Keskustelut Metsänhoito Metsäkeskuksen vaihtoehdoton taimikonperkausohje….

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 223)
  • Metsäkeskuksen vaihtoehdoton taimikonperkausohje….

    Vaikka kuinka yrittäisi ymmärtää ei vain ymmärrä. Kun ymmärrys riittää kyllä että patistetaan taimikon varhaisperkuuseen. Mutta kun mainittiin nuo kymmenenkin vuotta ilman hoitoa olleet taimikot joihin tarkastajat kuulemma rannikolla varsinkin törmäävät. Miksi ei tässä kohtaa voi tuoda esiin vaihtoehtoa ettei ehkä enää kannatakkaan vain lakaista maahan jo täysin villiintynyttä kasvualaa.
    Sitten suorastaan valehdellaan että metsän kiertoaikaa voidaan lyhentää 20-40vuotta oikea-aikaisella hoidolla.
    Kun se nopein kiertoaika vartoaa sitä taimikkonsa villiinnyttänyttä.
    Energiapuuhakkuu vain näyttää olevan kirosana Metsäkeskuksessakin. Kun se villiintynyt siitä harvennetaan se metsä ei tietysti ole yhden puulajin metsä mutta lehtipuun nopeampikassvuisuus kuitenkin nopeuttaa kiertoaikaa myös koko kiertoajassa. Ja monipuolistaa hakkuuvaihtoehtoja.

  • jees h-valta

    Ylimääräisen viestin poisto.

    Gla Gla

    Jees: ”Itseasiassa tekisinkin tuon Glan mainitseman eli aloittaisin alusta koko tuon edellisen omistajan tekemän aukon viljelyn. Mutta se etten tee sitä johtuu siitä että tuosta kuitenkin saa kelpo metsän kunhan se nyt harvennetaan.”

    Puuston täytyy olla tavallisen heikkoa, jos se kannattaa 16-vuotiaana uudistaa. En epäile yhtään, etteikö sinun tapauksessasi puu olisi tähän saakka kasvanut nopeasti ja etteikö olisi viisasta jatkaa kasvatusta. Epäilen vain sinun antamia puustotietoja. Lisäksi itse valitsisin toisenlaisen tavan hoitaa metsää.

    Jees: ”Ei ole aina ennakoitavissa kaikki metsän kasvuun vaikuttavat tekijät vaikka Gla noin vissiin pystyy.”

    Kaikkeen en pysty, mutta sen pystyn ennakoimaan, että 16-vuotiaana koivikko on ylitiheä runkoluvulla 3800 ja että siinä vaiheessa edessä on vain huonoja vaihtoehtoja. Sen verran ennakoin, että 10 vuotiaan kuvion harvensin jo nyt alta 2000:n, vaikka ajatuksena oli kasvattaa siitä nopeasti energiapuukohde.

    Jees: ”Mutta tämä oli nyt sitten tällainen halppismetsäkuvio joka oli halpa ostaa, halpa uudistaa ja silti tuotto on tarkoitus repiä jo alta kahdenkymmenen vuoden kasvatuksella selkeästi plusmerkkiseksi siitäkin ankealta aukolta.”

    Jos ankeasta aukosta maksaa 300 €/ha eli sen, mitä tulet hakkuusta saamaan, ei sen kuittaamisen paljon tarvita, mutta ei se kukkarossakaan tunnu. Itse hidastaisin kassavirtaa, koska tulevina vuosina se maksaa itsensä takaisin. Itse laskin heikkojen taimikoiden arvoksi 0 €. Toki kustannuksia niistä syntyy, enkä kassavirtaa saa käännettyä niiden osalta alta 20 vuoden. Omaisuuden arvo kuitenkin kehittyy toisenlaisella hoidolla paremmin, siksi olen eri linjoilla sinun kanssasi.

    jees h-valta

    Sitä ei Gla vielä ole hakattu ja asia elää vielä toimenpiteen laadunkin suhteen. On ehkä ennenaikaista vielä spekuloida tuotosta koska en ole vielä asiaa saanut selvitettyä. Aikataulu ja tekotapa saattaa vielä elää. On tosi että e-puun urakoinnista on pudonnut aliurakoitsija ja se saattaa vaikuttaa minunkin tilanteeseeni suorituksen suhteen. Olen siitä aika vähän huolissani koska koivukuidun arvo on taas hyvällä nousutolalla. Paras olisi jos pääsen vielä muuttamaan kauppaa eri malliin. Vaikka itse tehden koivikon harvennusta. Tulisi niistä ”kalliista” ajouristakin sitten ajeltua. Mutta toinen kohde P-Satakunnassa odottaa vain tekoa.

    jees h-valta

    Enkä tarvitse noitakaan taulukoita koska minulla on kahdessakin palvelussa nuo jo valmiiksi laskettuna. Eli Metsään.fi ja Metsä-Groupin oma vastaavan tyyppinen kuviokohtainen palvelu.
    Se miksi en niitä aina siltä istumalta anna on että en muista tai en viitsi hakea tai olen töissä silloin.
    Ainakin runkoluku ja keskiläpimitta ja arvioitu kuutiomäärä/ha jne.

