Keskisuomalaisen mukaan metsäkeskuksien määrä ollaan valtion säästöohjelman seurauksena vähentämässä rajusti.
Jäljelle jäisi vain noin puolenkymmentä.
Tämä oli toki odotettavissakin, mutta aikataulu on todella kireä.
Näihän siinä käy. Organisaatioita leikataan, kun pitäisi leikata palkkoja.
Julkisista menoista suurin osa on palkkoja.
Onko ollut mitään järkeä nostaa palkkoja nyt vuoden 2008 jälkeen, kun mitään uutta jaettavaa Suomen talouteen ei ole tullut nyt laman aikana.
Nuo palkankorotukset ovat 5 viimeiseltä vuodelta 25% ja rahassa se on vuosittain 7000 miljoonaa euroa tästä vuodesta eteenpäin, joka pitää löytyä joko verottamalla tai velkaa ottamalla.
Tuo summa 7000 miljoonaa on juuri sama kuin Suomen kestävyysvaje.
Jos palkankorotukset olisi jätetty tekemättä, niin mitään irtisanomisia ei tarvittaisi eikä kestävyysvajetta olisi.
Näin se ay-liike aiheuttaa työttömyyttä palkankortuksilla.
Paavo Väyrynen on ainoa poliitikko, joka tähän asiaan on kiinnittänyt huomiota, vaatimalla julkiselle sektorille yt-neuvotteluita.
Nyt taidat kurki vähän yksikertaistaa. Tuolla sinun ajattelulla olisi ne toimialat joissa vähän työntekijöitä liikevaihtoonnähden pitänyt menestyä hyvin. Näin ei ole käynyt.
Tottahan se on että kustannukset ovat ilmeisesti nousseet liian kanssa ja palkankorotukset laskettiin tuonaikaisen tuottavuuden mukaan. Nyt se ilmeisesti kun on taantuma niin korotukset olivat liiaallisia. Mutta aika vaikeatahan tuo on ollut enmustaa. Nythän tehtiin pitkäaikaset nollasopimukset ja sen pitäsi olla tehonnut koska mm Saksa on lisännyt palkankorotuksia huomattavasti ja siellä menee kohtuu hyvin.
Tuo sinun ”väyrysellä” näyttää olevan tapana aina olla jälkiviisas ja siitähän se noita kirjojakin kirjoittelee, En ole kuullut että hän olisi mitenkään ennustanut talouden menestymistä seuraaville vuosille eteenpäin. Sehän ei ole hänen tapaistaan.
Kyllähän Väyrynen ja moni muukin on osannut ennustaa talousasioita, mutta onko heitä silloin uskottu, onkin jo aivan toinen asia. Väyrynen ja muutama muukin varoittivat vakavasti idänkaupan romahtamisesta jo 80-luvun puolella, mutta tieto ei silloinkaan kelvannut, koska se tuli oppositiosta.
Nykyajan poliitikkopiireissä osataan parhaiten ennustaa se, milloin on syytä lähteä Suomesta.
Valtiovarainministeri Liikanen näytti tähän mallia jo vuonna 1990 juuri ennen silloista talousromahdusta.
Metsuri-motokuskille.
Näihän se on mennyt, että ”ensi vuodelle on ennustettu 1,5% kasvua ja seuraavalle 3,5%” ja sitten palkankorotukset ovat olleet kahdelle vuodelle 5% kuten raamiratkaisussa (tehtiin syksyllä2011). Raimo Sailas oli tuolloin neuvotteltaessa sitä mieltä, että tehdään 0-ratkaisu, sillä mitään takeita kasvusta tulevina vuosina ei ole.
Ja niinhän siinä kävi talous kyykkäsi 2012 -1% JA 2013 -1,6%. Suomen ongelma julkisella sektorilla on perusteettomat (mitään uutta jaettavaa ei ole tullut) palkankorotukset vuoden 2008 jälkeen, sillä ne 7000 miljoona/v vastaavat Suomen kestävyysvajeen suuruutta.
