Keskustelut Luonto Metsäammattilaisille tunnustusta

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 33)
  • Metsäammattilaisille tunnustusta

    Tuulikki Hallan väitöstutkimuksen mukaan metsäammattilaisille metsä ei ole vain työpaikka tai luonnonvara. Se on osa identiteettiä, elämäntarinaa, arvoja ja jopa omaa maailmankuvaa. Metsä on läsnä sekä työssä että vapaa-ajalla, lapsuuden muistoissa ja tulevaisuuden toiveissa. Tutkimuksen perusteella metsäammattilaisten metsäsuhde on syvä, henkilökohtainen ja tunteikas.

    Perinteisesti metsäkeskusteluissa ja metsäuutisoinnissa on ollut voimakkaan syyllistävä sävy. Metsäammattilaisia on totuudenvastaisesti esitetty murhaajina, raiskaajina ja tappajina, joille metsät ovat vain puuta. Ei siis ihme, että jopa 93 % metsäammattilaisista on tyytymättömiä metsäuutisointiin ja metsäkeskusteluun. Loput 7 % saattavat olla niitä, jotka identifioituvat metsäammattilaisiksi ja haukkuvat heitä päivittäin somessa ja lehdissä, kuin olisivat sitä parempaa osaa metsäammattilaisista.

    Muuttaako tutkittu tieto mitään? Saavatko metsäammattilaiset viimein ansaitsemaansa tunnustusta luonnon hyväksi päivittäin tekemästään työstä. Kunnioitetaanko metsän tärkeyttä metsäammattilaisten arvoissa ja elämässä jatkossa enemmän?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Varmasti Hallan havainnoissa on osa yleistä mille tahansa alalle. Metsä on sikäli erikoinen omaisuuslaji, että siihen kohdistuu monenlaisia metsäalan ulkopuolelta tulevia yleisiä intressejä. Havainnollistuu vaikka kun katsoo tämän vuoden Suomi-Areenan metsäkeskustelut Porista. Metsän pitäisi tuottaa puuta, riistaa, jokamiehen virkistysympäristöä, vesien suojelua ja lajien rikkautta.

    Olen katsonut niistä vasta puolet, mutta jäin miettimään Liisa Tyrväisen mainintaa virkistysarvojen kannalta arvokkaasta metsästä joka on varttunut tai vanha. Metsien ikärakenne, suojakaistat ja suojellut alueet huomioiden, reilusti yli puolet alueesta on koko ajan vähintään peitteinen tai varttunut. Joillakin alueilla Lapissa voi olla kaksi kolmannestakin, kun suojeltua on paljon.

    Ehkä kiireellisin tehtävä olisi huomioida maisema avohakkuussa nykyistä paremmin eli jättää näkemäesteitä, muotoilla ja tehdä vaiheittain, välttäen isoja avoimia alueita. Niitä tehdään Suomessa vähän, mutta silloin kun tehdään, maisema kannattaa huomioida. Pohjoisessa lisäksi lämpötilojen äärevyys korostuu isolla avoalalla.

    Jos haluaa syventyä problematiikkaan, voi katsoa vaikka Tuulikin väikkärin tiivistelmästä tai hänen  Linkedin-sivultaan kuvan: Metsäammattilaisten rooli metsäkonfliktissa. Kuvan nelijako (harmaat kolmiot) perustuu Buijs & Lawrencen (2013) artikkeliin.

    Rane2

    ”eli jättää näkemäesteitä,”

    Miksi ei saa katsoa kauas?Jos haluaa että on näkemäestettä niin menee aukon vieressä olevaan pystymetsään…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mutta kun iso aukko ahdistaa, sekä jokamiestä että hömötiaista! Itse olen kyllä vähän jäävi sanoja, kun olen järjestänyt kauas katsomiseen mahdollisuuksia omassa metsässäni, eli teettänyt mittavia avohakkuita korkean mäen päälle.

    Gla Gla

    ”Ehkä kiireellisin tehtävä olisi huomioida maisema avohakkuussa nykyistä paremmin…”

    Heti, kun arkkitehdit alkaa huomioida maisemaa talojaan piirtäessään.

     

    Visakallo Visakallo

    Saksassa oli isojen aukkojen teko kielletty kymmenet vuodet, kunnes tuli kirjanpainajat ja aika, ettei siellä juuri muita kuin isoja aukkoja hakattukaan. Sitä samaa ”kehityskulkua” halutaan vuorostaan nyt tänne Suomeen. Saksa, ja sen perässä muu Eurooppa ,on nyt luopumassa ennallistamisesta, mutta meillä siihen lisätään kierroksia. Ei tämä todellakaan enää hyvältä näytä! Sääliksi käy tulevia suomalaisia metsänomistaja-sukupolvia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olisiko lähdettä väitteelle, että Saksa peruuttaa ennallistamisesta? Jos se olisi totta, se lupailisi joustoja meillekin.

    Visakallo Visakallo

    Saksassa metsänomistajat ja myös metsäteollisuus ovat tässä ennallistamisasiassa aktivoituneet, ja nykyinen hallitus on alkanut heitä myös kuunnella. Ken taitaa saksankieltä, voi näitä asioita paremmin sikäläisistä välineistä seurata. Jostain syystä juuri nämä asiat eivät tahdo kovin hyvin tänne Suomeen uutisvirtaan kulkeutua. Toivottavasti ei nyt aleta syyttää tässäkin asiassa valehtelijaksi. Se on vain tahtoo olla niin, että jos kerrot jostain asiasta, joka ei vielä ole aivan kaikissa tiedotusvälineissä täällä esillä, otat silloin tietyn uskottavuusriskin. Näin kävi aikoinaan mm. sähköasiossa. Kaikki ne ongelmat, mistä muutama vuosi sitten aloin täällä kertoa, on nyt toteutuneet tai toteutumassa, eikä kukaan syytä enää valehtelijaksi.

    Visakallo Visakallo

    Aihetta voi seurata myös englanninkielisinä vaikkapa Saksan metsäalan järjestöjen, kuten Saksan metsänomistajain liiton (AGDW), ajankohtaisia kannanottoja Euroopan metsänomistajien liiton (CEPF) sivuilta  https://www.cepf-eu.org/

    Visakallo Visakallo

    Mitä taas vaikkapa ranskalaisiin metsänomistajiin tulee, eipä taitaisi täkäläisten Kotiahojen puheet heihin oikein upoja, jos tosin eivät oikein uppoa täälläkään.

    Visakallo Visakallo

    Ranskassa on 3,3 miljoonaa yksityistä metsäomistajaa, jotka omistavat 75% maan metsäpinta-alasta.  Saksassa vastaavat luvut ovat 2 miljoonaa ja 48%.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 33)