› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäkeskuksen vaihtoehdoton taimikonperkausohje….

Viewing 10 replies - 181 through 190 (of 223 total)
1 2 3 … 18 19 20 21 22 23

  • Metsäkeskuksen vaihtoehdoton taimikonperkausohje….

    Sent on: 11.7.2013 at 09:04

    Vaikka kuinka yrittäisi ymmärtää ei vain ymmärrä. Kun ymmärrys riittää kyllä että patistetaan taimikon varhaisperkuuseen. Mutta kun mainittiin nuo kymmenenkin vuotta ilman hoitoa olleet taimikot joihin tarkastajat kuulemma rannikolla varsinkin törmäävät. Miksi ei tässä kohtaa voi tuoda esiin vaihtoehtoa ettei ehkä enää kannatakkaan vain lakaista maahan jo täysin villiintynyttä kasvualaa.
    Sitten suorastaan valehdellaan että metsän kiertoaikaa voidaan lyhentää 20-40vuotta oikea-aikaisella hoidolla.
    Kun se nopein kiertoaika vartoaa sitä taimikkonsa villiinnyttänyttä.
    Energiapuuhakkuu vain näyttää olevan kirosana Metsäkeskuksessakin. Kun se villiintynyt siitä harvennetaan se metsä ei tietysti ole yhden puulajin metsä mutta lehtipuun nopeampikassvuisuus kuitenkin nopeuttaa kiertoaikaa myös koko kiertoajassa. Ja monipuolistaa hakkuuvaihtoehtoja.

    Creator
    jees h-valta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • kuusessa ollaan 5.11.2013 at 05:52

    Ei siinä auta vaikka olisi miten tolkun mies, jos tuotos pyörii negatiiviseen suuntaan. Pienten runkojen tekokustannus on jotakuinkin 2x energiapuun hankintahinta. Vähäinen määrä niitä menee järeiden seassa, mutta jos pääsääntöisesti lähtevän puuston koko on 30 – 40 litraa, ollaan järjettömyyden ja järkevyyden rajoilla?

    Nyt eilen oli jo ämpäristöministeriltä lehdessä kommentti ”kivihiilen kauhistuttavan halvasta hinnasta”, prkl vaan pikkasen myöhään on siellä konttorilla herätty?

    Gla 5.11.2013 at 06:20

    Lisäksi kun meillä on mahdollisuus itse valita, teemmekö leimikon 8…30 litraisista vai +50-litraisista puista, ei pitäisi olla mitään epäselvää. Poikkeus on tietysti kuvio, jossa on rästejä edellisen omistajan jäljiltä. Siinä tehdään se, mitä voidaan eikä selitellä.

    Männikkö on poikkeus, jossa keppimetsävaihtoehto on kiinnostava. Siellähän on kokeet käynnissä, jossa tehdään ensiharvennus noin 3500-4000 runkoon 10-12 metrissä. Litrakoko on onneton, eikä harvennus sikäli ole järkevä, mutta pyrkimys tietynlaiseen laatuun rehevillä pohjilla ajaa muiden asioiden ohi. Toivottavasti Metsälehti käväisee pian katsomassa, mitä jokunen vuosi sitten Riikilän artikkelissa olleelle kohteelle nyt kuuluu. Ensiharvennus pitäisi olla jo tehty.

    Enemmän tilaa tarvitseva lehtipuu samassa vaiheessa on jo taantunut monen vuoden edestä. Mutta oleellista on se, että kasvatetaan mitä puulajia tahansa, varhaisperkaus yksin riittää vain harvoin hyvään lopputulokseen. Tarkastellaan sitten puuston kasvua, korjuukustannuksia tai korjuun laatua.

    kuusessa ollaan 5.11.2013 at 07:20

    Mäntyhän on se puulaji, jonka laatua pyritään parantamaan ”tiheikkökasvatuksella”: Ja ainoa järkevä kilpailuttajapuu on sille kuusi, kasvaa taimikkovaiheessa luontaisesti syntyneenä hiukan perässä. Riittää kun tyvitukkiosuus männyllä kilpailutetaan hieno-oksaiseksi, kuusi on oivallinen apuri siihen. Ja näin itse toimin aina kun mahdollista, varhaisperkauksessa jätän kaiken havupuun kilpailemaan keskenään, männyt ottavat yleensä yliotteen ja varsinaisessa taimikonhoidossa 5-8 metrin pituudessa sitten karsiintuneesta puustosta valitaan männyn laatuyksilöt kasvamaan, samalla voidaan kuusta kasvattaa tiheämpinä ryppäinä aukkoisissa kohdissa ensiharvennukseen kuitupuuksi. Tälläisen ryppään seassa voi olla sitten yksi koivu, joka jää ensiharvennuksen jälkeen kasvamaan. Ja nämä tiheiköt toimivat myös luontopuskina, niissä viihtyvät hyvin kaikki pikkulinnut ja jäniksetkin saavat piilopaikkoja.