Sama ongelma on teollisuudessa. Suomessa palkkoja euroaikana on nostettu 30% enemmän kuin Saksassa, joka määrää euron arvon ja jonka seurauksena teollisuuden kilpailukyky on mennyt, sillä euro on liian vahva Suomen viennille. Nyt tarvittaisiin 20..30% devalvaatio, jotta vienti vetäisi ja talous alkaisi kasvaa. Tämä kilpailukyvyn menetys palkankorotuksilla on kyllä tajuttu työmarkkinoilla, siitä todiste on tämä viimeinen tupo 0-ratkaisu. Yhteisvaluutassa Suomessa ei voi olla omaa palkkapolitiikkaa kuten ei voinut olla markka-aikanakaan Suomessa millään suomalaisella maakunnallakaan.
Se menee näin:
Jos Suomessa nostetaan palkkoja 100%, niin kokonaan suomalaista alkuperää olevasta tuotteesta esim. paperi pitää saada sen jälkeen 2-kertainen hinta maailmanmarkkinoilla.
Jokainen ymmärtää, että palkat eivät voi nousta enemmän tuottavuuden kehitys huomioon ottaen kuin kilpailijamaissa, sillä jo 10% korkeampi korotus vie kilpailukyvyn.
Suomalaisia paperitehtaita on suljettu juuri palkankorotuksista johtuneiden kilpailukykymenetysten jälkeen. Siinä on hävinnyt 15 000 suomalaista työpaikkaa sekä muussa teollisuudessa 100 000 työpaikkaa.
Miksi ay-liike tekee tällaista?
Liikanen varoitti ay-liikettä oikein televisiossa valtionvarainministerin ominaisuudessa oliko vuosi 1988 siitä, että työnanjajilla ei ole varaa 10% palkankorotuksiin vuosittain, mutta varoituksen sanat kaikuivat kuuroille korville. Holkerin hallituksen aikana palkat nousi Suomessa noin 40%, kun Saksassa samaan aikaan 6..7%. Korkeasuhdanne päättyi tuolloin vuoden 1989 puolivälissä ja silloin jo kallis suomalainenkin puujaloste vielä kävi kaupaksi, mutta jo saman vuoden lopulla vienti alkoi romahtaa, kun suhdanteet kylmenivät ja hintataso laski rajusti. Tästä huolimatta palkat jatkoivat samaa tahtia aina vaalivuoteen 1991 asti.
Näin palkankorotusten vuoksi päädyttiin siihen, että markasta tuli liian vahva Suomen viennille ja päädyttiin pakkodevalvaatioon ja kellutukseen, joissa markka heikkeni n. palkankorotusten verran eli 40%.
Devalvaatio aiheutti 1990-alun laman, sillä valuuttavelkaa oli otettu niin paljon, että se kaatoi devalvaation seurauksena valtavan määrän yrityksiä ja sitä kautta loi pankkikriisin ja Suomen työttömyys kasvoi huikeaan 600 000 työttömään..
Tosin devalvaation hyvä puoli tietenkin oli kilpailukyvyn palautuminen ja se mahdollisti sitten uuden vientivetoisen nousun.
Miksi ay-liike tekee tälläistä tuhoa koko ajan Suomen taloudessa eli sabotoi taloutta jatkuvasti palkankotuksilla. Vaikka kaikkien tiedossa on, että kilpailukyky pitää säilyttää eli nostaa palkkoja kilpailijamaiden tahdissa, jotta vienti vetäisi ja saataisiin jatkuvaa pitempiaikaista kasvua ja vaurastuttaisiin ilman näitä hirveitä devalvaation aiheuttamia elintasolaskuja.
Sitten homma menee tosi huumoriksi, kun siirrytään täysin satelliittivalvontaan maatalouden tyyliin…nytkin käydään kädenvääntöä suojakaistojen määrityksistä ja mitä niihin luetaan.
Mitens tässä tuleekin jokin isoonveljeen liittyvä kirja mieleen?
En kiistä yhtään että palkankorotukislla olisi osavaikutusta yksikkotuotteiden hintaan ja sitä kautta tuotteiden menkkiin. On myös syytä muistaa että paljon muukin on siihen vaikuttanut. Nämä ovat mm raaka-aineiden (öljy mm) hintojen korotukset sekä ehkä suurimpana yleinen maailmanmarkkinatilanne kun vienti ei tahdo vetää millään sektorilla. Täytyy muistaa että mm Kiinan vienti alkaa olla hiljenemässä eikä sihen vaikuta suomen palkat.
