Keskustelut Luonto Median metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 711 - 720 (kaikkiaan 1,177)
  • Median metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    Tiedossa on, että joillain kanavilla on erilainen käsitys vastuullisesta journalismista kuin toisilla.

    Kirjoitin Ylen tuoreimpaan susikeskusteluun useita kommentteja. Osaa en huomannut julkaistun ollenkaan, osa julkaisiin, mutta hävisi hetken kuluttua ja vai muutama jäi jäljelle.

    Kuuluuko moderaattorin ottaa kantaa keskusteltavaan aiheeseen vai klikkaileeko joku asiattoman viestin ilmoituksia ja viestit poistetaan kritiikittä. Ylen asenne on tiedossa, joten olen koittanut pysyä asiassa, etten sen takia anna aihetta viestien poistoon.

    Millaisia kokemuksia muilla tuosta on?

  • Nostokoukku

    Kurki. Tottakai korjuujälki on korjattavissa maanmuokkauksen yhteydessä. Mutta kun metsäfirmat joka tilanteessa tuovat julki kuinka hienosti sertifioitua heidän toimintansa on ja kuinka toimintaa valvotaan niiden periaatteiden mukaisesti. Korjuujäljestäkin on sertifikaatissa omat määritelmänsä. Ja sen vaatimukset täyttyvät aika harvoin. Kaksinaamaista peliä toden totta.

    isaskar keturi

    Pirttimaan tekstin lukeminen vaatii sitä kuuluisaa lukutaitoa. Ei se ole jatkuvan kasvatuksen ylistys, vaan metsäteollisuuden ja metsänhoitoyhdistysten toiminnan ja piilovallan kummastelua, miten ne ovat jääneet markkinoinnissaan menneisyyteen. Lähestytään vanhalla kaavalla, eikä ”kiinnostaisiko puukauppa tältä alueelta – miten tehdään?” Kunnioitettaisiin omistajan valinnanvapautta. Heti alkuun totesi kirjoituksessa, että kohde hyvin sopi jatkuvapeitteiseen kasvatukseen, eli antoi ymmärtää, että voisi olla toisinkin. Tietenkin on järkevä jatkaa valitulla linjalla, kun tulos on tyydyttänyt eikä pistää heti kohta aukoksi, kuten toinen opportunisti meni ehdottamaan.

    oksapuu

    Metsähallitus taitaa myydä puunsa toimitus-kauppana…

    Olli Salli

    Laitoin tuohon uusimpaan ylen juttuun kommentin

     

    Odotan mielenkiinnolla tästä palstasta seuraavan 20-30v aikana kuulumisia siitä, miten vihaamatta palstalle jätetyn alikasvospuuston kehitys on mennyt. Onko tullut tuhoja, onko tullut toivottua järeytymistä uudeksi yläharvennettavaksi tukkipuuksi. Ihannetapauksessa on, käytännössä esim. monilla Luken tutkimuksilla pitkään seuratuilla koealoilla ongelmiakin on ilmaantunut.

    Saas nähdä julkaistaanko.

    Toistaiseksi kommenteissa on koolla perinteinen ”minähän en avohakkaa” väki, se jää arvailun varaan kuinka monella on metsääkään.

    Sinänsä tuossa palstassa jonka ”hakkuusuunnittelija” kirjailija Pirttimaa nyt on, voi ollakin ainakin osin hyvä ajatus harrastaa jatkuvapeitteistä kasvatusta, kun turvepohjalla on. Riippuu rehevyydestä ja puuston ikä- ja laatujakaumasta.

    Mitä nyt olen ostopalstakandidaatteja turvemaalla arvioinut, niin harvoin on vaan ollut kovin laajoja alueita, mitkä ilman todella suuria riskejä saisi siirrettyä jatkuvapeitteiseen hakkuuohjelmaan. Eli siellä on vähäisesti laadukasta alempien kerrosten puustoa, ja lähinnä on rämää pusikkoa, josta pitempäänkin kasvattamalla tulee vain sitä sellua. Eli alaharvennettavaa / maahan raivattavaa tavaraa. Ovat sitten jääneet ostamatta, kun en kovin paljoa ole kehdannut tarjota palstasta missä sen puustolle ainoa realistinen seuraava hakkuutapa saatettaisiin kieltää (turvemailla) jäljellä olevan kiertoajan aikana.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei suotutkijat puolla avohakkuiden kieltoa turvemailla. Suosituksilla kannattaa mennä kun tilanteet vaihtelevat niin paljon maastossa. Avohakkuu nostaa veden pintaa ojitusalueilla ja pienentää siten päästöjä (turvetta hajoaa vähemmän). Miksi siis pitäisi kieltää? No kunnostusojituksen tarve voi tulla pienellä osalla alueista eteen, mutta siinä on oiva tilaisuus tehdä hyvät vesiensuojelun rakenteet. Pitää muistaa että turvekerros on nyt paljon ohuempi kuin uudisojituksen aikaan ja nyt puhutaan turvekankaista.

