 v. on vihervassariuskovaisturakaisten tavanomaista kusetusta.🤮

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.1.2026, 22:03

    20 on yllensä ottaen liikaa – kyllä käänne tapahtuu aiemmin. Eikä sillä ole oikeastaan suurta merkitystä minä vuonna se tapahtuu yhdellä hehtaarilla päätehakkuun jälkeen. Enemmän on merkitystä kokonaisuudella: miten kaikki Suomen metsät sitovat hiiltä ja siellähän on maaperän päästöt huomioitu.

    Visakallo Visakallo 18.1.2026, 22:09

    Rauduskoivikko ensiharvennetaan jo 12 vuotiaana, joten kai se hiiltäkin sitoo jo aika paljon ennemmin?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.1.2026, 22:11

    Sepä se!

    Kurki Kurki 19.1.2026, 23:02

    Tuossa Junnilan mielipiteessä tarvittaisiin Kurkea avuksi kun siellä väitetään että metsämaa on kasvua suurempi päästölähde ensimmäiset parikymmentä vuotta.

    Kivennäismaan avohakkuut ovat Ilvesniemen mukaan jopa pieni nielu koko ajan. Turvemaat ovat toinen juttu. Karut ojitetut suot ovat Ojasen mukaan pieni neilu, mutta rehevät kuten Lettosuo ovat kyllä alkuun päästö, mutta lopulta nielu. Kuinka pitkän ajan jälkeen vaikea sanoa. Mutta ennen avohakkuuta Lettosuo (Alue D) oli -3 tn/ha CO2-nielu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.1.2026, 11:34

    Kommentti Junnilan mielipiteeseen viestinnästä ja maaperän hiilestä tarjolle:

    Alustavia tuloksia saatetaan tiedottaa, jos voidaan olettaa, että tulokset eivät enää kovin paljon muutu. Esimerkiksi Maarit Kallion tutkimuksen pohjalta tehdyn artikkelin sttinfo julkaisi 25.2.2025. Artikkeli on silloin ollut jo lähes valmis tai vertaisarvioitavana, kun se julkaistiin puoli vuotta myöhemmin. Toinen tilanne voisi olla että tutkimus on monivuotinen ja myöhemmät mittaukset varmistavat ensimmäisiä tai mittaustiedotkin ovat jo kiinnostavia. Tästä esimerkkinä vaikka MetsäVesi-hanke, jonka ensimmäisiä mittauksia uutisoitiin Vesitalous-lehdessä jo vuonna 2016, mutta loppuraportti taisi valmistua vasta vuonna 2020.

    Viestinnässä pitää olla tarkkana siinä mitä lukee: tutkijan itsensä laatimaa tiedotetta vai toimittajan laatimaa versiota siitä. Kuten sanoin aiemmin, rahoittajien viestintä käyttää joskus tutkijoiden tiedotteita sellaisenaan, kuten Metsämiesten Säätiön sivuston osio ”Apurahahankkeet tiedottavat”. Esimerkiksi Eva- Maria Rothin väitöstutkimuksen tiedotteen Helsingin yliopiston viestintä otsikoi: Avohakkuut ja jaksollinen metsänkasvatus voivat olla riski maaperän hiilivarastoille, vaikka itse tutkimuksessa eri tavoin käsiteltyjen metsälaikkujen välillä ei havaittu eroja maaperän hiilivaraston koossa.

    Luultavasti ei olla vielä selvillä siitä, mikä on eri metsänkasvatusmenetelmien merkitys maaperän hiilivarojen kannalta. Kun vielä huomioidaan, että jatkuvassa mallissa hiiltä ilmakehästä imevä yhteytyspumppu on keskimäärin heikompi kuin jaksollisessa mallissa. Tämä periaate vaikuttaisi pätevän myös turvemailla. Luonnonmetsissä biomassan poistumat systeemistä ovat yleensä paljon pienemmät (ellei voimakkaita metsäpaloja tapahdu), mikä johtaa suurempaan maaperän hiilivarastoon kuin talousmetsissä.

    Metsänkasvatuksen tavoite ei ole varastoida hiiltä metsiin vaan kasvattaa puuraaka-ainetta teollisuudelle. Jos metsiin halutaankin sen sijaan suuria hiilivarastoja, niitä saadaan kyllä maksamalla niistä joko hiilivuokrana tai suojelualueena.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.1.2026, 10:54

    Kommentti päivän hyviin uutisiin mielipiteeseen ”Euroopan pitää ymmärtää metsiensä taloudellinen merkitys”.

    https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011751516.html

    AJ:

    PTT:n odotettu selvitys on julkaistu tänään: Hiljaisen suojelun piirissä yli miljoona hehtaaria metsätalousmaata. Eiköpä tämä ja suunniteltu ennallistaminen yhdessä täydennä ja täytä jo biodiversiteettistrategian tavoitteet maassamme.

    Päivän toinen uutinen: YLE kertoo, että uusia kansallispuistoja on ehdotettu lisää 12 kpl. Puistoja saa mielellään tulla lisää, mutta painotus tulee olla Etelä-Suomessa. Kohteita kaivataan sekä virkistykseen, matkailuun että uhanalaisten eliöiden säilymis- ja leviämiskeskuksiksi.

    Suomen metsien monitavoiteoptimoinnin ongelmaa ratkaistaessa on nähtävä vaikutukset ja suhteellistettava päätöstemme merkitys – sekä paikallisesti että globaalisti, lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tässä mielessä metsien käytön talousvaikutukset ovat helpoin tapaus: hakkuiden alentaminen tuo varmat negatiiviset talousvaikutukset vähintään lyhyellä aikavälillä. Hakkuiden alentamisen myönteiset monimuotoisuusvaikutukset ovat myös kohtalaisen varmat, mutta niissä tavoitteiden saavuttaminen edellyttää meiltä kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä, mm. em. uutisissa mainittuja toimia eli suojelun tehostamista.

    Hakkuiden alentamisen todellinen ilmastovaikutus on epävarma ennustettava, koska vähintään osa meillä tekemättä jättämistä hakkuista siirtyisi muualle ns. hakkuuvuotona. Siirtyminen koskisi kuitenkin kohtalaisen pientä puumäärää, esimerkiksi 10-15 prosentin vähennys tai 7 – 10 miljoonaa kuutiometriä. Tämä ei ole globaalisti merkittävä määrä, joten meidän ei kannata liioitella vaikutuksia muualla. Vaikutukset voivat olla jopa positiiviset, jos puun kysynnän vahvistuminen johtaa siihen, että metsävaroja hoidetaan paremmin ja perustetaan uusia viljelymetsiä.

Esillä 10 vastausta, 1,301 - 1,310 (kaikkiaan 1,338)
1 2 3 … 130 131 132 133 134