Keskustelut Luonto Median metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 673)
  • Median metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    Tiedossa on, että joillain kanavilla on erilainen käsitys vastuullisesta journalismista kuin toisilla.

    Kirjoitin Ylen tuoreimpaan susikeskusteluun useita kommentteja. Osaa en huomannut julkaistun ollenkaan, osa julkaisiin, mutta hävisi hetken kuluttua ja vai muutama jäi jäljelle.

    Kuuluuko moderaattorin ottaa kantaa keskusteltavaan aiheeseen vai klikkaileeko joku asiattoman viestin ilmoituksia ja viestit poistetaan kritiikittä. Ylen asenne on tiedossa, joten olen koittanut pysyä asiassa, etten sen takia anna aihetta viestien poistoon.

    Millaisia kokemuksia muilla tuosta on?

  • Petkeles Petkeles

    Moro. Suurin osa maailman ihmisistä ei käytä wc-paperia.

    Makarov

    Suurin vaikutus turkistarhaukseen tai metsienkäyttöön on kuitenkin yhteiskunnan muutoksella. Ihmiset lähtee kaupunkeihin ja maaseudulta väki vähenee niin sitä kautta tulee luonnollista vastustusta vaikka metsien talouskäytölle. Tämä on luonnollista kun taloudellinen riippuvuus vähenee metsiin tai vaikka turkistarhaukseen. Metsä kumminkin uusiutuu niin se unohdetaan ainakin näissä metsäkeskusteluissa välillä melko lahjakkaasti, epäilen että suuriosa ei välttämättä edes ymmärrä asiaa.

    Gla Gla

    Ylen otsikko:

    Kärsämäen seurakunta hakkaa vanhaa metsää saadakseen ruumis­huoneen

    Tekstissä tarkennetaan: Kärsämäellä seurakunta aikoo hakata yli satavuotiasta metsää, eikä suojelu ole ollut sille vaihtoehto…. Metsät ovat vanhoja, jopa 120-vuotiaita.

    Pohjois-Pohjanmaalla siis ja 100-120 vuotiaasta metsästä puhutaan. Ollaan keski-boreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, jossa Valtioneuvoston mukaan havupuuvaltaisen puuston pitää olla 140 vuotiasta täyttääkseen vanhan metsän määritelmän. Hakkaamattomana seurakunnan metsien pitäisi varttua siis vielä 20-40 vuotta ollakseen otsikon mukaista.

    Yle siis käyttää vääriä termejä uutisoinnissaan.

    Tarkastella voi myös toisella tavalla. Lainaus WWF:n sivuilta: Vaikka 60–100-vuotiaita puita pidetään metsätalouden näkökulmasta hakkuukypsinä, ne ovat vasta luontaisen elinkaarensa puolivälissä. Männyt voivat elää 300–500-vuotiaiksi, Lapissa jopa 800-vuotiaiksi. Kuuset voivat elää 200–400-vuotiaiksi ja koivut, raidat ja haavat 150–200-vuotiaiksi.

    Mikä on aikaikkuna, jossa puustoa on hyväksyttävää hakata? Harvennuskokoiset ovat nuoria, joita ei pitäisi hakata ja päätehakkuuikäiset karkaa herkästi ns. vanhaksi metsäksi.

    Yle: Juuri tämänkaltaiset metsät ovat suomalaisen metsäkeskustelun kuuma peruna.

    Tällaisiin metsiin kiteytyy myös se, miksi metsäkeskustelu on niin vaikeaa: vastakkain ovat oikeus ansaita rahaa omaisuudella ja ilmasto sekä luonto.

    Missä on näkemys rahan ansaitsemisen mekanismista eli kuka hyötyy ja on siten valmis maksamaan kaadetusta puusta? Ovatko nämä ihan tavallisia kansalaisia, jotka ostavat jokapäiväisiä hyödykkeitä kaupasta, jotka eivät ymmärrä, ettei puuperäiset tuotteet hyllyille taivasta tipahda. Teboililla tankkaavia kyllä muistutetaan, mutta ei kotimaisen puun käyttäjiä. Ristiriita on liian kiusallinen, joten mukavampaa on puhua puun omistajan tai teollisuuden rahoista.

    Ylen kysely: Mitä tekisit, jos saisit metsäpalstan vanhaa metsää? Tulokset tällä hetkellä vastauksen perässä.

    1. Hakkaisin sen (16%)

    2. Yrittäisin saada tuloja ilman avohakkuuta (14%)

    3. Suojelisin, jos saisin siitä tarpeeksi rahaa (22%)

    4. En hakkaisi, vaikka en saisi korvausta (43%)

    5. En osaa sanoa (5%)

    Tulokset saattaisivat olla erilaisia, jos metsä olisi saamisen sijaan ostettu omalla rahalla, kenties ainakin osittain velaksi. Mutta sillä ei saisi luotua yhtä kivoja mielikuvia. Nyt ei olla köyhiä, joten 43% voi jäädyttää omaisuutensa. Virtuaalirahan käytön suhteen on tosin ennenkin todettu reaalimaailmasta poikkeavia piirteitä.

    https://yle.fi/a/74-20158937

    Rane2

    Ilmeisesti vastaajat olisivat valmiita maksamaan mahdolliset perintö tai lahjaverot säästöistään yms?

    Rukopiikki

    Eihän ne puut sieltä mihinkään katoa vaikka ei heti hakkaakaan. On ne siellä pahan päivän varalle. Ennen oli joka talossa säästömetsiä jos iso rahantarve tulee.

    Sitä ihmettelen että eikö mistään etelästä löydy suojeltavaksi vanhaa järeää männikköä vaan aina ovat lahovia kuusikoita.

    140ärrä

    Eihän ne katoa, ei. Toki ikääntyessä riskit kasvavat, voi tulla lahoa, ötökkätuhoa jne, tai käydä niin, että alkavat olla ylijäreitä muuhun kuin energiakäyttöön. Mutta katoamalla ne katoavat vain metsäpalossa.

    Yle voisi tehdä jutun, kuinka välttyä käyttämästä puusta tehtäviä tuotteita.

    MaalaisSeppo

    Kärsämäen seurakunta on tehnyt pahan virheen, kun on antanut metsän vanheta. Nyt julkisuus ja ehkä Jumalakin rankaisee. Pitäisi ymmärtää hakata metsät nuorempina, jolloin kaikki olisi hyvin.

    mehtäukko

    Kirkkovaltuustoissa tolskaavat määrävälein vaihtuvat ukot ja akat, jotka päättävät tai ovat päättämättä mitään. Sinne työntyvät vihertyypit viisasteluineen pilaavat kaikkialla tekemistä terveellä järjellä.

    Metsuri motokuski

    Jos jotain vanhoja metsiä pitää suojella niin seurakuntien ja valtion metsät ovat siihen kaikista parhaita. Vähiten vahinkoa yhteiskunnalle.

    MaalaisSeppo

    Metsän kiertoaikoja toivotaan pisemmiksi. Päätehakkuun aikaikkuna kapenee. Alapäästä nousee ja loppupäässä on vanhan metsän ikä.

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 673)