Median metsäpolitiikka

Kuten täällä tiedetään ns kustaan housuihin.  Metsän kasvui tyaantuu.  Kaikki jattkuvan kassvatuksden hjankkeet loåpuilta epäonnistuvat.  Syynäyksinkertaisesti puiiden biologia.  Tussakaan jutussa ei käsitelty sitä, miten uusi metsä a lkaan ka svamaan.  Ainakin meidän yhteismeysälle on  tärkeintä varmistaa uuden metsän varma kasvuun lahtö

Juttu oli taattua Yle-laatua

Voi olla että on vain ollut ruuhkaa kommenttien tarkastuksessa. Onhan ne muidenkin perustelemattomat mielipiteet menneet läpi. Uutta yritystä putkeen!

*

Mikko Tiirola kirjoitti MT:ssä YLE:n metsäuutisoinnista että metsänomistajien edustajia voisi myös kutsua haastateltaviksi, jos on vaikka kyse suometsien hoidosta: Yle unohti jälleen metsänomistajat.

*

Vanhanen kirjoitti jatko-osan mielipiteeseensä. Siinä se on taas se mainostamani monitavoiteoptimoinnin ongelma.

Matti Vanhanen:

”Hiilinielu ei saisi olla lupalappu saastuttaa. Tavoitteena pitää olla metsiemme säilyminen merkittävänä taloudellisena tukijalkana, metsien kyky sitoa hiiltä enemmän ja monipuolisen metsäluonnon vahvistuminen.”

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000011515185.html

Kimmo S:

”Olen seurannut näitä kirjoituksia mielenkiinnolla. Itse olen sitä mieltä, että kyllä metsänomistajilla täytyy olla oikeus hakata metsiänsä. Nehän ovat heidän elinkeinonsa ja investointinsa, eivätkä he hakkuilla suoranaista vahinkoa aiheuta kenellekään muille, ehkä lukuunottamatta maisemamuutoksia.

Se mihin minun mielestäni pitäisi kyllä puuttua ovat ojitusten aiheuttamat haitat vesistöille. Tässä asiassa metsänomistaja todellakin aiheuttaa suoranaista haittaa muille, ja erityisesti kansallisomaisuudellemme eli vesistöille. Jokaiselle ojalle pitäisi velvoittaa tekemään vähintään suodatuskenttä joka vähentää vesistöhaittaa merkittävästi. Suo-ojitukset pitäisi mielestäni jopa kieltää kun niistä kiintoainesta valuu vesistöihin todella paljon ja suon happaman maaperän vuoksi ne eivät muutenkaan ole kovin hyvää puun kasvualustaa vaikka ne kuivatettaisiinkin.

Iso osa järvistämme on jo kuralätäköitä jotka mataloituvat jatkuvasti kiintoaineksen valuessa järvien pohjaan.”

Heli S:

”Metsänomistajilla on tietysti oikeus hakata metsiään. Mutta heillä ei kuitenkaan ole oikeutta toiminnallaan aiheuttaa vesistöjen samenemista ja rehevöitymistä.

Jos metsänomistajille annetaan valtion tukia metsänhoitoon, on valtiolla myös oikeus ja velvollisuus esittää ehtoja hoidon suhteen.<

Hiilinielujen kasvattaminen pitäisi hoitaa ensi sijaisesti valtion omistamien metsien avulla. Tämän pitäisi olla ensisijainen tavoite, eikä niiden tuoloutukset puun myynnistä.”

Kommentti tarjolle:

”Tarve hillitä metsätalouden ympäristövaikutuksia tulee toisaalta julkisen vallan sääntelystä (lait ja asetukset), jonka avulla asetetaan vaatimuksia ympäristöhaittojen hillitsemiseen, toisaalta alan sisältä: asiakkaat haluavat vakuutuksen siitä, että metsäteollisuustuote ei ole aiheuttanut suuria haittoja ympäristölle. Tukien avulla voidaan kyllä ohjata hyviin käytäntöihin, kuten suometsien hoidon laadukkaaseen suunnitteluun tai tuhkalannoitukseen.

Jos Metsähallituksen tuloutusta maltillistettaisiin, puut ehtisivät kasvaa suuremmiksi pohjoisessa; väitetään että ne laitetaan nyt nurin hädin tuskin yhden tukin mitan saavutettuaan. Professori Ollikaisen työryhmä esitti äskettäin Metsähallitukselle 2 milj. m3 pienempiä vuotuisia hakkuita 10 vuoden ajan. Kovin suurella valtion hakkuiden alennuksella olisi kuitenkin pohjoisessa suuret aluetaloudelliset vaikutukset.

Vesistövaikutuksissa kannattaa muistaa muut kuormittajat: teollisuus, yhdyskunnat, luonnonhuuhtoumat, laskeumat ja maatalous. Ympäristöhallinnon sivuilla on artikkeli ”Ravinteiden kuormitus Itämereen”, josta näkyvät eri kuormittajien suhteelliset osuudet. Metsätalouden paikallisia vaikutuksia vähennetään merkittävästi noudattamalla alan sisäisiä laatuvaatimuksia: puunkorjuuyritysten omia ohjeita, metsänhoidon suosituksia ja metsäsertifioinnin vaatimuksia.”

Ymmärtämättömien puheita. Mutta eihän jokainen oja laske suoraan vesistöön. Se on jo teknisesti, jos näin voi sanoa, mahdotonta. Ainakin täällä päin on suuriakin ojitusalueita, jotka purkavat vetensä muutamaa laskuojaa pitkin vesistöön, joskus vain yhtä tai kahta ojaa pitkin. Hankalimpia kiinniotettavia ovat pienet purot ja joet, joita pitkin useankin ojitusalueen vedet johdetaan isompiin vesistöihin. Täällä vedenjakajaseudulla täydellisen suodatus- tai pintavalutuskentän, miksi sitä nyt sanotaankin, saa aikaiseksi vain koneellisesti pumppaamalla.

Tuo on Kurki erittäin hyvä huomio. Kun rusinat on poimittu pullasta, vasta sitten päästään katsomaan kohoaako taikina vai lässähtääkö leipomus.