Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Joskus tuntuu että arvoisa A.Jalkanen ei kaikistellen ymmärrä.
Hehtaarin tai aarin arvokasvu on alueella kasvavien puiden yhteen laskettu kasvu.
Jos noin menetellään kuin A.Jalkanen kirjoitti kyseessä on puhdas arvio tai sanotaan tilastollinen totuus joka voi olla hyvin kaukana totuudesta tai ihan kohdallaan mutta ….
Jos Tomperi tosiaan tiedät kaikkien jollain alueella kasvavien puittesi arvokasvut, niin sitten lasket tietenkin ne yhteen. Yleensä metsäsuunnittelussa kuitenkin tiedetään ja käytetään keskimääräisiä lukuja. Esimerkiksi hehtaarin keskikasvu, joka on sillä hehtaarilla kasvavien puiden keskikasvu kertaa puiden määrä. Jos puut ovat suunnilleen samankokoisia, ei virhe ole suuren suuri.
Mistä tähän keskustelun aiheeseen tultiinkaan? Siitä kun Perko kehui puidensa korkeilla arvokasvuilla, mutta niitä hyviä puita oli aika pieni määrä per hehtaari. Ei tiedetä mitä muuta sillä hehtaarilla on. Siksi kaipailin jiikoo-metsään omia harvennusmalleja, joiden mukaan voisi asetella runkoluvut optimaalisiksi maksimaalisen arvokasvun kannalta.
”Yleensä metsäsuunnittelussa kuitenkin tiedetään ja käytetään keskimääräisiä lukuja.”
Mikähän on esimerkiksi keskihajonta noissa luvuissa?
”Esimerkiksi hehtaarin keskikasvu, joka on sillä hehtaarilla kasvavien puiden keskikasvu kertaa puiden määrä. Jos puut ovat suunnilleen samankokoisia, ei virhe ole suuren suuri.”
Eikö siitä tule kasvu jos lasketaan kuvion puiden määrä kertaa puiden keskimääräinen kasvu?
Tulee. Keskihajontaa on mutta mitä sillä tiedolla tekee? Aina on virhettä arvioissa ja mittauksissa. Uskaltaisin arvata että jaksollisen kasvattajan metsävaratiedot ovat kuitenkin paljon tarkemmat kuin jatkuvan kasvattajan.
Älkäähän nyt. Asiaan löytyy kyllä ammattitaitoisilta metsäalan suunnittelijoilta nopeampia, helpompia ja tarkempia menetelmiä.
Mitataan koepuista vuosikasvu, joka todennetaan pituuden ja vuosilustojen PAKSUUDEN perusteella.
Ei tarvitse laskea runkoja koko kuviolta ( esim 10 000 kpl) , vaan otetaan metsäsuunnittelijan erikoistyökalu (= relaskooppi, jota suurin osa tavan tallaajista ei osaa käyttää) – ja mitataan kuvion puuston pohjapinta-ala ja valtapituus, jossa puuhassa tarvitaan toisenlainen erikoistyöväline.
Kun on selvitetty kasvuprosentti ja kuvion senhetkinen puumäärä, on enää ratkaistava matemaattinen ongelma: = Paljonko kuviolla on lisäkasvu /v kuutioina ilmaistuna.
Voitte kysyä minulta te, jotka ette pysty ratkaisemaan tuota ROPLEEMAA.
Keskihajonta löytyy goog lettamalla,,,, esimerkiksi siitäselviää jos on mitannut metsästä puiden keskiläpimitat kuinka lähelle ne mittaukset, puun keskiläpimittaa asettuvat….
Googlasin ja näin ymmärsin. Myönnän kyllä että pitäisi olla tilastollisten muuttujien ymmärrys selvää kuin vettä vaan solisevassa purossa….
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään