Keskustelut Luonto Median metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 821 - 830 (kaikkiaan 1,178)
  • Median metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    Tiedossa on, että joillain kanavilla on erilainen käsitys vastuullisesta journalismista kuin toisilla.

    Kirjoitin Ylen tuoreimpaan susikeskusteluun useita kommentteja. Osaa en huomannut julkaistun ollenkaan, osa julkaisiin, mutta hävisi hetken kuluttua ja vai muutama jäi jäljelle.

    Kuuluuko moderaattorin ottaa kantaa keskusteltavaan aiheeseen vai klikkaileeko joku asiattoman viestin ilmoituksia ja viestit poistetaan kritiikittä. Ylen asenne on tiedossa, joten olen koittanut pysyä asiassa, etten sen takia anna aihetta viestien poistoon.

    Millaisia kokemuksia muilla tuosta on?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kuuselalla oli kärjekäs tyyli, mutta onneksi ihan kaikki ei ole mennyt huonosti, kuten hän vaikuttaa tuossa ennustavan.

    Kuuselan väitettiin muuten Kaapelin keskustelussa tehneen ”paljastuksen”: metsäammattilaiset tai siis heidän työnantajansa tekivät yhteisen linjauksen: y-järjestöjen aloitteita tai syytöksiä ei kommentoida.

    Nykyään asetelma on tältä osin muuttunut: uskalletaan jossain määrin keskustella julkisesti omalla nimellä, vaikka ei olla eläkkeellä. Kimppuun hyökkää aina joku jostain vaikka parannuksia tehdään, mutta metsäala uskaltaa puolustautua. Tutkijatkin osallistuvat eri lailla keskusteluun kuin aiemmin.

    Nostokoukku

    Kuusela oli hyvä metsäntutkija, mutta ääriliikkeen ihmisiä hänkin. Hän näki metsässä vain kuutioita ja kasvuprosentteja, ei mitään muuta arvokasta kuin joka ikiseltä Suomen metsäneliöltä teriin päätyvät puut. Kaikki muu oli toisarvoista ja halveksittavaa. Hänen perintöään jatkaa Kärkkäinen.

    isaskar keturi

    Kuusela olikin johtavia tuotostutkijoita, joten ymmärrettävää, että leimaa ajattelua.

    Nostokoukku

    Kuusela oli kekkosmainen yrmy, joka ei sietänyt eikä sallinut hänen mielipiteistään poikkeavia mielipiteitä. Huippumies alallaan, mutta ei koskaan onnistunut luomaan minkäänlaista keskusteluyhteyttä vähänkään näkemyksistään poikkeavien tahojen kanssa. Oli yhden totuuden ihminen. Hänhän taisi keksiä hakkuuvarojen laskennassa ns. Hakkuumahtomenetelmän. Mitähän Kuusela sanoisi menetelmäänsä soveltaen nykyisestä Etelä-Suomen valtionmetsien hakkuista? Oli alaansa täydellisesti perehtynyt tiedemies, mutta yhdestä hänen uraansa varjostaneesta häpeäntahrasta on tarkasti oltu hiljaa, hän oli ammattiyhdistysaktiivi

    Perko

    Nyt, kun yhteiskunnan odotukset metsille ovat muuttuneet radikaalisti, nähdään vanhan linjan kääntöpuoli. Metsää odotetaan enää pelkän puunsaannin sijasta myös hiilinieluksi, luonnon monimuotoisuuden pesämunaksi ja kansalaisten virkistysalueeksi. Sama metsänomistaja, jota 80-luvulla kannustettiin rahallisesti hakkaamaan metsänsä tyystin, joutuu nyt sopeuttamaan toimintaansa uusiin, usein ristiriitaisiin tavoitteisiin huvenneella tuottavuudella.
    Ja tässä kohtaa lasku alkaa kolahtaa. Kun metsänomistajan aiemmin tekemään työhön ja rahan sijoitukseen liittyvää tuottoa ei realisoidu odotetulla tavalla, se heijastuu koko yhteiskuntaan. Joillekin metsänomistajille maksetaan nyt uusista, luonnonläheisemmissä hoidon tavoista ja suojelusta korvauksia. Nämä rahat tulevat valtion kassasta, eli veronmaksajilta pois terveydenhoidosta.

