Keskustelut Luonto Median metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 491 - 500 (kaikkiaan 546)
  • Median metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    Tiedossa on, että joillain kanavilla on erilainen käsitys vastuullisesta journalismista kuin toisilla.

    Kirjoitin Ylen tuoreimpaan susikeskusteluun useita kommentteja. Osaa en huomannut julkaistun ollenkaan, osa julkaisiin, mutta hävisi hetken kuluttua ja vai muutama jäi jäljelle.

    Kuuluuko moderaattorin ottaa kantaa keskusteltavaan aiheeseen vai klikkaileeko joku asiattoman viestin ilmoituksia ja viestit poistetaan kritiikittä. Ylen asenne on tiedossa, joten olen koittanut pysyä asiassa, etten sen takia anna aihetta viestien poistoon.

    Millaisia kokemuksia muilla tuosta on?

  • Raipe52 Raipe52

    Kehveli

     

    Kannattaa tutustua  verotilastoihin. Niiden mukana Suomessa  on yksi korkeimpia verotasoja. Lisäksi meidän progressiomme on jyrkkä eli alemmissa tulotasouäissa verot ovat muita pohjoismaita alemmat ja jo keskituloisilla muita korkeammat. Myös Gini kerroin kertoo että verojärjestelmämme on hyvin tuloja tasaava. Jostain syystä tuota vasemmiston perätöntä väitettä toistetaan vaikka se ei edes pidä paikkaansa.

    Visakallo Visakallo

    Miten Petkeles sinulla, -mihin osa-alueisiin kaipaisit nyt eniten apua ja tukea?

    Gla Gla

    Jälleen kerran metsätalous on vain yksi muun yhteiskunnan toiminnasta irrallaan oleva osa, jonka vaikutukset liittyvät tavallisiin ihmisiin vain oikeutena taivastella luontoa kuormittavia asioita. Lainaus raakkutuhouutisesta:

    Suomessa suhtaudutaan metsiin ja luonnonvaroihin taloudellisena hyödykkeenä, ja ajatuksia on Sysivedestä vaikea muuttaa, koska ne ovat peruja sotien jälkeiseltä ajalta.

    https://yle.fi/a/74-20162868

    Edelleen jään odottamaan näkemystä vaihtoehdosta ja sen seurauksista. Kevytnimimerkeille tiedoksi, kun ovat tässä vaiheessa jo lähettämistä vaille valmiin viisastelukommentin luonnostelleet, raakkujoen ylitys oli väärin.

    Gla Gla

    Samanlainen ote suoluontoa koskevassa jutussa:

    Ne olivat myös joutomaata, joka piti saada taloudelliseen tuotantoon, muistaa Yli-Vainio.

    – Se lähti koulukasvatuksesta. Oppikirjoissa kerrottiin, että suot pitäisi saada metsänkasvatukseen tai lainehtiviksi laihopelloiksi, hän kertoo.

    Metsästyksen ja marjastuksen taloudellista merkitystä ei pidetty riittävänä, jotta suot olisi niiden takia säilytetty.

    – Suot haluttiin kasvamaan metsää, mutta kyllä siinä myös epäonnistuttiin, muistuttaa Pekka Hippi.

    Nykyään, kun valkarahalla eletään, on helppo kritisoida aikoja, jolloin oltiin ihan rehellisesti köyhiä.

    Ja kyllä, osa yrityksistä soiden hyödyntämisessä epäonnistui. Tällaisten kohteiden ennallistamista harva vastustaa, vaikka toimenpide aiheuttaakin pitkäaikaisen vesistökuormituksen.

    https://yle.fi/a/74-20160409

    Petkeles Petkeles

    Joku kriitikko voisi väittää, että ojien kaivaminen 60- 70- luvuilla ei lisännyt siinä hetkessä puustopääomia. Silloin aikaansaatuja lisäkasvuja on alettu hakata pääosin vasta 2000-luvulla. Joku voisi ajatella, että tähän pisteeseen on päästy jollain muulla rahalla kuin niillä suopuustojen lisäkasvuilla.

    Gla Gla

    Antaa väittää vaan. Metsätaloutta on haukuttu pikavoittojen hakemisesta ja nyt kun haetaan pitkäjänteisyyttä, haukutaan siitäkin.

    Pelloksi raivaamalla kassavirta kääntyy paljon nopeammin.

    Visakallo Visakallo

    Näkemykset muuttuvat maankäytönkin suhteen eri aikakausina. Meilläkin ojitettiin ja raivattiin aikoinaan peltoja pellonraivauspalkkioiden siivittäminä, ja samat pellot metsitettiin kaksinkertaisen metsityspalkkion kannustamana. Katsotaan nyt, mitä tulee seuraavaksi. Tehdäänkö vuorostaan päätehakkuut ja nostetaan tukirahoilla vesi kannokkoon?  Jos tässä jotain on aikojen kuluessa oppinut, niin ainakin sen, että ehdoton totuus on ollut aina vain määräaikainen.

    Visakallo Visakallo

    Ylen eri asioiden painotokset jaksavat yllättää yhä edelleen. Metsä muistetaan kyllä säännöllisesti mainita erilaisten ongelmien alkulähteenä, mutta venäläisen maakaasun osuuden nousu Euroopassa käytetystä kaasusta neljäsosasta kolmasosaan onkin jäänyt hyvin vähälle huomiolle.

    Husq165R

    Noin on. Luontoasioista meuhkataan mutta monessa ympäristöjutussa Gazan sota jätetään samalla mainitsematta. Silmiinpistävän erikoista.

    Nostokoukku

    Välttämätön pakko sulkee suut. Kukapa sitä näinä kauppapakotteiden aikana kehtaa tuollaista tunnustaa. Helpompi on mukamas neuvotella näkyvästi pakotteiden lisäämisestä. Saksa tarvitsee välttämättä halvan kaasunsa, vessapaperia saa kaupasta vielä ilman ”leipäkorttia”.

Esillä 10 vastausta, 491 - 500 (kaikkiaan 546)