Keskustelut Metsänhoito Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes ….

Esillä 10 vastausta, 1,091 - 1,100 (kaikkiaan 1,930)
  • Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes ….

    Merkitty: 

    Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin?  Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..

  • Jätkä

    Tomperi Mittaappa vaikkapa aarin – taikka kahden ympyräkoeala. Metsurinmitassa on m§erkitty näiden koealojen säde. Pistä koealan keskipisteen merkiksi vaikka rautakanki, johon mitan kiinnität niin, että nollakohta on keskellä kankea.

    Sitten vaan kiertämään ympyrää, puolirungot rajalla lasketaan puolikkaiksi. Kierrä tarkalleen vain yksi kierros.

    Jos metsä on normaalissa kehitysluokan mukaisessa kuosissa, niin ensiharvennusmännikössä VOI olla runkoluku kahden aarin koealalla ennen hakkuuta 50  ja ylikin. Uudistuskypsässä mersässä runkoluku voi olla  esim 10 – 14.

    Pohjapinta-ala voi silti molemmissa olla sama. Pohjapinta-ala on runkojen poikkileikkauspinta-ala yhteenlaskettuna neliömetriä / ha..

    Jos käytät relaskooppia, niin mihin ihmeeseen luulet tarvitsevasi runkolukua? Sitä käyttää vain kone-Hemmot – ja jälkiseuraamuksia on tullut ja tulee, ennenkuin he oppivat mittaamaan relaskoopilla.

    Jalmari Kolu

    Jätkä: Miksi tuo pitäisi mitata 8m säteellä? Siis miksi  pyrit kertoimeen 50? Vai vaan tasaisempi otos? Tuon mukaan 11m puomilla mitattuna pitäisi olla todella luotettava ja mitä isompaa läpimittaluokkaa mitataan jäävän puuston  toleranssi pienenee.

     

    suorittava porras suorittava porras

    Kukas on todennut , että keskustelua aiheuttanut harvennustulos olisi johtunut siitä, että on käytetty puoliympyrömenetelmää tavoitetiheyden määrittelyssä? Se , että jätkä ei menetelmää ymmärrä ,ei tee siitä epäkelpoa. Kyllä se olisi torpattu jo moneen kertaan yli 25 käytössäolovuoden sisällä , jos menetelmä ei toimisi. Kyseessä on täysin lakiin perustuva ja vakiintunut menetelmä.

    ….ja rautakangen ja mittanauhan kanssa hangessa ja risukossa pyörimässä , kun parempiakin konsteja tehdä vaadittu asia on olemassa…huh huh!

     

     

    Jalmari Kolu

    Jäin pohtimaan: Tuon ohjeen mukaan: https://metsateho.fi/wp-content/uploads/2015/03/Kasvatettavan_puuston_maaritys_Etela-Suomi.pdf

    Taulukko https://aijaa.com/yvqotE

    Eli jäävän puuston runkoluku läpimittaluokassa 13cm kuivahkon kankaan männikkö. Pitäisi jäädä 18-23 kpl puita 11m puoliympyrään. Kertoimella 52,6 sallittu vaihteluväli olisi 946-1209 runkoa/ha. Tilanteessa jossa todellinen jäävän puuston läpimitta onkin vaikka 11,5-12 cm, niin tuolla menetelmällä menee varmasti ppa alle lakirajan. Tai runkoja pitäisi jättää yli 1400 kpl/ha.

    Oma hento käsitykseni asiasta olisi että tuota ohjeistusta voisi hiukan kiristää. Eli alarajasuositus tuossa läpimittaluokassa esim. juuri tuolla kasvupaikalla nostettaisiin min 20 runkoa. Eli 1052 olisi suositus alarajatiheydeksi nykyisen 950 sijaan. Palattaisiin hiukan 70-luvulle mutta tulokset paranisivat. Ja alan maine samalla.

    En usko että olisi mahdoton asia koneiden kannattavuuden kannaltakaan ja tuskin valtakunnan puuhuoltokaan kovin vaarantuisi.

    suorittava porras suorittava porras

    Jospa asetettaisiin säästettävien runkojen tavoiteläpimitaksi 15 senttiä ja kasvatettaisiin niitä enskapuita vähän isommiksi. Asiallisen alkuhoidon tuloksena ei ole temppu eikä mikään ja kaikki osapuolet pärjäävät. Terveisten takia ei oikein kannata metsissä ajella .

    Jalmari Kolu

    No joissakin osissa maata voi olla haasteellista tuo 15cm tavoite. Mutta olemme 100% samaa mieltä siitä että enskat hakataan liian pieninä. Mutta uskon että teolliset puunostajat alkavat reagoida asiaan. Jos ei muuten niin runkohinnoittelulla, mikä on mielestäni hiukan väärä tie. Myyjän pitäisi tietää myydessä mitä saa, eikä vasta sitten kun pino on jo hakkurissa.

    Tolopainen Tolopainen

    Jos jätetään 1200 runkoa/ha, kun läpimitta on 12cm, se on parin vuoden päästä yli 13cm ja ppa riittää reilusti ja kasvutilaa on seuraavaan harvennuksen asti.

    suorittava porras suorittava porras

    Mitenkäs tuo energiapuupuoli? Kilomitalla mennään ja kilot arvioidaan vasta haketettaessa.

    Runkohinnoittelu on ihan käypä menetelmä , kun onnistuneesta kasvatuksesta maksetaan enemmän verrattuna siihen , että risukon kasvattamista tuetaan väärään osoitteeseen päätyvillä energiatuilla.

    Jalmari Kolu

    Tai jos siirrytään kiloihin kaikessa puutavaran mittauksessa ?

    Olisi mukavaa kertoa Esson baarilla että ”minun metsästä hakkasivat 100 000 kiloa kuusta ja samaan kauppaan tien varresta 5000 kg energiapuuta.

    Ei tarvitsisi miettiä monimutkaisia asioita. Kiloja vaan paljon, niin hyvä tulis 🙂

    suorittava porras suorittava porras

    Voisi ne kosteuskertoimet puhuttaa ja se ,että toimiiko puntari. Tilikin voisi tulla huomattavasti myöhemmin. Motokouran läpi syötetty runko on puolestaan mitattu välittömästi ja tilitystiedot lähetetty ,kun palsta on tehty.

Esillä 10 vastausta, 1,091 - 1,100 (kaikkiaan 1,930)