Keskustelut Luonto Median metsäpolitiikka

  • Tämä aihe sisältää 939 vastausta, 54 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten KurkiKurki toimesta.
Esillä 9 vastausta, 931 - 939 (kaikkiaan 939)
  • Median metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    Tiedossa on, että joillain kanavilla on erilainen käsitys vastuullisesta journalismista kuin toisilla.

    Kirjoitin Ylen tuoreimpaan susikeskusteluun useita kommentteja. Osaa en huomannut julkaistun ollenkaan, osa julkaisiin, mutta hävisi hetken kuluttua ja vai muutama jäi jäljelle.

    Kuuluuko moderaattorin ottaa kantaa keskusteltavaan aiheeseen vai klikkaileeko joku asiattoman viestin ilmoituksia ja viestit poistetaan kritiikittä. Ylen asenne on tiedossa, joten olen koittanut pysyä asiassa, etten sen takia anna aihetta viestien poistoon.

    Millaisia kokemuksia muilla tuosta on?

  • Petkeles Petkeles

    Oisko siinä jotain samaa kuin tässä:

    Ihminen sanoo olevansa nautiskelija ja lainaa kirjastosta hyviä kirjoja. Toinen sanoo samaa ja on rappioalkoholisti.

    Ja rautalangasta kellariraneille:

    Kannattavuus ei ole tuomittavaa, mutta hillittömyys on.

    Timppa Timppa

    Kuten täällä tiedetään ns kustaan housuihin.  Metsän kasvui tyaantuu.  Kaikki jattkuvan kassvatuksden hjankkeet loåpuilta epäonnistuvat.  Syynäyksinkertaisesti puiiden biologia.  Tussakaan jutussa ei käsitelty sitä, miten uusi metsä a lkaan ka svamaan.  Ainakin meidän yhteismeysälle on  tärkeintä varmistaa uuden metsän varma kasvuun lahtö

    Juttu oli taattua Yle-laatua

    isaskar keturi

    Tuossa kun seurasin Hesarin kommentointia Vanhasen mielipidekirjoitukseen, niin huomasin selvän kaavan: metsätaloutta syyttäviä kommentteja voi kirjoittaa pelkästään mielipidepohjalta, mutta kaikki puolustavat mielipiteet sisältävät pitkiä perusteluita. Selittääkin sen, miksi osa omista kommenteista on mennyt läpi ja osa ei. Jos vain kommentoi toisen esittämää mielipidettä ja esittää oman mielipiteen, ei mene läpi. Mutta jos perustelee laajasti tutkimuksella ja oikealla faktalla, niin saatetaan julkaista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Voi olla että on vain ollut ruuhkaa kommenttien tarkastuksessa. Onhan ne muidenkin perustelemattomat mielipiteet menneet läpi. Uutta yritystä putkeen!

    *

    Mikko Tiirola kirjoitti MT:ssä YLE:n metsäuutisoinnista että metsänomistajien edustajia voisi myös kutsua haastateltaviksi, jos on vaikka kyse suometsien hoidosta: Yle unohti jälleen metsänomistajat.

    *

    Vanhanen kirjoitti jatko-osan mielipiteeseensä. Siinä se on taas se mainostamani monitavoiteoptimoinnin ongelma.

    Matti Vanhanen:

    ”Hiilinielu ei saisi olla lupalappu saastuttaa. Tavoitteena pitää olla metsiemme säilyminen merkittävänä taloudellisena tukijalkana, metsien kyky sitoa hiiltä enemmän ja monipuolisen metsäluonnon vahvistuminen.”

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000011515185.html

    Kimmo S:

    ”Olen seurannut näitä kirjoituksia mielenkiinnolla. Itse olen sitä mieltä, että kyllä metsänomistajilla täytyy olla oikeus hakata metsiänsä. Nehän ovat heidän elinkeinonsa ja investointinsa, eivätkä he hakkuilla suoranaista vahinkoa aiheuta kenellekään muille, ehkä lukuunottamatta maisemamuutoksia.

    Se mihin minun mielestäni pitäisi kyllä puuttua ovat ojitusten aiheuttamat haitat vesistöille. Tässä asiassa metsänomistaja todellakin aiheuttaa suoranaista haittaa muille, ja erityisesti kansallisomaisuudellemme eli vesistöille. Jokaiselle ojalle pitäisi velvoittaa tekemään vähintään suodatuskenttä joka vähentää vesistöhaittaa merkittävästi. Suo-ojitukset pitäisi mielestäni jopa kieltää kun niistä kiintoainesta valuu vesistöihin todella paljon ja suon happaman maaperän vuoksi ne eivät muutenkaan ole kovin hyvää puun kasvualustaa vaikka ne kuivatettaisiinkin.

    Iso osa järvistämme on jo kuralätäköitä jotka mataloituvat jatkuvasti kiintoaineksen valuessa järvien pohjaan.”

    Heli S:

    ”Metsänomistajilla on tietysti oikeus hakata metsiään. Mutta heillä ei kuitenkaan ole oikeutta toiminnallaan aiheuttaa vesistöjen samenemista ja rehevöitymistä.

    Jos metsänomistajille annetaan valtion tukia metsänhoitoon, on valtiolla myös oikeus ja velvollisuus esittää ehtoja hoidon suhteen.<

    Hiilinielujen kasvattaminen pitäisi hoitaa ensi sijaisesti valtion omistamien metsien avulla. Tämän pitäisi olla ensisijainen tavoite, eikä niiden tuoloutukset puun myynnistä.”

    Kommentti tarjolle:

    ”Tarve hillitä metsätalouden ympäristövaikutuksia tulee toisaalta julkisen vallan sääntelystä (lait ja asetukset), jonka avulla asetetaan vaatimuksia ympäristöhaittojen hillitsemiseen, toisaalta alan sisältä: asiakkaat haluavat vakuutuksen siitä, että metsäteollisuustuote ei ole aiheuttanut suuria haittoja ympäristölle. Tukien avulla voidaan kyllä ohjata hyviin käytäntöihin, kuten suometsien hoidon laadukkaaseen suunnitteluun tai tuhkalannoitukseen.

    Jos Metsähallituksen tuloutusta maltillistettaisiin, puut ehtisivät kasvaa suuremmiksi pohjoisessa; väitetään että ne laitetaan nyt nurin hädin tuskin yhden tukin mitan saavutettuaan. Professori Ollikaisen työryhmä esitti äskettäin Metsähallitukselle 2 milj. m3 pienempiä vuotuisia hakkuita 10 vuoden ajan. Kovin suurella valtion hakkuiden alennuksella olisi kuitenkin pohjoisessa suuret aluetaloudelliset vaikutukset.

    Vesistövaikutuksissa kannattaa muistaa muut kuormittajat: teollisuus, yhdyskunnat, luonnonhuuhtoumat, laskeumat ja maatalous. Ympäristöhallinnon sivuilla on artikkeli ”Ravinteiden kuormitus Itämereen”, josta näkyvät eri kuormittajien suhteelliset osuudet. Metsätalouden paikallisia vaikutuksia vähennetään merkittävästi noudattamalla alan sisäisiä laatuvaatimuksia: puunkorjuuyritysten omia ohjeita, metsänhoidon suosituksia ja metsäsertifioinnin vaatimuksia.”

    Gla Gla

    Suodatuskenttä jokaiseen ojaan on ajatuksena kiinnostava, kun katsoo karttaa ojista ja tilarajoista.

    Nostokoukku

    Ymmärtämättömien puheita. Mutta eihän jokainen oja laske suoraan vesistöön. Se on jo teknisesti, jos näin voi sanoa, mahdotonta. Ainakin täällä päin on suuriakin ojitusalueita, jotka purkavat vetensä muutamaa laskuojaa pitkin vesistöön, joskus vain yhtä tai kahta ojaa pitkin. Hankalimpia kiinniotettavia ovat pienet purot ja joet, joita pitkin useankin ojitusalueen vedet johdetaan isompiin vesistöihin. Täällä vedenjakajaseudulla täydellisen suodatus- tai pintavalutuskentän, miksi sitä nyt sanotaankin, saa aikaiseksi vain koneellisesti pumppaamalla.

    Kurki Kurki

    https://yle.fi/a/74-20184228

    Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa metsään jätetään pienemmät puut, joten uusia taimia ei tarvitse istuttaa. Kuva: Rami Moilanen / Yle

    Taimia kyllä näkyy olevan.

    Teksi kuvaan, jossa näkyy isoja seuraavan hakkuun puita ja sitten taimikkoa. Missä välipuut ovat, jotka olisivat puolet noiden pystyssä olevien kokoa?Kun nuo isot puut seuraavaksi poistetaan, niin sen jälkeen saakin odottaa mitä hakata.

    Ja kannattaa muistaa, että noiden tasaikäiskasvatus isojen puiden poiston jälkeen alkaa vasta jk-kasvatus.

    Tähän mennessä kaikki ns jk-hakkuutulot ovat olleet tasaikäiskasvatusmenetelmän tuotoksia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuo on Kurki erittäin hyvä huomio. Kun rusinat on poimittu pullasta, vasta sitten päästään katsomaan kohoaako taikina vai lässähtääkö leipomus.

    Kurki Kurki

    Mehtäukkonhan tämän huomion on tuonut esille Pukkalan jk-kohteista ja se on hyvä kertoa aina näihin jk-hakkuuisiin sirryttäessä, joista saa mahtavat hakkuutulot poimimalla vain suuria puita.

     

Esillä 9 vastausta, 931 - 939 (kaikkiaan 939)