› Keskustelut › Metsänhoito › Metsä- ja tutkimuspoliittisia ajatuksia

  • Tämä aihe sisältää 50 vastausta, 17 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten A.JalkanenA.Jalkanen toimesta.
Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5

  • Metsä- ja tutkimuspoliittisia ajatuksia

    Sent on: 7.4.2024, 12:00

    Merkitty: 

    Metsätieteen Aikakauskirjasta kannattaa lukea kaikki kirjoitukset joissa Heikki (Smolander tai Hänninen) on mukana. Monia näistä teemoista on sivuttu myös tämän lehden artikkeleissa ja keskusteluissa. Numeroinnin lisäsin kommentoinnin helpottamiseksi.

    1. Heikki Hänninen, Heikki Smolander. (2024). Yhden totuuden opit ja ajan henki Suomen metsänhoidossa ja metsäpolitiikassa – mikä on tutkijoiden rooli? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2024 artikkeli 24007.

    2. Heikki Smolander. (2022). Metsän- ja ympäristöntutkimuksen käytännöt ovat kaukana ideaalista. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10777.

    3. Heikki Smolander, Katri Himanen. (2020). Ovatko faktat kohdallaan Metsä meidän jälkeemme -kirjassa? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10337.

    4. Heikki Smolander, Katri Himanen. (2020). Argumentaatio ontuu myös olennaisissa asioissa – vastauksia Metsä meidän jälkeemme -kirjan tekijöille. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10395.

    5. Heikki Smolander. (2012). Tutkimustiedon siirto käytäntöön – vettä hanhen selkään. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 3 artikkeli 6746.

    6. Heikki Smolander. (2011). Väärin kasvatettu – Matti Kärkkäisen ”Metsieni kirjan” arvostelua. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1artikkeli 5940.

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi

    Kiitos näistä Hessut! 🥰

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 14.4.2024, 19:32

    Miksi pitäisi yrittää kumota? Ai sen takia että löytyisi ”voittaja”…

    ♥ Kerttu

    Rane 14.4.2024, 19:37

    ”Miksi pitäisi yrittää kumota?

    No se on tavoite kun kirjoitetaan vastine jossa yritetään todistaa jonkun toisen kirjoittajan väitteiden olevan vääriä…

    Rane 15.4.2024, 18:55

    Lisää tutkimuksia.WWF (tietysti) on laskenut vesijalanjälkiä.MT:ssä mainio yleisänosastokirjoitus jossa oli jaksettu paneutua tähänkin.WWF on laskeskellut että maatalous kuluttaa 89% suomalaisten kuluttamasta vedestä ja esim.kotitaloudet vain 5%.Tulos on saatu aikaan niin että kaikki pelloille satanut vesi on laskettu kotimaisten maataloustuotteiden vesijalanjälkeen.Tuontituotteiden vesijalanjälki on saatu jollain kaavalla pienemmäksi joten niiden ostaminen onkin ympäristöteko…

    vesijalanjaelkiraportti_final.pdf (wwf.fi)

    Timppa 15.4.2024, 19:16

    Siis pellot metsitetään ja ostetaan kaikki ruoka ulkomailta.

    Metsät muuten käyttävät ja haihduttavat vettä ja paljon.  Oliko siis parempi, että peltoalueet pidetäänkin kesantona?  Ehkä WWF osaa kertoa.

    Kurki 15.4.2024, 20:42

    https://homotiaisenlaulu.wordpress.com/tag/panu-halme/

    Luontopaneeli on samanlainen Suomea koskeva salaliittoteoria kuin  Ilmastopaneelinlinkin ilmastonmuutoksesta.

    Vanha metsä on niukkalajinen yhteisö, jossa oikeastaan vain lahonsyöjät voivat hyvin.

    Juuri näin, johon voi lisätä vielä, että 5000 lahopuulajista 96% on elinvoimaisia ja 190 lajia uhanalaisia, jotka ovat sitten toisenlaisen ilmaston lajeja tai pienen popun lajeja, joita on mahdoton auttaa runsastumaan, vaikka kaikki Suomen metsät olisi vanhoja metsiä. Niitä ei tarvita yhtään enempää kuin, mitä talousmetsissä tulee joka vuosi 70..100 vuoden ikään.