    jees h-valta

    Ja sitten Glallekin vielä tarkennetut tiedot aiemmin kyseisestä 15v kuviosta joka e-puukaupassa. Tiedot 1.1. 2013 päivitetty.
    Ikä 15v.
    3,2 ha.
    2600 kpl/ha
    Keskiläpimitta 10 cm.
    Pituus 8m.
    Kuviolla 198m3/ 62ha:lla
    Pahiten muistin väärin tuon määrän mutta se johtuu siitä että siellä on tosiaan ne ajourat ja pieniä aukkopaikkoja. Sekin on harvennettu puusto-osiltaan samalla 3500-4000 arviolla.
    Nyt sitten tämän vuoden kasvut lisänä.

    Puun takaa

    Juuri näin kuin Roisto Reipas sanoo!
    Auttaa kummasti saamaan metsätalouden paremmin kannattavaksi.
    Ainakin minusta ja monesta muusta se on paras motiivi hoitaa metsiä.

    jees h-valta

    Ei tässä mistään silmämääräisestä ollutkaan kyse vaan aivan muistinvaraisesta. Aivan kelvollinen e-puukohde kuten juuri silloin ostavan kanssa todettiin. Se että olisin siellä usein käynyt ei kyllä pidä ollenkaan paikkaansa. Siksi piti tarkistaa asiat koneelta kun mielenkiinnot ovat tänä hakkuun vartoiluaikana olleet aivan muilla suunnilla ja erityypin metsissä. Mitään tämän syvällisempiä metsäalan opintoja ei ole aikomus eikä tarve. Kyllä näillä mennään eikä meinata, Opinnot ovat aivan muulta alalta mutta talouspuoli on tuntunut pelittävän metsäpuolellakin aivan hyvin.

    Gla Gla

    Kiitos luvuista! Viimeisen rivin sisältöä en ymmärtänyt.198m3 / 62 ha?

    Jos runkoluku 2600 tulee ajourista ja muutamista aukoista huolimatta, on puustoisilla osilla tiheys aika lähellä 3800. Teoriassa se voisi olla n. 3300-3500, mutta muutama sata runkoa ei tuossa määrässä tunnu.

    Puuston pituus vaikuttaa alakanttiin olevalta, jos paksuus on 10 cm. Tai sitten paksuus on yläkanttiin ja pituus oikein. Tai jotain niiden välistä. Joka tapauksessa, hehtaarilla lienee n. 60 m3 puuta, joten hakkuussa ei siitä kelvollista poistumaa tule. Alaharvennuksellahan mennään, joten poistettavat rungot ovat paksuudeltaan 5-8 cm eli pikemminkin raivurille kuin motolle sopivaa tavaraa. Toki tässä vaiheessa alkaa raivaaminen olla kyseenalaista, joten ehkä energiakorjuu nollatuloksella on ok. Toivottavasti kuski osaa asiansa, metsä tulee kuntoon ja arvokasvu saa vauhtia.

    Gla Gla

    Metsäalan opintoja ei tarvitse suorittaa. Meillä kuitenkin on mm. Metla, joka tarjoaa valtavan määrä tutkimuksiin perustuva tietoa metsänomistajien käyttöön aivan ilmaiseksi. Minusta on tyhmyyttä sulkea silmänsä tältä tiedolta tai jopa taistella sitä vastaan vedoten johonkin mantraan. Miten tuo vastaan haraaminen on edes mahdollista, jos ei aiheeseen ole perehtynyt? Kaikkea ei tarvitse soveltaa sellaisenaan, koska luonnossa on monia muuttujia, lisäksi omistajan tavoitteet vaikuttavat osaltaan asioihin. Silti tietoisuus asioista helpottaa suuresti ennustamaan puuston kehitystä ja siten määrittelemään hoitotarve tiettyä tavoitetta vastaavaksi. Siihen ansaan ei pidä mennä, että uskoo ostajan puheita kelvollisesta kohteesta. Kaupantekohetkellä yleensä kaikki näyttää hyvältä, mutta kun rahat pitäisi lyödä pöytään, puheiden sävy tai ainakin luvut viivan alla voi muuttua aivan toisenlaiseksi. Kannattavuuskriisin kanssa painivalla urakoitsijallakin on omat motiivinsa. Nämä asiat olen kohdannut niin monta kertaa omalla alallani, että väitän tuntevani pelin hengen, enkä usko sen poikkeavan metsässä millään tavalla muista aloista.

    Puun takaa

    Näissä metsäasioissakaan ei tosiaan ole tarvetta keksiä pyörää aina uudelleen, sillä valmista, ihan käyttökelpoista tietoa on helposti saatavana.
    Monella tahtoo kuitenkin olla ensin se ”luulee tietävänsä” -vaihe, kunnes sitten kokemuksen myötä tuleekin ”tietää luulevansa” – vaihe.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 223)