› Keskustelut › Metsänomistus › Suhteellinen arvokasvu.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5

  • Suhteellinen arvokasvu.

    Sent on: 10.9.2017, 12:03

    Näätä jossain edellä kysyikin, että kai jokainen keskustelija ymmärtää, mikä on suhteellinen arvokasvu. Jotenkin tuntuu siltä, että siitä puhuminen on metsämiehille kiusallista jostakin syystä, vaikka se on aivan keskeinen mittari esim. päätehakkuun ajankohtaa pohdittaessa. Usein kuulee mainittavan, että metsä on arvokasvuvaiheessa, mutta miksi ei puhuta oleellisimmasta eli suhteellisesta arvokasvusta. Sehän meitä taloudellisessa mielessä kiinnostaa, minkälaisella tilillä varallisuutemme puustossa on. Minun on vaikea ymmärtää, että joku ehdotta minulle esim. metsään.fi palvelussa päätehakkuuta, mutta jättää kertomatta keskeisen perusteen, jolla voisin arvioida päätehakkuun ajankohdan taloudellista järkevyyttä suhteessa omaan talouteeni.

    Suhteellinen arvokasvu prosentteina on 100 x a/b+c, jossa a on vuotuinen puuston kasvu euroa, b on puuston arvo euroa ja c on maapohjan metsätaloudellinen arvo euroa.

    Sama ongelman kohtaa näissä metsätalouden erilaisissa taulukoissa. Tehdään taulukoita erilaisista metsätalouden taloudellisista arvoista, mutta jätetään kertomatta minkälaisella korolla ne on laskettu, joka on aivan ratkaiseva tekijä minkälaisiin arvoihin päädytään.

    Miksi suorasukaisen totuuden puhuminen on niin vaikeaa?

    Tekijä
    Reima Ranta
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Metsuri motokuski 10.9.2017, 12:16

    Nuo metsään.fi sivun hakkuusuositukset tulevat sähköisten parametrien peryuteella. Niitä voi jokainen muuttaa tai muutella mieleisen metsänhoidon mukaan. Joten metsään.fi suosituksiin ei kannata orjallisesti uskoa vaan ihan niin kuin mistä tahansa metsäsuunnitelmassa. Suunnitelma on suunnitelma.

    Jokaisella on omat perusteet hakkuun suoritukseen. Jollakin se on taloudelliset (hyödyn maksimointi) joillakin se on esteettinen kysymys ja joillakin se on siltä väliltä. Kun sitten suunnitelma tehdään niin jokainen pohtikoon sitä milloin mikin tavoite saavutetaan omassa metsähoidossa.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 10.9.2017, 12:19

    Tuo suhteellinen arvokasvu onkin juuri sellainen tekijä, jonka minäkin ymmärrän, että sen mukaan päätöksiä pitäisi tehdä. Siinä ei tarvitse tempoa hatusta mitään. No, tuo maapohjan arvo lienee vaikeimmin määriteltävissä oleva tekijä.

    Korkoon perustuvissa laskelmissa on se vika että niissä pitää aina valita korko ja yrittää arvata inflaatiokehitys.

    Tuo suhteellisen arvokasvun kaava on myös tarpeeksi yksinkertainen, että siitä pitäisi ihan suoraan nähdä miksi metsää kannattaa harventaa. Harvennuksen yhteydessä tekijä b pienenee oleellisesti ja kuitenkin tekijä a yleensä jopa suurenee tai ainakin pysyy samana.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 10.9.2017, 12:31

    Metsuri motokuski:

    ”Jokaisella on omat perusteet hakkuun suoritukseen. Jollakin se on taloudelliset (hyödyn maksimointi) joillakin se on esteettinen kysymys ja joillakin se on siltä väliltä. Kun sitten suunnitelma tehdään niin jokainen pohtikoon sitä milloin mikin tavoite saavutetaan omassa metsähoidossa.”

    Silloin kun eettiset kysymykset ja esim. maisema tulevat mukaan, niin niillä on yleensä sitten ratkaiseva rooli ja tadeudellisuus saa sitten tyytyä siihen mitä hakkuusta tulee tai on tulematta.

    Hupaisinta asiassa on se että taloudelliseen tulokseen tähtäävilläkin on hyvin eriäviä käsityksiä siitä miten siihen parhaaseen lopputulokseen päästään. Eikä kyse ole ollenkaan siitä että valitaan erilaisia korkokantoja, vaan metsänhoitotoimenpiteitten taloudellisuudesta ollaa hyvin erimielisiä, laajalla asteikolla.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Menninkäinen 10.9.2017, 12:41

    Ja puuston (arvo)kasvua ei voi tarkemmin määritellä kuin ulkoistamalla itsensä tai jonkun muun käymään aika ajoin siellä metsässä. Paperilla tai nykyään nettisivulla kaikki voi näyttää aivan toiselta kuin paikanpäällä. Hoitotoimenpiteiden, harvennusten ja päätehakkuunkin väärällä ajoituksella voi tulla kasvullista ja samalla taloudellista takapakkia. Luonto kun ei toimi kaavojen ja suunnitelmien mukaan.

