Median metsäpolitiikka

Tämä aihe sisältää 1,780 vastausta, 64 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 tuntia, 51 minuuttia sitten Nostokoukku toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1,481 - 1,490 (kaikkiaan 1,780)

1 2 3 … 148 149 150 … 176 177 178

Median metsäpolitiikka

Lähetetty: 9.11.2023, 16:20
Merkitty: media

Tiedossa on, että joillain kanavilla on erilainen käsitys vastuullisesta journalismista kuin toisilla.

Kirjoitin Ylen tuoreimpaan susikeskusteluun useita kommentteja. Osaa en huomannut julkaistun ollenkaan, osa julkaisiin, mutta hävisi hetken kuluttua ja vai muutama jäi jäljelle.

Kuuluuko moderaattorin ottaa kantaa keskusteltavaan aiheeseen vai klikkaileeko joku asiattoman viestin ilmoituksia ja viestit poistetaan kritiikittä. Ylen asenne on tiedossa, joten olen koittanut pysyä asiassa, etten sen takia anna aihetta viestien poistoon.

Millaisia kokemuksia muilla tuosta on?

Tekijä
Gla

Teema Luonto

A.Jalkanen 1.3.2026, 18:51

Kommentteja Hesarista Artek-jutusta. Koeta näiden kanssa sitten keskustella…

KT:

Täällä taas nostaa itseään arvon metsän”hoito”ammattilaiset. Kukaan muu ei metsistä ymmärrä yhtään mitään, kuin niitä puupeltoja kasvattavat ammattilaiset.

Keskustelun perusteella ilman em. uhrautuvaa riehumista metsissä, ne olisi mm. luonnon tuhovoiman vuoksi kasvaneet umpeen ja mädäntyneet pystyy.

Hyvää huippulaatuista puutakin on puupellot täynnä mutta kukaan ei vaivaudu niitä sieltä valitsemaan saati maksamaan kunnon hintaa.

Luonto on ollut pitkään armelias ja sietänyt nykyajan tuhometsätaloutta mutta nyt varoitusvalot vilkkuu punaisina. Kuvitellaan, että suuri osa eliölajistostamme n. 50.000 kpl on yhdentekeviä ihmisen hyvinvoinnille. ”Kunhan saa hirven ampua ja puolukkasosetta päälle, niin mitäs muuta sieltä metästä tarvitaan? Ai niin lapsille joulukuusi.

Suomessa metsälajeista n. 733 kpl on jo saatu uhanalaisiksi. Suurimpana syynä metsien uudistamistoimet. Vesistöjä on pimennetty, rehevöitetty ja hapannettu. Eli vaikutukset ulottuu muihinkin kuin metsälajeihin. Kaikkea tätä luontokin sietäisi määränsä mutta nyt ollaan ahneuttaan menty liian pitkälle.

MR:

Tämä on puupeltojemme surullinen todellisuus. Suomessa ei kasvateta metsää, vaan puukuitua sellukattiloihin. Järjetöntä itsesabotaasia.

JM:

Sama koskee kaikkea puunkasvatusta. Ei ymmärretä, että luontainen kasvu on ainoa oikea. Puhtaat mäntymetsät, koivumetsät ovat sairaita ja tuottavat epäkelpoa puuta.

Tuotos kelpaa vain sellunkeittoon.

Ulkomaalaisia asiantuntijoita pitäisi kutsua Suomeen. Tutustumaan miten metsää ei hoideta.

Husq165R 1.3.2026, 19:05

Alkaa vaikuttamaan yhä enemmän siltä, että neli raaja jarrutus itku potku raivareineen ja ongelmien olemassa olon kiistäminen ei ole puun tuottajan imagon kannalta järkevä strategia!

Onneksi eivät lue metsä lehden eliitin keskusteluja! Julki kuva olisi vielä monin verroin karseampi!

käpysonni 1.3.2026, 19:08

Kerroppa oi suuri tietäjä Husq165R, millainen se julkikuva pitäisi olla?

Kahlschlag 1.3.2026, 19:19

AJ, niinpä. Mutta kuten yksi jutun kommentoijista toteaa, jutun taustapiruina ovat olleet todennäköisesti ”jatkuvan kasvatuksen” apostolit Indufor ja Arvometsä.