    Avohakkuiden kieltoa ajavat haluavat yhdestä pakkovallasta toiseen. Pirttimaa näyttäytyy kyllä kolumnin viimeisten kappaleiden perusteella selkeästi avohakkuuvastaisena. Esimerkiksi arvostellaan pienten puiden hakkuuta selluksi ja tulojen katkeamista pitkäksi ajaksi.

    Olli Salli

    Anneli, no itse lähinnä ajattelen kunnostusojituksen myötä tulevista maaperän hiilipäästöistä ja humuksen irtoamisesta vesistöihin, että jos jossain yleisen (vai YLEisen?) mielipiteen johdosta avohakkuu kiellettäisiin, niin mieluummin tuollaisilla kuin kivennäismailla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä näin, mutta kunnostus harkitaan tapauskohtaisesti tarpeen mukaan, ja laajoista hankkeista pitää tehdä ilmoitus. Uudistamisvaiheessa veden pinnan nousu voi edistää taimettumista ja kaistale voi taimettua jopa ilman muokkausta. Kyllä kaikki menetelmät kannattaa pitää repertuaarissa. Jäävä puusto ei välttämättä ole puulajin tai laadun puolesta kelvollista jatkoon.

    Yleinen mielipide voi olla harhaan johdettu, kun peitteistä vaihtoehtoa markkinoidaan huterilla väitteillä. Esimerkiksi että maaperän hiilivarat vähenevät avohakkuussa pysyvästi, vaikka ne vähenevät väliaikaisesti, ja metsikön kokonaistase riippuu kasvusta josta tulee syöte maaperään. Kehutaan pysyvyyttä, mutta unohdetaan kertoa heikompi vuosikasvu. Unohdetaan myös luontaiset häiriöt – ikään kuin metsä pysyisi samana vuosikymmeniä ja tämä olisi toivottava ilmiö. Puita kuolee myös luonnonmetsässä eri tavoin ja näitä tapoja voidaan matkia hakkuilla.

    Moni metsänomistaja tekee päätöksiä mututiedon pohjalta. Metsäneuvonta ohjaa parhaiten kun se kuulostelee omistajan tarpeet ja arvot. Jos on tarve välttää avohakkuuta, niin sitten tehdään niin. Tärkeintä että päätös perustuu tietoon eikä yleiseen mielipiteeseen.

    Visakallo Visakallo

    Kyllähän mahdolliset avohakkuukiellot ovat aivan naurettavia niin kauan kun samaan aikaan voidaan hakata pienaukkoja vaikka koko suo täyteen. Aukkojen väleihin jätetään aina muutama puu pystyyn. Operaation jälkeen paikka on jokseenkin samannäköinen kuin normaali avohakkuualue säästöpuineen ja riistatiheikköineen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Esimerkki keskustelusta Pirttimaan kolumnissa: ”Jatkuva tuottoinen metsä kasvaa laadukasta pitkää puuta jossa oksaisuus on minimaalinen – avohakkuun jäljiltä metsän luontainen uudistuminen estetään ja kasvu on villiä jolloin puun laatu huono sekä pituus alle keskivertometsän.”

     

    Kurki Kurki

    Olli Sallin kommentti on julkaistu. Ollille että kun kirjoitaa linkin eteen vaikka Linkki, niin tekstistä tulee normaali.

    Minä lähetin tämän, jota ei julkaistu:

    Linkissä voi tutustua JK-kasvatukseen haulla : ”Puunkorjuun tulot menetelmästä toiseen?/ Metsälehti” Kun tasaikäiskasvatuksen metsää aletaan muuttaa hakkuilla jk-metsäksi ja kehutaan yläharvennuksen tuottamia erinomaisia hakkuutuloja, ikävä huomio vain on, ettei hakkuutuloilla ole mitään tekemistä jk-kasvatuksen kanssa. Tulot ovat tasaikäiskasvatuksen menetelmästä. Näin varmaa tässäkin Tuomo Pirttimaan esittelemässä tapauksessa.

    Mitähän siinä on sellaista ettei voi julkaista.

    Ainakin männyn jatkuvassa kasvatuksessa puut jäävät 10 m lyhyemmäksi.

Esillä 10 vastausta, 711 - 720 (kaikkiaan 1,177)