    Lopputulos on karu. Suurimmat rahat 1980-luvun puuvaroista menivät metsäteollisuuden taskuun. Nyt metsänomistaja maksaa uudelleen  metsistä on maksettu pinta-alavero  ja nyt vielä päälle  pääomavero  ensin korjatakseen menneisyyden kestävyysongelmia ja toiseksi kärsimällä puuraaka-aineen heikkoudesta, hintojen laskusta. Se on kallis oppitunti siitä, miten lyhytnäköinen resurssipolitiikka voi vuosikymmenten päästä laatia yhteiskunnalle laskun, josta ei olla haluttu puhua silloin, kun se olisi pitänyt maksaa.
    Tietyt tutkijat yrittivät puolustaa  metsänomistajan oikeuksia ja tuottavuutta heidät vaiennettiin halventavin kirjoituksin, tutkimukset suljettiin ja toisin ajatelleet yritykset takavarikoitiin ja omistajia painostettiin laitoksiin.  Yksityis omistus oli vaarassa  tai menetetty?
    Lehteen sopisi kansikuva perheestä puun tuotantoa kaltereiden takaa!

    Jovain Jovain

    On ollut uutisia: Metsäohjelma 2050 Veli Pohjonen, löytyy netistä. Ohjelma on vaiheessa 2000-2025 ja kerrotaan tavotteiden toteutuneen vain osittain. Nyt uudelta kaudelta teollisuus odottaa enemmän, on ilmastohaasteet ja ennen muuta huolta hiipuvasta kansantaloudesta. Vanhan kauden lähtötilanteessa metsänhoito oli vielä sulkutilassa ja nyt uudelta kaudelta, tuskin on väärin odottaa metsänhoidon yhteensovittamista. On tarpeen muutenkin, metsäelinkeinojen sosialisoimisen kannalta?

    Apli
    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Luin ensimmäiset 3 kappaletta.

    Suurelta osin keppanoiden takia tähän tilanteeseen on ajauduttu. Ja nyt sitten keparti peräänkuuluttamassa rauhallisempia aikoja.

    Vai mitä Matti? Mites se nyt Matti noin pyörähti? Mites Tompska? Entä Kalle?

    Hanna

    Rane2

    ” Suojeltua metsää on 13 prosenttia pinta-alasta, ja runsas puolet siitä on tiukasti suojeltu. Tämän rinnalla Suomessa on huomattavan paljon tosiasiassa metsätalouden ulkopuolella olevaa maata: muun muassa rantojen suojavyöhykkeet, saariston luodot, kallioiden laet, iso osa soista ja tunturialueet. Lisäksi merkittävä määrä yksityismetsiä on aktiivisen metsätalouden ulkopuolella omistajan tahdosta – ilman, että omistaja haluaa tehdä päätösvaltaansa rajoittavaa pysyvää suojelupäätöstä.

    Näille miljoonille hehtaareille, jotka faktisesti ovat hakkuiden ulkopuolella ja siis ”suojeltuja”, olisi asetettava oma määrittelynsä ja mittaustapansa. Voisiko tästä löytyä osa tarvittavaa konsensusta?”

    Miksikähän tätä ei tehdä?Kaikenlaista tietokonesimulaatiota väännetään kuitenkin jatkuvasti.Näyttäisivätkö suojeluprosentit jo liian hyviltä?

    Vielä voisi listaan lisätä jatkuvasti lisääntyvän harmaan suojelun eli puunostajien hyljeksimät alueet.

    Nostokoukku

    Matti puhuu asiaa. Metsät ovat maisemaamme, luontonamme, taloutemme, kulttuuriamme, osa hyvin vointinamme, elämäntapaamme. Ja kuten hän ehdottaa, nyt tarvitaan metsärauha. Täydellinen rauha metsätaloudelle ja -teollisuudelle toteuttaa vain omia pyrkimyksiään. Edes muutamaksi kymmeneksi vuodeksi kuten aikoinaan joku vuosikymmen sitten. Muut metsänkäyttövaatimukset vaijetkoon.

Esillä 10 vastausta, 821 - 830 (kaikkiaan 1,178)