› Keskustelut › Luonto › Median metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,541 - 1,550 (kaikkiaan 1,645)
1 2 3 … 154 155 156 … 163 164 165

  • Median metsäpolitiikka

    Lähetetty: 9.11.2023, 16:20

    Merkitty: 

    Tiedossa on, että joillain kanavilla on erilainen käsitys vastuullisesta journalismista kuin toisilla.

    Kirjoitin Ylen tuoreimpaan susikeskusteluun useita kommentteja. Osaa en huomannut julkaistun ollenkaan, osa julkaisiin, mutta hävisi hetken kuluttua ja vai muutama jäi jäljelle.

    Kuuluuko moderaattorin ottaa kantaa keskusteltavaan aiheeseen vai klikkaileeko joku asiattoman viestin ilmoituksia ja viestit poistetaan kritiikittä. Ylen asenne on tiedossa, joten olen koittanut pysyä asiassa, etten sen takia anna aihetta viestien poistoon.

    Millaisia kokemuksia muilla tuosta on?

    Tekijä
    Gla Gla
    Teema Luonto Luonto
  • konstapylkkerö2 3.3.2026, 22:13

    Hapan vesi kirkastuu. Samalla olosuhteet kaloille heikkenee.

    Gla Gla 3.3.2026, 22:20

    Hämmästyttävän herkästi kirkkautta selitetään pilaantumisella. Luonnostaan kirkkaita vesiä on valtava määrä Suomessa. Toki myös savisameita ja kaikkea siltä väliltä. Taatusti enemmän kirkkaita vesiä on ihminen tahrinut kuin sameita happamoittamisella kirkastanut. Ja mahtaako samea vesi edes happamoitumisen myötä kirkkaaksi muuttua. Karun lammen tai järven puskurikyky happamoitumista vastaan heikompi kuin rehevämmän ja siten luonnostaan karut happamoituvat herkemmin.

    ”Siis kuva kirkkaasta muovipullosta jossa on vettä ojittamattomalta suolta ja toinen kuva toisesta pullosta jossa on vettä ojitetulta suolta Metsälehden lukijoiden kuviin!?”

    Voisi olla hyvä laittaa kuvat kuvanjakopalveluun ja linkittää tänne. On myös nopeampi tapa saada näkyviin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.3.2026, 22:24

    Mut kun sadevesi ei ole enää hapanta. niin tuskin se aiheuttaa kaloille yleisesti ongelmia. Siitähän juurikin osittain johtuu vesien kiihtyvä tummuminen nyt. Keväällä kyllä saattaa jokivesissä esiintyä happamuuspiikki lumien sulaessa.

    konstapylkkerö2 3.3.2026, 22:34

    Suot ja turvemaat on happamia. Niiltä valuvat vedet aiheuttaa happamoitumista.

    Gla Gla 3.3.2026, 22:45

    Suolta valuva vesi kirkastaa sameita järviä?

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.3.2026, 22:50

    Nyt menee aika lennokkaiksi teoriat… 🤪

    Visakallo Visakallo 4.3.2026, 05:53

    Onko muuten Suomessa minkä verran sellaisia järviä, mihin vesi ei tulisi lainkaan soilta? Onko sellaisia esim. Lapissa?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.3.2026, 09:31

    Vesi.fi-karttapalvelusta ottaa teemaksi pintavesien tila ja tsuumailee karttaa niin näkee tilanteen. Koko Suomen tasolla huonoja vesiä on toisaalta etelässä ja lounaassa, jossa on paljon isoja taajamia, teollisuutta ja peltomaita, ja toisaalta Pohjanmaalla, jossa on paljon peltoa ja turvemaita. Miksi isot järvet ovat ekologiselta laadultaan vain hyviä eikä erinomaisia? Esimerkiksi Päijänne, Pielinen, Oulujärvi ja Inarinjärvi? Johtuuko tämä ilmiö juuri turvemaista – siis sekä luonnontilaisista että ojitetuista?

    https://www.vesi.fi/karttapalvelu/

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.3.2026, 09:38

    Tässä artikkelissa mainitaan, että rehevöityminen on yleinen syy siihen miksi vesimuodostuma ei saa ekologisessa luokituksessa arvosanaa hyvä. Veden happamuus on yksi kriteeri, mutta en löydä tietoja happamuuden mittauksista. Veikkaan että vesistöjen pH ei ole enää ongelma muualla kuin happamien sulfaattimaiden vaikutuspiirissä ja joissakin jokivesissä kevättulvan aikaan.

    Syke on tuossa piirakkakuvassa arvioinut vuonna 2022 Vemala-mallilla että metsätalouden osuus fosforista on 12 % ja typestä 10 %. Tekstissä on hitusen suuremmat luvut 14 ja 12 %. Ne ovat MetsäVesi-hankkeen loppuraportin mukaiset. [”Metsätalouden osuus metsistä ja soilta tulevasta typen kokonaiskuormituksesta on uuden arvion mukaan 16 % (7 300 tonnia/v), fosforikuormituksesta 25 % (440 tonnia/v) ja orgaanisen hiilen kuormituksesta 78 000 tonnia/v. Uusissa typpi- ja fosforikuormitusarvioissa näkyy selvästi metsäojitusten vaikutus. Metsätalouden osuus kaikesta ihmistoiminnan aiheuttamasta typpikuormituksesta nousee 6 %:sta 12 %:iin ja fosforikuormituksesta vastaavasti 8 %:sta 14 %:iin.”]

    ”Hidasliukoisempien lannoitteiden käyttö ja kivennäislannoitteiden korvaaminen tuhkalannoituksella hillitsee päästöjä. Niinpä metsätalouden fosforikuorma on laskusuunnassa.

    Sen sijaan metsätalouden aiheuttama typpikuorma kasvaa. Tämä johtuu ilmeisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksista ravinteiden huuhtoutumiseen ojitetuilta alueilta, erityisesti turvemailta.”

    Metsätalous lisää toc-kuormitusta siis vain vähän verrattuna luonnontilaiseen suoluontoon. Pääravinteiden kuormitusta se lisää jonkin verran, mutta kuormaa voidaan pienentää mm. suojakaistoilla sekä suometsänhoidon ja kunnostusojitusten hyvällä suunnittelulla.

    Sitä kuvittelisi että maataloudenkin rehevöittämisestä voisi puhua julkisuudessa eikä vain metsätaloudesta. Sama turvemaan khk-päästöissä: maatalous pääsee aika vähällä tuottamiinsa hiilidioksidi- ja typpioksiduulipäästöihin nähden.

    https://www.vesi.fi/vesitieto/rehevoittava-kuormitus/

    isaskar keturi 4.3.2026, 10:04

    On niitä muutamia järviä, joihin ei pääasiassa tule suovesiä. Aina jotain soita lähistöllä toki on. Etelä-Suomessa on esim. Nurmijärven Sääksjärvi, jossa vesi vaihtuu pohjaveden kautta sekä tietysti jonkin verran pintavaluntaa. Eli järvellä ei ole laskujokea eikä jokia laske järveen. Yksi oja on kaivettu 90-luvulla viereisestä lammesta, joka sekin on nyt padottu. Ko. lampeen on johdettu suo-ojia. Ei varmaan olisi edes saanut ko. yhdysojaa kaivaa. Lapissa on ns. saivoja (mm. Pakasaivo), joissa myös ei ole lasku- eikä tulojokia.

Esillä 10 vastausta, 1,541 - 1,550 (kaikkiaan 1,645)
1 2 3 … 154 155 156 … 163 164 165