Keskisuomalaisen mukaan metsäkeskuksien määrä ollaan valtion säästöohjelman seurauksena vähentämässä rajusti.
Jäljelle jäisi vain noin puolenkymmentä.
Tämä oli toki odotettavissakin, mutta aikataulu on todella kireä.
Suomalaisen teollisuuden kustannuksia on nostanut Venäjältä ostettavan maakaasun ja muun energian sekä kemikaalien hintojen raju nousu.
Venäläiset ovat odotetusti käyttäneet hyväkseen Suomen liian suurta riippuvuutta venäläisestä energiasta ja raaka-aineista.
Tästä on jostain syystä puhuttu julkisuudessa meillä hyvin vähän.
Kurjelta hyvä tarkennus noihin kustannuksiin. Koko jalostusketjun kulut ja katteet on maksettava sillä hinnalla jonka markkinoilta saa. Ainoastaan julkinen sektori voi hinnoitella itsensä markkinoilta, koska sillä on aina monopoli mutta vapaassa markkinataloudessa toimiva yritys joutuu sopeutumaan.
Ja sopeutumista todentotta on tapahtunutkin. Riittää kun katsoo työttömyyskorvausten määrää. Nekin tulevat lopulta avoimen sektorin maksettaviksi.
Suomessa voi olla vain sellaista yritystoimintaa, jolla on positiivinen tulos kun maailmanmarkkinahinnoista vähennetään paikalliset kulut.
Työstä maksettava palkka on kuitenkin kaikkein halvinta sosiaali-, työllisyys-, talous- ja mielenterveyspolitiikkaa. Se voittaa työttömyyskorvaukset vaikutuksellaan monisatakertaisesti.
Hiluxmetsurille sanoisin, että olet ymmärtänyt asian.
Olen tämän asian ottanut muutaman kerran esille lähes samoin sanoin, mutta mitään edistystä en ole huomannut.
Yksikin kommentti aiemmin oli, että paperin hinta muodostuu kokonaan puun hinnasta, sillä paperikoneen tuottavuus on laskenut työpalkkojen osuuden paperin hinnasta lähes nollaan.
Jos joku yritys tekee tulosta vain sillä katteella että työntekijän palkankorotus syö sen katteen niin liian ohuella toiminta pyörii. Syyt löytyvät monesta muustakin asiasta. Toki tämä on yksi niistä mutta pääsyy löytyy ilman muuta siitä että tuote jota valmistetaan niin sille ei ole enää kysyntää. Pitää olla kykyä uudistua.
!990-luvun lamasta Kurjelle. Ei devalvaatio sitä aiheuttanut. Devalvaatio oli seurausta sekä odottamattomista tapauksista ja Suomen talauspolitiikassa ja yritystoiminnassa tehdyistä virheistä. Odottamatonta oli tietenkin Neuvostoliiton romahtaminen ja sen seurauksena myös itäkaupan romahtamnen.
Virheitä oli yrityspuolen liiallinen nauttiminen helposta kilpailusta vapaasta itäkaupasta suurine voittoineen ja sitä kautta kehitystyön laiminlyönti. Toinen virhe oli valuuttakaupan vapautuminen ja sitä kautta investoinnit kohteisiin, joilla valuuttalainoja ei pystytty maksamaan. Seurauksena devalvaatio, joka. rankaisi monia syyttömiä
Minusta Suomen ongelma ei ole palkkataso. Ongelma on, että tehdään kaikenlaidsta puuhastelua, jolla ei kenenkään hyvinvointi tai teollisuuden kilpailukyky parane. Ongelmana on myös suuria optioita metsästävät monet yritysjohtajat, jotka eivät ole tarpeeksi panostaneet kehitystyöhön. Poikkeuksikin onneksi on.
Siis tekemällä viisaasti oikeita asioita pärjäisimme kyllä hyvin. Metsäkeskusten toiminta ei taida erityisemmin edesauttaa kilpailukykyämme. Siksi sinänsä pätevät inssit sieltä joutunevat hakemaan uutta työtä.
Kurjelta ansiokasta analyysiä.Ehkä voisi lisätä että palkkatason nousu vaikuttaa myös kotimarkkinoihin merkittävästi.Monestihan palkankorotuksia perustellaan sillä että ostovoiman paraneminen pitää kotimarkkinat pyörimässä.
Periaatteessahan näin onkin.Tässä vaan unohdetaan että ne palkankorotukset huonontaa myös kotimaan markkinoille suuntautuneiden ,erityisesti pienten yritysten kilpailukykyä.Eli se parantunut ostovoima käytetään niiden hiukan edullisempien tuontituotteiden ostamiseen.Monella alalla tämä on johtanut jo siihen että kotimainen valmistus on loppunut kokonaan ja kuluttajat joutuvat pakosta ostamaan ulkomaisia tuotteita.
Eli rahaa vuotaa ulkomaille ja tökkivä vienti ei tuo sitä takaisin.
Monet yritykset ovat reagoineet ulkoistamalla tuotannon halpamaihin mutta se ei suomalaisia juurikaan auta.