Artekin itävaltalaiselle toimarilla ei ole yhtään varaa opettaa meille suomalaisille metsänomistajille metsäasioita. Itävalta itse ei ole vieläkään tehnyt tiliä natsimenneisyytensä kanssa (vrt. Saksa, joka on pyydellyt anteeksi jo yli 80 v.), vaikka sieltä ne suurimmat konnat Adin johdolla tulivat Saksaan pistämään hulinaksi.🤮

Hamasin Sanomien vihervassariuskovaistoimittelijaturakainen ei ymmärrä, että puhtaista koivikoista saa tänä päivänä tosi hyvää vanerikoivua ja että niistä ”jatkuvan kasvatuksen” vanerikoivuista ei ole sen sijaan mitään takeita.

Minullakin tuli yhden ostopalstan mukana tukkikokoista edellisen omistajan harventamaa lehtomaisen kankaan koivikkoa hehtaarikaupalla, mutta annan vielä kasvaa, kun puuta on vain 170 m3/ha eikä ikääkään ole paljon.

Että kyllä vanerikoivua aina löytyy sveitsiläisten omistamalle Artekille Suomesta hyvin jaksollisen kasvatuksen metsistä, jos sillä vaan on riittävästi fyrkkaa ostaa.

Tuo jutun ”villikoivu” on täyttä kusetusta, kuukauden vitsi, ihan samaa raudusta kuin oksatonkin raudus.🤣

Husq165R 1.3.2026, 19:43

Mahtisonni, perun äskeisen kuvittelemani imago-ongelma-jurnutuksen!

Jos tyypillinen stereo typia suomalaisesta metsän omistajasta on ”maalaisliittolainen kouluttamaton juntti, joka vähät välittää luonnosta”, niin aika lähellehän se osuu! Siten ei ollutkaan mitään julki kuva ongelmaa! Prob solvd!👌

Scientist 1.3.2026, 19:58

Stereotypiat ovat usein vääriä. Mm rasismi perustuu paljolti stereotypioihin.

Keskusteluissa kannattaisi tuoda esiin kansainväliset BII ja OECD Red Lost indeksit.

käpysonni 1.3.2026, 20:01

Husq, se stereotypia on yhdyssana..takaisin kouluun siitä.

Enkä ole maalaisliittolainen, vaan ihan julkipersu, mikä on tietysti vielä pahempaa, teille muille.

Timppa 1.3.2026, 21:20

Tässä pari kommenttiani Hesariin

antti hankonen: Metsänhoitajana voin sanoa että kyllä se hirvi on isoin syy miksi hyvää rauduskoivia on niin vähän, ne kun näet syödään. Tätä moni metsänomistajakin t… Näytä lisää

Juuri näin. Monesti halutaan jättää koivua täydentämään kuusitaimikkoa, mutta hirvet syövät ne usein taimivaihessa. Joskus onnistuu, jos kyseessä ei ole hirvien talvilaidunalue.

Suomalainen avohakkuumalli sopii nimenomaan myös laatukoivun kasvatukseen, jos niitä hirviä ei ole. Kannattaa nimittäin muistaa, ettei valoa vaativa koivu uudistu jatkuvan kasvatuksen metsässä vaan vaatii uudistuakseen aukkovaiheen. Saattaa tulla Artekille koivupula, jos yrittää kasvattaa metsässä isojen puiden seassa koivuja. Outoa on, ettei tämä yksinkertainen biologinen tosiasia ole tiedossa.

Kasvatamme koivua entisillä hakamailla, joissa se on ylivoimainen kasvussaan ja voittaa alikasvullisuuden. Hyviltä nuo koivut näyttävät ja eikä niissä ole paljoa oksiakaan. Koivu on vaativa kasvatettava. Pitää harventaa juuri oikeaan aikaan ja harvennuksia on yleensä kolme.

Luulen kyllä, että nykyhakkuilta löytyy erikoisen hyvää koivuakin. Siitä täytynee maksaa, koska niiden runkojen käsittely ja kerääminen maksavat. Paras hinta laatukoivusta saatiin 185 euroa/m3 vuonna 2008. Nyt yleensä vain kolmasosa.

Eräs esimerkki Keski-Suomesta. Kyseessä on n 15 ha:n avohakkuualueella kasvava n 45-vuotias sekametsä. Siinä koivun osuus on n 25 % ja loput kuusta ja mäntyä. Tällaista metsää emme enää pysty kasvattamaan. Nimittäin metsän alkuvaiheessa oli hirviä vielä vähän. Vieressä olevalta 18 vuotta nuoremmalta kuusen istutusalueelta hirvet söivät koivun taimet. Jonkin verran on syntynyt luontaista mäntyä sekaan.

Tuon 45-vuotiaan kuvion ensimmäinen perkaus tehtiin hieman myöhässä, mikä haittasi havupuiden kasvua. Toisen perkauksen tein itse. Oli haasteellinen kohde, koska piti ottaa huomioon kolme puulajia. Onistuin kyllä. Kuviolle tehtiin aikanaan ensiharvennus ja syksyllä 2025 tehtiin seuraava harvennus, josta kertyi koivua 25 % kokonaispuumäärästä. Tuollaisessa metsässä koivu kasvaa hitaasti. Tukkia oli koivusta vaan 2 %.

Vertailun vuoksi voi todeta, että puhdas koivikko olisi 45-vuotiaana uudistamiskelpoinen.

Rohkenen siis epäillä Artekin laskelmia.

Kurki 1.3.2026, 21:28

Kommentti Hesariin.

Tuomela: ”””Suomessa metsälajeista n. 733 kpl on jo saatu uhanalaisiksi. Suurimpana syynä metsien uudistamistoimet. Vesistöjä on pimennetty, rehevöitetty ja hapannettu. Eli vaikutukset ulottuu muihinkin kuin metsälajeihin. Kaikkea tätä luontokin sietäisi määränsä mutta nyt ollaan ahneuttaan menty liian pitkälle.”””

Tuossa mikään ei pidä paikkansa.
Metsien uhanalaisista lajeista 833 lehdoissa on 377. Lehtoja on 1..2 % koko Suomen metsäpinta-alasta. Eli 99..98 % metsäpinta-alasta näitä lajeja ei edes esiinny, että uudistamistoimet voisi vaikuttaa. Lehdoissa lajien uhanalaisuus johtuu Suomen luonnosta eli vanhoissa lehdoissa kuusettuminen uhkaa koko lehtolajistoa ja siksi lehdoille suositellaan hoitohakkuita lehtojen pitämiseksi valoisina. Sitten metsien uhanalaista lajeista 123 on paahderineteiden ja paloalueiden lajeja, joita uhkaa vain Suomen luonto umpeenkasvulla, joten niille pitää ylläpitää aukkoja hakkaamalla etteivät lajit häviä.
Eli kaikkiaan 500 metsien uhanalaisen lajin uhanalaisuus tulee Suomen luonnosta ei metsätaloudesta.
Vesistöjä värjäävää humusta TOC tulee metsätaloudesta (ojitukset mukana) vain 4% ja loput 96% tulee Suomen luonnosta taustakuormana. Kaikesta luonnossa näkyvästä vihreästä biomassasta, joka syksyllä kellastuu (esim. koivun lehdet ym) ja maassa sitten alkaa hajota, tämä TOC sadevesien mukana huuhtoutuu vesistöihin.
Lisäksi TOC-kuorma on ruokaa vesien pieneliöstölle, jolla raakutkin elää siivilöimällä niitä vesistä.
TOC-kuorma vesiin lisää vesien monimuotoisuutta ruokkimalla vesien pieneliöstöä.
Ravinteiden fosforin ja typen osalta Suomen vesistöihin suoraan ilmasta laskeumana tulee enemmän näitä ravinteita kuin kuin maapäästöistä.
Suuret rikkipäästöt kirkasti vesiä aikoinaan, mutta nyt rikkipäästöjen vähentymisen myötä, niillä on ollut ruskistava vaikutus vesiin.

Timppa 1.3.2026, 21:34

Ja vielä yksi kommentti sinne Hesariin:

Ja vielä. Olen kyllä nähnyt joskus yliharvaan asentoon harvennetussa metsässä sitä nuorempia koivujakin . Joskus kyllä muistuttavat tosiaan vähän Artekin tuotteita. Yrittävät saada latvuksensa vanhempien puiden tasolle, minkä vuoksi kasvavat ohuina. Tästä seuraa, että lumi taivuttaa lopulta puut luokille, mistä harvoin enää oikenevat.

Tuntuu, ettei kukaan Artekin neuvojista ole käynyt metsässä.