Median metsäpolitiikka

Ongelmahan on, ettei ilmastopaneelilla ole esittää mitään muita ”vaikuttavia ilmastotoimia” kuin hakkuiden ”maltillistaminen” eli vähentäminen välittämättä vaikutuksista ilmastoon – pelkästään omien (kansallisten) tavoitteiden täyttäminen kiinnostaa mahdollisimman helpoin keinon so. toisten kustannuksella kuten monet talousasiantuntijat ovat kommentoineet.

MT tietää kertoa että Luken eli Annikan raportti julkistetaan maanantaina 26.1.

Long Play -verkkojulkaisu teki jutun metsäalan ykköslobbarista Mikko Tiirolasta. En nyt kopioi tähän kun oli hyvin pitkä juttu (ostakaa lukuoikeus tai kuunnelkaa kun ilmeisesti luettu versio on ilmainen), mutta kopioin vastineen jonka lähetin Lotalle. Tässä olennaiset osat kirjeestä; jätin pois itseni esittelyn ja alkutervehdykset.

*

Sekä kotimaan että EU:n lainsäädännöstä on tullut sen verran paljon metsien käytön rajoituksia, että monet metsänomistajat pelkäävät jo omaisuutensa puolesta. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita se, kun ympäristöministeri Mykkänen sopi puun ostajien kanssa että raakkupuroila sovelletaan 45 metrin suojakaistoja – ilman korvauksia. Toisena FSC-metsäsertifikaattiin liittyvät HCV-alueet, joiden mukana sertifikaatin vaatimukset leviävät sertifikaattiin kuulumattomien metsänomistajien maille – ilman korvauksia. Kolmantena EU:n energiapuuhun eli biomassojen polton kestävyyssääntelyyn liittyvä rajoite että energiapuuta ei saa korjata turvemailta. Nämä kolme asiaa koskevat kohtalaisen isoja pinta-aloja.

Jokunen kommentti artikkeliin

Punaisen kirjan lisämääre V sisältää sekä vanhojen että luonnontilaisen kaltaisten metsien lajit. Pitäisi selvittää mikä on uhanalaisten lajien jakauma näiden kahden ryhmän kesken, koska eri ryhmille tarvitaan erilaiset parannustoimet. Luonnontilaa mutta ei niinkään vanhaa metsää kaipaava laji voi olla mahdollista elvyttää ennallistamalla nuorta metsää. Tämä tulee paljon halvemmaksi kuin vanhan puustoisen metsän hankkiminen suojeluun.

Tiirola: Ilmastopaneeli ei huomioi tutkimustietoa vaan vain politiikan? Kyse voi [olla] osin tästä, mutta Ilmastopaneelin tehtävähän on juuri tarjota välineitä EU:n ja Suomen ilmastopolitiikan toteuttamiseen. Voi olla kyse myös siitä, että että Syken ja Luken ennusteet hakkuiden alentamisen seurauksista poikkeavat hieman toisistaan: Syke ennustaa että hiilinielut säilyvät pitkään, kun taas Luke ennustaa että ne hiipuvat pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä ennusteet ovat yhtenevät. Luken muistiossa (kts. linkki) mainitaankin, että teknisiä hiilinieluja odoteltaessa myös hakkuiden maltillinen alentaminen on käypä ratkaisu. Ei hiilineutraaliustavoitteessa ole sinänsä mitään moitittavaa, mutta 2035 on vain 10 vuoden päässä eli aika pian.

Linkki: Luonnonvarakeskuksen vastauksia kokoomuksen lausuntopyyntöön

Pinta-alat joita jo suojellaan? PTTn äskettäin julkaisema kysely kertoo, että vastanneilla keskimäärin 8 % talousmetsästä on ns. hiljaisessa suojelussa. Jos nämä huomioidaan, metsämaasta arviolta jo noin neljännes on suojeltua, joten ei olla enää hyvin kaukana biodiversiteettistrategian tavoitteesta: 30 prosenttia tiukka ja osittainen suojelu yhteen laskien. Etelän lisäsuojelu eli pienet kohteet kuten lehdot ja isot kuten luonnonpuistot tai kansallispuistot ja lisäksi ennallistaminen (esim. kosteikot ja pintavalutuskentät) täydentänevät bd-strategian tavoitteen.

Lisäksi tarvitaan talousmetsien luonnonhoitoa, jolla saadaan aikaan mm. lisää lahopuuta jatkumona tai pienialainen runsaslahopuustoinen nuori metsä, paahderinne tai paloala. Ennallistamisen ja luonnonhoidon raja ei ole selkeä, vaan jokin hanke voi olla molempia yhtä aikaa, mikäli toimitaan talousmetsissä. Suojelualueilla puhutaan yleisimmin ennallistamisesta.

Tämä on tärkeää huomata: ei metsänomistajilla ole ongelmaa tuottaa monimuotoisuuspalveluja tai hiilinieluja puuraaka-aineen sijaan, jos niistä saa kohtuullisen korvauksen. Kansantalousvaikutusten vuoksi kuitenkin myös muilla kuin metsänomistajilla on asiassa intressejä.

Paljonko on pääsymaksu kansallispuistoon?

Hesari kopio innoissaan ylen jutun samalla harhautuslinjalla, että ikäänkuin Suomeen olisi tulossa 12 uutta kansallispuistoa. Seuraavassa jaksossa sitte kauhistellaan, miten tämä ”lupaus” on petetty ahneen metsätalouden ja piittaamattomien politikoiden toimesta….