Se minusta on ongelma että meidän palkat ja etuudet eivät jousta kysynnän mukaan. Mukaan lukien raaka-aineet. Meidän sopimuskäytäntö on ns minisopimus joka on aika joustamaton. Samoin tahtoo olla myös raaka-aineiden osalta. Omalta osaltamme olemme paisuttaneet myös julkista taloutta sen vuoksi koska nykyään viranomaistoiminnoilta halutaan enemmän ja enemmän. On mm. sairaan hoidettava, lapset koulutettava ja metsä hoidettava tuki varoin ja jne. Esimerkkejä on paljon ja nämä kaikki maksaa. Eikä kukaan ole valmis niistä luopumaan.
Minusta ay-liikettä pelkästään on turha syyttää jos meidän palkat olisivat v 2009 tasolla niin tilanne olisi aivan sama. Nythän yritysveroja laskettiin jo enemmän kuin palkankorotukset olivat niin siitä huolimatta veto ei ole alkanut.
Metsuri-motokuski:
<<<Se minusta on ongelma että meidän palkat ja etuudet eivät jousta kysynnän mukaan. Mukaan lukien raaka-aineet.<<<
Totta että palkkaus voisi peruspalkka+bonuspalkka eli kun voitot nousee tulee bonuslisä ja kun taas voitto jää pieneksi, niin maksetaankin peruspalkka.
Raaka-aineet kyllä elävät omaa elämäänsä, eihän niihin voi vaikuttaaa.
Öljyn maailmanmarkkinahinta on kyllä kaikille tuottajille sama. Energiaverot tietenkin vaihtelevat maittain jonkin verran, mutta ei siitäkään kummosia eroja saada.
Sellussahan puun osuuden voidaan sanoa olevan nolla, sillä sellutuehdas on energiayli-omavarainen juuri puun ansiosta.
Kemikaalitkin ovat kaikille tuottajille maailmanmarkkinahintaisia ja suomalaiset kemikaalit tuotantoketjun suomalaista työtä ja yritysvoittoja.
Minusta tuo hinta muodostuu tuotantoketjun (kannolta satamaan) palkkakustannuksista ja yritysvoitoista pelkästään esim. 90%/10%.
Palkkoihin lasken palkan päälle tulevat sos.kustannukset (ovat palkansaajan turvaa) sekä kaikki ylimääräiset palkat (lomaltapaluuraha) ja ylimääräiset palkalliset lomapäivät (pekkaspäivät).
Kun olet sitä mieltä, että palkat ovat vain pieni osa tuotteen esim sellun loppukustannuksista, niin mitä ovat nuo muut merkittävät kustannukset.
Tuotantolaitoshan on myös suomalaista työtä ja yritysvoittoja esim suhteessa 90/10%, voitto olisi esim. 10%.
Yllä olevan perusteella voidaan sanoa.
Jos Suomessa kaikkien palkansaajien palkkoja kortetaan 100% ja kilpailija maissa pidetään ennallaaan, niin sellusta pitää saada 2-kertainen hinta huomioiden tietenkin tuottavuus. Ostaisko kukaan suomalaista 2-kertaa kalliimpaa sellua?
Eikö riitä jo 10% kilpailijamaita korkeammat palkankorotukset, kun tehtaat eivät enää tuotakkaan voittoa ja joudutaan lopettamaan.
Jos keskustellaan nimenomaan sellu / paperiteollisuudesta niin nykyäänhän heidän työntekijämääränsä ovat laskeneet huomattavasti vaikka tuotantomäärät ovat nousseet. Äänekoskella on ainakin kaksi eri alan tehdasta ja niissä on yhteensä noin 1500 työntekijää. Noistahan kaikki eivät ole ns paperimiehiä joita pidetään yleisesti aika ”kalliina” tehtaille. Lienee tänä päivänä niin että noin 30 % tehtaan kustannuksita tulee palkkauskustannuksista. Loput ovat muita kustannuksia. Sillä verukkeella on aika vaikea todeta että pelkät palkankorotukset ja palkkauskustannukset ovat tehtaiden ongelmia. Tosin osaltaan se on mutta lienee kuitenkin raaka-aine sekä kuljetus / energiakustannukset ne eniten kustannuksia aiheuttaneet.
Ymmärrän hyvin että tällä foorumilla on todella vaikea käsitellä puuraaka-aineen hankintakustannuksia joten se jätetään nyt toisaalle.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.