Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Tämä varmaan mainittu aiemmin mutta paljonko siis on koneen leveys telojen kanssa? Ja paljonko on tästä johtuva tarvittava ajouraleveys? Kaikki eivät teloja käytä ja kantavalla maalla ei tarvitsisi käyttää.
Kovalla maalla ajouran pystyy(halutessaan) tekemään tiukemman kuin suolla/murakolla koska pehmeällä liian lähelle telaa jäävät puut tuppaa kallistumaan.Eli kovalla maalla ajourat periaatteessa pitäisi olla kapeampia kuin suolla ilman telojen vaihtoakin.
Paljonko siis ajokone vaatii tyhjää tilaa molemmille puolille suoralla uralla, jotta puut eivät kolhiinnu? Jos koneen leveys on telojen kanssa 3,2m niin 4,5m ajouralla molemmille puolille jää 65cm. Äkkiseltään luulisi riittävän. Riittääkö ja jos ei riitä niin miksei? Jos kone on levein telojen kohdalta niin kallistuminen tuskin puita kolhii.
Jos ajourat ovat suorahkot ja järkevästi sijoiteltu, niin vielä ”ylileveätkin” ( 3,3 -metriset ) ajokoneet suoriutuisivat niillä kolhimatta pystypuita, vaikka ura on avattu vain 4,5 metriseksi.
Silloinhan tarkkaan keskellä ajouraa kulkevan ajokoneen molemmille puolille jää tilaa 65 cm. Kun karikat ovat yläpäässä kapeammat kuin koneen telavarustus, pitää kallistus olla jo sellainen, että ”yläpuolen” tela on jo tuon 65 cm ylempänä kyin ”alapuolinen” tela.
Tuosta voimisteluliikkeestä on seuraava työvaihe koneen kinnaaminen takaisin pystyasentoon.
Toisekseen: Ainakin minä ajaisin sellaisessa kallistuspaikassa lähempänä uran reunaa mieluummin kuin kaataisin koneen!
Jos AMMATTITAITOISEN KUSKIN jäljiltä löytyy koneen kolhimia uranreunapuita kohdalta, jossa uralla on tilaa yli neljä metriä, , niin kysyn vaan, että miksi on kolhittu? Ainoa pätevä selitys voisi olla, että urasta on tehty pujottelurata, jonka tekijällä ei ole kokemusta sellaisesta koneesta, jolla puut on ajettu.
Myös isännänlinja on olemassa ja että palkkaa korjuukaluston itse. Korjuu ja kauppatavalla on merkitystä, niin myös metsänhoidolla. Olennaista on, ettei menetetä hakkuu mahdollisuuksia puutteellisen korjuun, olipa se sitten ahneudesta, hoidon puutteesta tai korjuun ennakkovalmisteluista. Niillä on vaikutuksensa ja tili tulee paremmasta hoidosta.
Tällä hetkellä hakataan veromuutoksen 1993-2005, 13 vuoden siirtymäajan jälkeisiä metsiä ja kiistellään metsänhoidosta ja korjuusta. Muistojen hämärään on jäämässä näiden edeltävien pääomavaltaisten metsien hoito, joissa raivaussaha ei ollut se ensijainen hoitoväline. Korjuun kannalta puusto oli harvassa, näkyvyttä oli runsaasti ja puusto oli järeää. Ei voi verrata nykyiseen metsänhoitotapana ja ei nykyistä korjuukalustoa umpeen kasvaneeseen metsänhoitoon. Voi olla, että nykyisessä korjuukalusto on vajaakäytössä.
Ehkä ei Jovain palata noihin ”harvassa kasvaneisiin erirakenteisiin järeisiin ensiharvennusmetsiin”. Kuulostaa vajaatuottoiselta jopa. Järeät puut hakataan sitten myöhemminssä harvennuksisa ja päätehakkuussa.
”…Riittääkö ja jos ei riitä niin miksei…” Kohde on joka suuntaan kumpuilevaa ehkä 20 asteen rinnettä. Isoja yli pääsemättömiä hauleja on 15- 20 metrin välein koko rinteen alalla, jossain louhikkojuotti. Raivaamaton eh, keskirunko 70L.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään