Keskustelut Metsänhoito Metlan myyrähutkijat eivät tiedä ollako vai eikö olla

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 55)
  • Metlan myyrähutkijat eivät tiedä ollako vai eikö olla

    heikki henttosen ja otso huitun allekirjoittama hutkimus väittää (julkaistu huhtikuussa 2013), että ”Kansainvälisen tutkijaryhmän mukaan myyrien kannanvaihtelut ovat heikentyneet merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana.”

    Otsikkohan tuossa erikoisa siantuntemuksella laaditussa sepitteessä on: Myyrien kannanvaihtelut VAIMENTUNEET voimakkaasti kautta Euroopan.

    Kuitenkin henttosen puheenjohtaman nisäkästieteellisen seuran nisäkästieteen päivillä 2011, kyseisen seuran sihteerinä toiminut otso huitu on pitämässään luennossa loihenut lausumaan muunmuassa seuraavaa: Myyrien kannanvaihtelut Suomessa ovat VOIMISTUNEET huomattavasti viimeisen puolentoista vuosikymmenen aikana.

    Der Steppenwolf

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Aivan viime vuosina tapahtuneet laajat myyrätuhot ovat tosiasia, tilastoista luettavissa. Syynä on todennäköisesti se että (kuten Suden jälki muistutti) luontomme ei enää ole luonnontilainen vaan hakee uutta tasapainotilaa. Myyriä suosii mm. avohakkuupainotteinen metsätaloutemme ja pienpetojen metsästys. Avohakkuista ei varmaan ihan heti luovuta, mutta pienpetojen metsästyksen lopettamisen vaikutusta myyräheilahteluihin voisi kokeilla.

    Metsuri motokuski

    Nyt ei taida Jalkanen itsekkään uskoa noihin väitteisiin. Jokainen meistä tietää mikä myyrän lisääntyminen on. Se on niin vilkasta että yhdellä eikä kahdella kettupoloisella riitä ruokahalua pienenkään aukon myyräkannan hoitoon. Myyrä ja sopulisyklejä on ollut iat ajat ja niitä on tutkittu hyvin runsaasti. Silloin kun myyräkannat ovat nousuvaiheessa minkäänlainen petoeläin reservaatti ei nousukautta voi uhata. Ainoa keino joka tähän noususykliin tehoaa on luonnon oma viirusepidemia joka tappaa myyrät sitten jossain vaiheessa.

    Mukavahan sitä on täällä pohtia (joidenkin mielestä) mutta faktoille ei voi mitään.

    Timppa

    Oma ”myyräindeksi”, eli vanhassa maalaistalossa talven aikana asuneet myyrät näyttää lähes nollaa. Siis näyttää, että ne virukset jylläävät edelleen voimalla, kuten tuolla edellä Motokuski totesi. Siis pettymykseksi myyrätutkijoille. Elikkä tämä indeksi osoittaisi, ettei vielä ensi vuonna ole odotettavissa ainakaan huippukantaa. Toki tietysti, jos kaikki tänä kesänä syntyvät myyät jäävät henkiin ja lisääntyvät, niin tilanne saattaa muuttua.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Siteerasin toissasyksynä tällä palstalla ekologi paavo havasta:

    ”Mitä enemmän yleispetoja, sitä vakaampana myyräkanta pysyy, mutta kanta vaihtelee paljon, jos spesialistit ovat keskeisiä myyräpopulaatioiden syöjiä (kuten Lapissa varsinkin lumikko).”

    Kehuin sitten tuon havaksen asiantuntemusta, niin paikalle hyökkäsi odotetusti professori henttonen, joka kehui itse suorittaneensa tuon perustutkimuksen 80-luvun puolivälissä.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Kuten metsurimotokuski tuossa totesi, niin myyriä ja myyräsyklejä on tutkittu iät ajat.

    Ja noissa tutkimuksissa professori heikki henttonen on päätynyt lopputulemaan:

    ”Mitä enemmän yleispetoja on, sitä vakaampana myyräkanta pysyy.”

