› Keskustelut › Luonto › Median metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,511 - 1,520 (kaikkiaan 1,679)
1 2 3 … 151 152 153 … 166 167 168

  • Median metsäpolitiikka

    Lähetetty: 9.11.2023, 16:20

    Merkitty: 

    Tiedossa on, että joillain kanavilla on erilainen käsitys vastuullisesta journalismista kuin toisilla.

    Kirjoitin Ylen tuoreimpaan susikeskusteluun useita kommentteja. Osaa en huomannut julkaistun ollenkaan, osa julkaisiin, mutta hävisi hetken kuluttua ja vai muutama jäi jäljelle.

    Kuuluuko moderaattorin ottaa kantaa keskusteltavaan aiheeseen vai klikkaileeko joku asiattoman viestin ilmoituksia ja viestit poistetaan kritiikittä. Ylen asenne on tiedossa, joten olen koittanut pysyä asiassa, etten sen takia anna aihetta viestien poistoon.

    Millaisia kokemuksia muilla tuosta on?

    Tekijä
    Gla Gla
    Teema Luonto Luonto
  • Vihvelikko 2.3.2026, 11:47

    Kyllä Haka-Woodin omistus on suurimmaksi osaksi suomalaista, virolaiset vähemmistöosakkaana. Hakkaraisia ei enää tosiaan ole omistajina ollut pitkään aikaan.

    Gla Gla 2.3.2026, 14:27

    ”En uskaltaisi jakkarantekijänä julistaa hyvälaatuista raaka-ainetta harvinaiseksi. Se saattaisi nostaa sen hintaa.”

    Veikkaan, ettei vanerin hinnalla ole monenkaan prosentin osuutta jakkaran hinnassa. Eri asia, jos haetaan samanlainen jakkara kympillä Ikeasta. Ja vanerikauppiaat kyllä tietää markkinatilanteen. Ei siihen hesarin artikkelilla vaikuteta. Kohderyhmä on muualla.

    Makarov 2.3.2026, 14:39

    Mutta Husse165:nenkin sanoi että Artek ei löydä  Suomesta sitä valtavaa 1000m3 läjää laadukasta koivutukkia, niin uskokaamme häntä. Jos Artek niin kertoo niin se on silloin niin kuin Artek sanoo. Turha itse silloin ajatella että voisiko 1000m3  määrä jostakin löytyä tai ehkä hivenen enempikin kun oikein ehtisi.

    Kahlschlag Kahlschlag 2.3.2026, 15:19

    Lainaus: ”Viimeksi hankittiin kirjastohuoneeseeni umpimännystä tehty klaffikirjoituspöytä ja sohvakalusto. Minä ostin, emäntä valitsi ja maksoi. ”

    Nostokoukku, sinulla on hyvin pullat uunissa (tämä on siis vain vertauskuvallinen ilmaisu), ostat huonekalun ja vaimo maksaa.

    Meillä on toisinpäin, ostan huonekalun, vaimo valitsee sen ja minä maksan. No en ole niin kiinnostunut huonekaluista, minulle riittää, että se on oltava laadukas ja pitkäikäinen eikä mikään Maskun kinuskampe.👍🏻

    Olen aina ihmetellyt, että miksi joku viitsiikin käydä jossain Maskussa, itse en ole käynyt ikinä enkä käy.

    Verhoilutin juuri vuodesohvan, jonka ostin Skannosta 1991. Ei ollut ostaessa todellakaan  halpa, mutta täyspuurunko oli kuin uusi, ja palvelee loppuelämäni, ekologista.🌲

    PetriJokinen 2.3.2026, 16:26

    FSC-sertifioidusta puusta kolmasosa EI ole

    Tähän liittyy FSC:n riski alueiden HCV uudistus- joka on just menossa – sitä tekee mm.eräät töölöläissaamelaiset, vetävät lisää alueita harmaaseen suojeluun – ei tarvitse tilan edes olla FCS:ssä

    miten ne kuvittelevat markkinoivansa FSC:tä metsänomistajille? miksi liittyisin noinkin röyhkeän järjestön sertifikaattiin? en ikinä!

    näköjään tulevat metsiin ilman liittymistäkin!!

    Nostokoukku 2.3.2026, 17:12

    Minulla on huippuhieno vaimo. Täytyy yrittää pysyä väleissä. On aika sanavalmista ja kovaäänistä sukua, joten minulle tulee paljon pakkahuoneella vietettyjä iltoja. Mutta en vaihtaisi. Eilenkin oli hyvät pullat, voisilmäpullat, uunissa ja töidensä välissä leipoi karjalanpiirakoita.

    Timppa Timppa 2.3.2026, 17:29

    Lisää juttua Hesariin

    Lupausten realistisuudesta.

