Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Eihän liian harvaksi hakattuun metsään ole lopulta kuin yksi syyllinen, se joka kaataa ne puut. Samoin liian leveisiin uriin syyllinen on se joka ne tekee, olipa motiivina sitten leveä kone, lipsuvat telat tai ahneus tehdä kuutioita nopeasti. Kuten rikossarjoissakin, se joka vetää liipasimesta saa pisimmän tuomion. Muut tuomitaan avunannosta tai yllyttämisestä. Eli osasyyllisiä ovat ostajat, mhy, ja metsänomistajat. Kuten koko ihmiskunta, myös metsäala ja metsänomistajat tuntuvat tyhmentyvän koko ajan. Metsänomistamisessakin pitäisi olla jokin koulutusvaatimus kuten maatilayrittämisessä. Esim. kemeraa ei saisi kuin koulun käytyään. Nythän ei tarvitse edes tietää tilansa rajoja eikä kuvioiden kehitysluokkaa kun voi esittää päteviä kommentteja metsäasioissa.
Asia ei ole näin yksiselitteinen. Ostaja taho hyväksyy korjuukaluston ja se tietenkin on sellainen että neuvotelluilla taksarakenteella on korjuu kannattavaa. On yleensä yritystoiminnassa niin että jos yksikkö hintaa halutaan laskea niin kuljetusmäärät tai työtehoa tarvii lisätä. Näinhän se on myös maataloudessakin.
Se taitaa olla tällä hetkellä niin että jos puita haluaa yhtiölle myydä pystykaupalla niin yhtiön korjuuseen on tyytyminen. Jos taas korjuu ei mielytä niin sitten kannattaa harkita joko hankintakauppaa mieleisen urakoitsijan tekemänä. Uskon kyllä että tähänkin varmaan tulee muutosta että yhtiöiden korjuukalusto muuttuu mutta sehän tarkoittaa ilman muuta korjuukustannusten kasvua.
Olet Tomperi oikeassa pohjapinta-alaa tietenkin lasketaan kummallakin tavalla. Kirjoitin huonosti. Täytyy myös muistaa ettei mhy:n kautta mene läheskään kaikki kaupat ei edes pääosa. Joten ei mhy ole myöskään tähän syyllinen / syytön.
”Miten relaskoopilla lasketaan runkoluku, runkoja kpl /ha?”
Muunnetaan taulukon avulla. Löytyy Hyvän metsänhoidon suositukset maastotaulukko-kirjasesta.
Oma käsitykseni relaskoopista mittavälineenä: Toimii varsin luotettavasti yli 13cm rinnankorkeusläpimittaisilla puilla. Pienemmät pitäisi mitata runkolukuun tukeutuen.
Perustelen asiaa mm. Laserkeilausdatalla. Ppa alle suositusten läpimitassa 11cm, mutta runkoluvun ja latvuksen tuoreen osan perusteella harvennustarve. Otetaan esimerkki em. mainitusta taulukosta :
Ppa:la painotettu keskiläpimitta 12, jolloin aritmeettinen vaikka 10,5 cm. Tarkastellaan taulukon antamaan runkolukua, saadaan 1722 joka vastaa Ppa-lukemaa 16. Relaskooppi antaa 14. Toinen esimerkki Ppa:la painotettu keskiläpimitta 13 cm ja aritmeettinen silloin 11,5 cm. Runkoluvulla 1796 Ppa:n pitäisi olla 20. Relaskooppi antaa 18.
Eli jos mitataan relaskoopilla pitäisi aina kalibroida rajapuu. Eli varmistaa että mittaajan silmä näkee tilanteen oikein. Mittausvirhe on aina käyttäjän luoma.
Ammattitaitoinen hakkuukoneen kuljettaja teki minulle kuusikon Eh:n runkolukumenetelmään tukeutuen ja kävimme keskustelun asiasta. Olin tyhmä jääräpää ja pyysin että jättää runkoluvun taulukon ylärajalle, eli Omt kuusikko, Etelä-Suomi, jäävän puuston läpimitta 13cm. Taulukko antaa luvun 1400 enintään, vähintään 1100. No tuolla pyynnölläni seuraava harvennus aikaistui kolmella vuodella. Eli metsä jäi tiheäksi. Ei voi moittia. Mutta relaskoopilla mitaten saimme molemmat saman tuloksen, koska puusto oli jo tarpeeksi järeää. Ppa 19 harvennuksen jälkeen, eli liian varovainen harvennus.
Jätkälle totean ,että on kaksi tahoa ,jotka ovat konekuskin osaamisesta eri mieltä. Yrittäjä ja metsäyhtiö. Liian varovainen metsänkäsittely lisää merkittävästi korjuukustannuksia. Tästä olen saanut aikanaan hyvin perustellun oppitunnin. On väärin harventaa liikaa ,mutta sama pätee myös toiseen suuntaan.
”Liian varovainen metsänkäsittely lisää merkittävästi korjuukustannuksia. Tästä olen saanut aikanaan hyvin perustellun oppitunnin. On väärin harventaa liikaa ,mutta sama pätee myös toiseen suuntaan.”
Joskus nuorempana kohelona tein ensiharvennuksen itse hiukan yli-ikäiseen männikköön. Moottorisaha ja traktorissa sillipuntari ja reki. Ja tottakai jokainen puu haettiin ilman uria pois. Kertymä muistaakseni jotain 28m3/ha, eli liian vähän. Kakkosharvennuksen jälkeen tuttu motokuski ihmetteli kertymää, joka oli hiukan keskivertoa parempi. Ei ollut edes itse tajunnut että teki ajourat kuviolle ensimmäistä kertaa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,081 - 1,090 (kaikkiaan 1,908)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.