Terveydenhuolto on hyvä esimerkki siitä kun kohonneet palkkakustannukset ovat vieneet alan kriisiin.Kuluja eli palveluja on pakko karsia kun kuntien tulot pienenevät samaan aikaan kun palkat nousevat.Lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan tuonti ulkomailta ei tässä tapauksessa auta koska niille on kuitenkin maksettava sama palkka.
Mikä avuksi?
-Mahdollinen viennin elpyminen auttaisi jos se ei johda uuteen palkkakilpailuun.
-Kulujen kurissapitäminen ja karsiminenkin.Ehkä yleissitovuudesta luopuminen.
-Kohdistetaan kuluttaminen aina kun mahdollista kotimaisiin hyödykkeisiin jolloin raha jää pyörimään ja työllistämään suomalaisia.
-Ennen kaikkea korvataan tuontienergian käyttö kotimaisella.Tämä vaatii että kansa antaa vaaleissa vihreille hiilenmustan kengänkuvan persuksiin ja kovalla kosketuksella.
”Terveydenhuolto on hyvä esimerkki siitä kun kohonneet palkkakustannukset ovat vieneet alan kriisiin.Kuluja eli palveluja on pakko karsia kun kuntien tulot pienenevät samaan aikaan kun palkat nousevat.”
Palkat eivät tässä tapauksessa ole suurin ongelma , vaan vanhenevan väestön lisääntynyt hoidon tarve kalliine erikoishoitoineen .Hoitoalan palkkoja on ollut pakko nostaa , jotta saataisiin tekijöitä raskaisiin ja vaativiin töihin . Vaihtuvuus hoitoalan töissä on suurta ja työn rasittavuudesta johtuvien poissaolojen määrä on korkea. Nämä kasvattavat sosiaalipuolen kuluja merkittävästi .
Palkkojen laskeminen ei tässä tilanteessa tunnu kovinkaan houkuttelevalta . Sehän tietäisi verotulojen kaventumisen myötä entistä huonompia mahdollisuuksia hoitaa lakisääteisiä ja inhimillisiä velvollisuuksia.
En ole lainkaan kateellinen korkeampaa palkkaa saaville . He maksavat korkeammat verot ja pitävät yhteiskunnan pyörät pyörimässä . Ei liene myöskään huono asia , että ansaitsee työllään . Monesti se tuottavuuden kasvu liukuu jopa ulkomaille kasvaneiden osinkojen muodossa mieluummin , kun kotimaisen ahkeran työntekijän palkkoihin.
Puun takaa.
Ymmärrät asian nyt virheellisesti kuten varmasti kaikki tämän lehden keskusteluun osallistujatkin.
Nyt puhut vain sellu-ja paperitehtaan työpalkoista.
Eihän ne ole kuin murto-osa koko paperin tai sellun tuotantoketjun palkoista.
Koko tutantoketjun (kannolta vientisataman laivaan) palkathan nousee, kun palkkoja korotetaan eli hakkuukoneen kujettajan, hakkuukoneen tekijoiden (Ponsse), puurekan kutjettajan, puurekan valmistajien (Sisu), kemikaalien valmistajien, satamassa ahtaajien, jne.
Koko tuotantoketjun palkathan on mukana lopputuotteen maailmanmarkkinahinnassa eivät ainoastaan paperi-tai sellutehtaan työntekijöiden.
Timpalle:
Ensiksi pitää tietää, miksi Suomessa on jouduttu devalvoimaan valuutta lukemattomia kertoja.
Devalvaatio suoritettiin markka-aikana siksi, kun Suomessa palkkataso nousi kilpailjamaita enemmän vuosien mittaan ja valuutan arvon laskulla (devalvaatio) palutettiin sitten viennin hintakilpailuky.
Näin jouduttiin tekemään Holkerin myös hallituksen jäljiltä, kun palkat nousivat n. 40% 4 vuoden aikana ja kilpailijamaissa kuten Saksassa vain 6..7%.
Yritysten ottamat valuuttavelat kasvoivat devalvaatioprosentin verran ja kaatoi yrityksiä massoittain, josta seurasi pankkiriisi. Ilman devalvaatiota mitään niin järkyytävän syvää lamaa (600 000 työtöntä) ei olisi tullut, vaikka neuvostokauppa romahtikin. Nyt neuvostokauppa oli siinä ikävänä pienenä lisänä.
Devalvaatio ja kellutus aiheutti 1990-luvun syvän laman ja samalla palautti vientiteollisuuden kilpailukyvyn ja uusi vientivetoinen nousu saattoi alkaa nopeasti, sillä olihan puunjalostustehtaat vielä pystyssä.
Ranelta oikea analyysi Suomen tämän hetken ongelmiin johtaneista syistä.
Ne syyt ovat juuri palkankorotukset, niin teollisuuden kilpailukyvyn menetyksenä että julkisen sektorin alijäämän kasvuna.
Julkisen sektorin alijäämä 7000 miljoona on juuri sama summa kuin mitä palkkoja julkisella on nostetu vuoden 2008 jälkeen ja tuo summa pitää löytyä joka vuosi tästä vuodesta hamaan tulevaisuuteen.
Alijäämä hoidetaan tietenkin velalla ja sitä velkaa tulee jo 10 vuodessa järkyttävät 70 miljardia nykyisten 100 miljardin lisäksi.
Miksi ay-liike tekee tällaista?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.