    Metsuri motokuski 10.9.2017, 12:44

    Olen Taneli kanssasi samaa mieltä. Näin se menee.

    Planter Planter 10.9.2017, 14:26

    Keskimääräisen Suomalaisen yksityismetsän arvo lienee noin 100 000€. Jos pankkitilillä on sama summa, varmaan jokainen seuraa korkoa ja alkaa huolestua, jos korko kääntyy laskuun tai menee peräti negatiiviseksi. Alkaa miettiä muita vaihtoehtoja asian korjaamiseksi.
    Metsän suhteellisessa arvonkasvussa on kyse samasta asiasta, sitä ei vaan suuri osa metsänomistajista ymmärrä, kun ei tule sitä tiliotetta, jossa olisi suoraan kerrottu korkoprosentti ja sen kehitys. Tarttis laskea itse, mutta kun on kyse vain 100 000€ sijoituksesta, niin mitä sitä nyt laskemaan, että kannattaako nostaa ”tililtä” rahaa tai sijoittaa tilille lisää.

    Reima Ranta 10.9.2017, 14:41

    Miksi pitää kierrellä ja kaarrella kuin kissa kuumaa puuroa.

    Kun taulukkoja tehdään, niin jotakin korkoa laskemisessa on käytetty. Ei niitä lukuja hatusta ole tempaistu. Ilman korkoa näitä taulukoita ei yksinkertaisesti voi tehdä. Kun näin on niin miksi laskentaperusteita ei laiteta näkyviin. Miksi ne pitää pimittää. Metsien kasvuedellytykset me tunnetaan aika hyvin.

    Aivan sama koskee päätehakkuun ajankohdan määrittelyä. Johonkin päätehakkuuehdotus perustuu ja kun perustuu, niin MIKSI sitä ei voida laitta rehellisesti näkyviin mihin. Metsänomistajan apuvälineiksihän näitä ehdotuksia tehdään. Esim. lainakoroissa metsänomistajien välillä saattaa olla huomattaviakin eroja ja siksi se tieto mitä metsänomistaja päätöksentekoonsa todella tarvitsee, pitää laittaa näkyviin. Metsään.fi palvelu laskee kasvut johonkin tutkittuun tietoon perustuen, jolloin myös suhteellinen avokasvu tällä oletuksella voidaan hyvin helposti laitta näkyviin.

    Se on jokaiselle itsestään selvää, että me emme voi tietää mitä huomenna tapahtuu ja vielä vähemmän mitä on vuoden tai kymmen vuoden kuluttua. Sen taakse on kuitenkin naurettavaa piiloutua.

    Siitä olen Gla:n kanssa harvinaisen samaa mieltä, että liiketoiminta on ymmärrettävä itse. Konsulttiin sokea luottaminen on älytöntä!

    MaalaisSeppo 10.9.2017, 14:51

    Kun myy pelkkää puuta, jättäisin tekijän c pois. Kun harkitsee myyntiä maapohjineen, niin sitten c mukaan. Tietysti on otettava huomioon myös maapohjan arvon kehittyminen.

    Reima Ranta 10.9.2017, 15:11

    Maapohjan arvon markkinakehityksellä, esim. tonttiarvona jne. ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Jos maan metsätaloudellinen arvo jätetään ottamatta huomioon on tulos VÄÄRÄ! Se jättää huomioon ottamatta, että hakattu metsä kasvaa taas uutta metsää. Jos uuden metsän kasvattamisen NNA on nolla, eli maan arvoksi tulee nolla, niin siinä erikoistapauksessa c:n arvo on merkityksetön, koska b+0 = b  Maanarvon merkitys tosin on usein vähäinen, paitsi sinulla MaalaisSeppo, joka päädyit taannoin huimiin maanarvoihin.

    Miksi ihmeessä sinä MaalaisSeppo takkuat asian kanssa. Pienellä vaivalla voit asian juurta jaksain selvittää itsellesi metsäekonomian oppikirjoista.

    Reima Ranta 10.9.2017, 15:21

    Jotta kannattavuutta voidaan laskea, pitää tietysti tietää kuinka sitä lasketaan.

    Täällä on vallalla sellainen näkemys, että kun ei voida tietää tarkasti arvoja tulevaisuudessa, niin on hylättävä kannattavuuslaskennan perusteetkin. On vain edettävä umpimähkään. Naurettavaa sanon minä!

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5