    Vanhoista metsistä on jotenkin muodostunut harhakuvitelma, että vain siellä sitä lahopuuta pystyy ainoastaan olemaan, mutta se ei näytä ottavan tajuntaan, että lahopuutahan saadaan vaikka heti menemällä metsään kaatamaan puita eikä tarvite odotella satoja vuosia, että myrsky sattuisi jonkin vanhemman metsän kohdalle ja kaataisi puita.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.4.2024, 21:49

    Kyllä sukkession alkuvaiheen lahopuustoiset alueet ovat myös arvokkaita.

    Ehkä lajeista ja luontotyyppien ominaispiirteistä kannattaa muodostaa indikaattorikokoelma jolla osoitetaan talousmetsän hyvä laatu elinympäristönä maisematasolla. Metsäsertifiointi on jo hyvä alku siihen suuntaan. Kaikkea hyvää ei tarvitse löytyä jokaisesta metsiköstä eikä voikaan. Metsien monitorointiasetus ottaa varmaan aikanaan kantaa tähän kysymykseen.

    PS Toivottavasti seuraava komissio ei ole aivan yhtä innokas tehtailemaan metsiä koskevia asetuksia ja direktiivejä.

    Timppa 15.4.2024, 22:16

    Ja taas kerran.  Lahopuu on kuollutta jätettä, jonka funktio ei ole kasvattaa sieniä vaan sienten tehtävä on hajottaa kuollutta puuta,  jottei kaikki hiili kertyisi ilmakehästä niihin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.5.2024, 18:21

    ”Suomalais-ruotsalainen metsäjätti Stora Enso on jo kehittänyt – ensimmäisenä maailmassa – puupohjaisten hiilikuitujen valmistukseen tarvittavan teknologian. Se ei kuitenkaan ole päässyt asiassa kunnolla eteenpäin, koska EU:n säännöt ovat kieltäneet vanhanmallisen yhteistyön valtioiden ja yksityisten yritysten välillä.”

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/55c21ffe-4945-4c93-af0e-73af9d2f5830

    Mitä Isomäki mahtaa tarkoittaa – onhan meillä esimerkiksi Business Finland (Tekes) joka tekee kai juuri tuota yritysyhteistötä eli tukee muun muassa tuotekehitystä? Jos kyseessä on ”avainteknologia”, varmaan tutkimus- ja riskirahoitusta löytyy. Ei välttämättä pelkästään Suomesta, mutta yhteistyöyritysten ja EU-hankkeiden kautta.

    Jean S 1.5.2024, 23:30

    Paljonkohan metsänkasvatus kuluttaa vettä Suomen sadannasta?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.5.2024, 06:55

    Jean S, en käyttäisi termiä ’kuluttaa’, mutta suuri osa sadannasta kiertää kyllä metsän kautta. Osa sateesta haihtuu kasveista tai maasta suoraan takaisin ilmaan, osa kuluu kasvuun ja osa jatkaa matkaa pinta- ja pohjavesiin.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Veden_kiertokulku

    Yhteyttämisen kaavan avulla voi arvioida kuinka paljon vettä osallistuu puun kasvuun. Vielä kun huomioidaan, että puusta on puolet hiiltä. Jokaista sidottua hiilimolekyyliä kohden käytetään siis yksi vesimolekyyli.

    Fotosynteesin kaava: 6CO2 + 6H2O + energiaa → C6H12O6 + 6O2.

    Matematiikasta tykkäävät voivat laskea tarkemmin, mutta mielessään voi verrata suuruusluokkia: jokaiselle neliömetrille sataa 65 senttiä vettä ja puuta kasvaa joka vuosi lisää se 100 miljoonaa kuutiometriä. Paljonko sadanta mahtaisi olla vesikuutiometreinä?

     

     

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5