    Aina ei kaikki mene kuin strömsöössä, joten silloin sitten katsotaan muita vaihtoehtoja.

    Kuusi apupuuna antaa yhden lisäavun ensiharvennuksessa, siitä tulee kunnollisesti oksamattoa ensiharvennukselle suojaamaan juuristoa ja maaperää.

    jees h-valta 5.11.2013 at 08:23

    Gla ja kumpp. kuvittelee ilmeisesti että kuvio joka minulla hakkuussa on on jotain alle 50 litraista. Näin ei kuitenkaan ole vaikka ikää onkin vasta 15-16 vuotta. Oli jo eilisissä jutuissa esillä sekin mahdollisuus että muutetaan se ensiharvennukseksi. Katsotaan nyt. Iso määrä koivua kuitenkin tuntui kiinnostavan kuitunakin.

    Gla 5.11.2013 at 09:40

    Jos puusto on 50 litraista ja runkoluku 3800, pitäisi sinulla olla 190 m3/ha. Keskikasvu liki 12 m3/ha, ei huonosti 16-vuotiaalle kuviolle..

    Se vain jää vielä vaivaamaan, että suunniteltu poistuma on 30 m3/ha. Melko tiheäksi jää puusto.

    Puun takaa 5.11.2013 at 09:53

    Niin, tuo 30 mottia tulee jo pelkiltä ajourilta…

    jees h-valta 5.11.2013 at 09:59

    Ei kait se mikään laki ole jos on suunniteltu. Ei tule ajourilta juuri mitään. Ne on aika puhtaat ja olemassaolevat. Olen aina jostain käsittämättömästä syystä pitänyt alusta lähtien ajouria. Istutuksesta lähtien. Eli olen hahmottanut vanhoista moton ajourista paanat jotka jätän vapaaksi taimista. On niihin toki jotain luontaista tullut.
    Kai se perustui isompaan omatyöajatukseen. Pidin traktoriuria poltinpuusavotoita ajatellen. Mutta ei niitä liiemmin kyllä ole tarvittu.

    Gla 5.11.2013 at 11:17

    Jees: ”Ei kait se mikään laki ole jos on suunniteltu. Ei tule ajourilta juuri mitään. Ne on aika puhtaat ja olemassaolevat.”

    Aina vaan paranee, vaikka aprillipäivään on aikaa vielä melkein puoli vuotta. Ajourat on puhtaat ja silti puustoa on tuo 3800 runkoa á 50 litraa? Jos et olisi avannut ajouria, olisi sinulla liki 240 m3/ha. Kalliiksi tuli ajatus omatoimisuudesta.

    Metsänhoitoa saa ja pitää suunnitella. Kuitenkin jos minun papereissani viimeiselle riville tulisi tuollaisia lukuja, laittaisin vähin äänin paperit kiukaaseen, tulitikku perään ja aloittaisin alusta.

    Puun takaa 5.11.2013 at 12:04

    Kuten olemme jo aikaisemminkin todenneet, Harjavallassa on ihan oma laskuoppinsa.
    Se ei päde muualla Suomessa.

    jees h-valta 5.11.2013 at 12:07

    Itseasiassa tekisinkin tuon Glan mainitseman eli aloittaisin alusta koko tuon edellisen omistajan tekemän aukon viljelyn. Mutta se etten tee sitä johtuu siitä että tuosta kuitenkin saa kelpo metsän kunhan se nyt harvennetaan. Ei ole aina ennakoitavissa kaikki metsän kasvuun vaikuttavat tekijät vaikka Gla noin vissiin pystyy. On hirvituhoja, on myyrätuhoja, on alkuun tiedon puutetta jne.
    Mutta en pidä ollenkaan epäonnistuneena kuitenkaan tuon metsän kasvua. Se kasvaa erittäin hyvin. Tosin jos silloin olisin jo tiennyt esim. hybridihaavan viljelymahdollisuudesta tekisin nyt kolmen vuoden päästä päätehakkuun jossa olisi paljon, paljon enemmän puuta. Mutta tämä oli nyt sitten tällainen halppismetsäkuvio joka oli halpa ostaa, halpa uudistaa ja silti tuotto on tarkoitus repiä jo alta kahdenkymmenen vuoden kasvatuksella selkeästi plusmerkkiseksi siitäkin ankealta aukolta. Erityisplussana hirvittävä määrä polttopuita joilla on lämmennyt 200m2 taloa useita vuosia.

Viewing 10 replies - 181 through 190 (of 223 total)
1 2 3 … 18 19 20 21 22 23