Median metsäpolitiikka

” Se lähti koulukasvatuksesta. Oppikirjoissa kerrottiin, että suot pitäisi saada metsänkasvatukseen tai lainehtiviksi laihopelloiksi, hän kertoo.”

Soiden raivaajat ei paljon koulukirjoja nähneet.Soiden raivaus lähti siitä että työllä ja ponnistelulla saisi itselleen ja lapsilleen paremman toimeentulon ja elämän.

Tämä nykyinen meno kyllä lähtee jo lastentarhojen aatteellisesta luonnosuojelukoulutuksesta johon Luontoliitto on panostanut sen jälkeen kun luopui metsätyömaiden häirinnästä…

Niinhän aikoinaan järvien pintojen laskukin johtui viimekädessä ehkäisyvälineiden puutteesta. Piti saada lisää laidunta ja peltoa kovasti lisääntyvän kansan ruokkimiseen.

Tietenkin. Ei metsäasioista pidä kertoa vain huonoja kokemuksia. Kuten ei luonnonsuojeluväkeäkään tule demonisoida.

Ojituksissa kävi sikäli surullinen sattuma, että ojitukset alkoivat koneellistamisen kanssa samaan aikaan. Johti siihen, että tehokkuutta ihannoitiin, mikä taas johti siihen, että ojitukset aloitettiin työn kannalta helpoimmista kohteista. Valitettavasti nämä eivät olleet niitä metsänkasvatuksen kannalta parhaita. Tosin se kyllä säästi noita AJ:n mainitsemia puustoisia korpia ojitukselta, joita sitten ojitettiinkin myöhemmin 70-luvun lopussa ja 80-luvulla. Itsekin olin kepittämässä ojalinjoja 80-luvun alussa juurikin runsaspuustoisissa korpilaikuissa.

Vanha, aikoinaan ojituksista vastannut, työnjohtaja kertoi, että hän oli yrittänyt vähän toppuutella kaikkein karuimpien suolänttien ojitusta sanoen mielipiteenään että ei niihin luultavasti koskaan puuta kasva.  Piirikuntataso päälikkö oli kuitenkin määrännyt kepittämään kaikki. Oli vain todennut, että Rikkihappo Oy on sitä varten, että puu laitetaan kasvamaan.