    Metsuri motokuski

    No ei AC tiedät sen itsekkin. Pienpetokanta ei ehdi reagoida myyräkannan kasvuun. Kun syklin mukainen myyräkanta räjähtää kasvuun niin myyräkanta vähintään satakertaistuu siinä ajassa jossa pienpetokanta kaksin – kolmin kertaistuu. Sen vuoksi pienpetokanta ei ehdi reagoida myyräkannan kasvuun. Mikäli näin haluttaisiin olisi pienpetokanta jo ennakkolta kasvettava jo silloin kun ravintoa olisi vielä niukalti tarjolla. Tämä on luonnon vastaista. Mitä sen jälkeen tapahtuu vahvalle pienpetokannalle kun myyräkanta romahtaa ja ravintoa on niukalti ? Vastaan itse. Se kuolee aliravitsemuksen aiheuttamiin sairauksiin ja loisiin. Siten ollaan taas alkutekijöissä.

    Voidaan ajatella myös että pienpetojen metsästyksellä puuttutaan tähän nälkäkuolemaan ja tasataan ravinnon vaihtelusta johtuvaa kuolleisuutta. Toisaalta tämä on myös eräässä mielessä karhun palvelus koska näin pienpedot lisääntyvät tasaisesti koko ajan koska kuolleisuuden aiheuttamaa vaihtelua ei synny.

    Mutta se on varma että mikään pienpetopopulaatio, joka luonnossa elää ilman ihmisen toimittamaa lisäruokintaa, ei pysty yksin vaikuttamaan myyräkantojen syklimäiseen kasvuun. Tämä on samanlainen asia kuin hirviasia. Asia on vain näin ja vahinkoja on pyrittävä välttämään omilla toimilla. Tappaminen ei ole ainoa ratkaisu täällää myyrä puolellakaan. Olemme muokanneet luonnon siihen malliin että se palvelee parhaiten omia tarkoitusperiämme ja se myös tuo silloin lisähaasteita toiselle puolelle.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Kuinkahan laaja on kahden edellisen viisastelijan kokemus noista asioista?

    Minulla on käytössäni aikasarja myyränpyynnistä, joka tapahtuu alueella jolla ei metsästetä mitään. Kettu- ja näätäkanta ovat vakautuneet jo vuosia sitten. Syyspyynnissä sadasta (100) räpsystä on tullut yhdeksän (9) peräkkäisen vuoden aikana 16-36 myyrää. Yleispedot pitävät myyräkannan hyvin vakaana.

    Verrokkialueella sitten harrastetaan myyräkannan säätelyjärjestelmän manipulointia tappamalla kaikki yleispedot. Sieltä on neljän (4) viime vuoden aikana tullut samalla metodilla saaliiksi 0 – 4 – 48 – 0 myyrää. Tuo toissasyksyinen oli kuitenkin niin pieni määrä, että se ei vielä aiheuttanut taimituhoja.

    Pinsiön vaari

    On tullut lampsittua lumen sulamista seuraten monta potentiaalista myyräpaikkaa. Vaikuttaa siltä että että häntäveikot on vallan hävinneet. Mutta tietysti ne palaa mutta koska? Ei ole ikävä mutta on mukava seurata miten hutkijat ja tutkijat asian selvittää. Nyt on paljon alueita joista ei myyrän olosta löydy jälkeäkään.

    Metsuri motokuski

    Tuoko on se aineisto johonka sinä AC nämä ajatukset perustat ? Aika heppoisesti mennään. Nyt alan ymmärtämään pikkuhiljaa koko jutun juonen. Odotin kyllä aika paljon enemmän tutkimusfaktaa. Toivottavasti maltan olla enää kommentoimasta näitä myyräjuttuja.

    Puun takaa

    Jos olet vain yhdestä asiasta eri mieltä, huomaat pian, että et tiedä hänen mielestään juuri mistään muustakaan mitään.
    Sellaista sanotaan normaalisti pikkusieluisuudeksi, mutta tämäpä kokee sen lähes omaksi neroudekseen.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 55)