    Istutettiin Keski-Suomessa 1994 kuusentaimet. Sekaan syntyi hyvä rauduskoivutaimikko, jonka jätin perkausvaiheessa melko tiheäksi. Kuvio ensiharvennettiin 2018. Nyt siinä on ainespuuta 168 m3/ha, mistä koivun osuus on 31 %. Merkillepantavaa on, ettei Metsään.fi:n mukaan löydy yhtään koivutukkia. Sen sijaan kuusista on tukkipuuta 37 % ja männyistä 30%.

    Siis 30 vuodessa koivusta ei tukin tukkia. Varmaan seuraavassa 20 vuodessa niitä alkaa löytymään. Paljonko, se on aina arvoitus, sillä koivu on tosiaan altis laatuvioille.

    Jos kyseessä on jatkuvan kasvatuksen metsä, tilanteen tietää varmasti. Luontaisesti ei synny koivua. Jos sinne isojen puiden sekaan istuttaa koivuja, niin hirvet todennäköisesti syövät ne. Ne koivut, jotka selviävät taimivaiheesta, ottavat kovan spurtin saadakseen latvuksensa suurten puiden latvusten tasalle. Tämä tarkoittaa sitä, että rungon vahvuudesta tingitään. Alkaa kasvaa koivuriukuja, jotka lumi aikanaan taittaa kaarelle. Se siitä.

    Kasvatuskoivikossa alkaa saada tukkia jo 20 vuoden jälkeen ja se saattaa olla päätehakattavissa jo 40-vuotiaana.

    Paljonkohan Artek maksaa konsultille? Kannattaisiko panostaa mieluummin puunhankintaan? Tietää mitä saa.

     

    Kurki Kurki 2.3.2026, 22:07

    KT: ”””metsäelinympäristöjen muutokset (M tot) ovat yhteensä 733 uhanalaisenlajin (27,5 % uhanalaisista) ensisijaisena uhanalaisuuden syynä (kuva 5). ”””

    Kuten edellä kirjoitin metsien uhanalaisista 833 lajista 500 elää pienellä 1..2 % metsäalalla olevissa lehdoissa ja harjujen paahderinteillä eikä niillä ole mitään tekemistä metsätalouden kanssa, sillä niitä hoidetaan hoitohakkuilla.

    Lue MetsäVesi Raportin sivulta 44 ja katso kuva 15 sivulla 45, kuinka siellä vähätellään metsätalouden valuma-alueilta tulevia TOC:n päästöjä sanalla ”vain”:

    ”Orgaanisen hiilen pitoisuuksissa ero oli vain 10 %: metsätalousalueilla 22,1 mg/L verrattuna luonnontilaisiin alueisiin (20 mg/L).

    KT: ”Miten fosforia joutuu taivaalle?”

    Metsäpaloista.

    Ravinnekuormista.

    Katso MetsäVesi Raportin sivulta 41 kuvaajia a (typen) ja b (fosforin) kuormitusten käyriä ojitetuilta soilta, luonnontilaisilta soilta ja kangasmailta. Tuo ero tulee siitä, että ojitetuilla soilla kasvaa metsää, jonka kuoromitusta typen ja fosforin päästöissä ei ole eritelty. Kun poistat tuon kankaiden osuuden ojitetettujen soiden päästöistä, saat lähes saman kuorman kuin luonnontilaisilta soilta. Sama juttu TOC-kuormituksissa, ojiteluilla soilla kasvaa metsää, joilta myös tulee TOC-kuormaa ja kun sen huomioi ero on merkityksetön.

    Nyt pitää muistaa, että humushiili (TOC) on vesiekosysteemin resurssi, joka ylläpitää vesistöjen lajien monimuotoisuutta.
    – Humus toimii orgaanisen hiilen lähteenä, joka ruokkii vesistön pieneliötoimintaa (bakteereja). Tämä mikrobitoiminta on puolestaan ravintoa korkeammille ravintoketjun tasoille. Esimerkiksi raakut saavat ravintonsa siivilöimöllä tätä ruskeaa vettä.
    – Humus värjää veden ruskeaksi, mikä toimii luonnollisena ”aurinkosuojana”. Se suojaa vesieliöitä haitalliselta UV-säteilyltä.
    – Humusaineet sitovat itseensä raskasmetalleja ja muita saasteita, mikä vähentää niiden biologista saatavuutta ja toksisuutta (myrkyllisyyttä) vesieliöille.
    – Humus sitoo ravinteita, kuten typpeä ja fosforia, ja vapauttaa niitä hitaasti eliöiden käyttöön.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.3.2026, 22:13

    Ehkäpä noinkin, mutta vesien tummumisessa nähdään haittojakin, etupäässä tietenkin virkistyskäytölle mutta myös vesieliöille. Siitä puhuttiin MOT-dokumentissa muutaman vuoden takaa.

    Kurki Kurki 2.3.2026, 22:29

    Siitä puhuttiin MOT-dokumentissa muutaman vuoden takaa.

    Tässähän Panu Halme siitä humuksesta puhuu.

    EDIT

    https://areena.yle.fi/1-76601113

Esillä 10 vastausta, 1,511 - 1,520 (kaikkiaan 1,679)
1 2 3 … 151 152 153 … 166 167 168