Minkälainen kone harvensi Visan metsissä silloin lähes 40-vuotta siten?

Pentti Niemistö kirjoittaa uudessa Metsälehdessä, että ajourien liian suureen leveyteen on pääasiassa syynä ajokoneiden suuri leveys. Olisiko mahdollista sopia enskan hakkuusopimuksessa maksimi ajouran leveydelle, ja ostaja sovittaisi sitten korjuuketjunsa siihen? Kapeasta ajourasta tulee myyjälle voittoa koska puuton alue on pienempi,. Pienestä ajokoneesta tulee toisaalta tappiota suuremman korjuukulun muodossa. Näiden loppusaldoa en osaa arvioida meneekö plussalle vai miinukselle. Toinen kulujen kannalta tärkeä asia on poistuvan rungon koko ja kokonaispoistuman määrä, eli jos ne saa hyvälle tasolle korjuukulu ei välttämättä silti ole kohtuuton.

Kuten olemme saaneet kuulla, metsäkoneissa on renkaat vain siksi että ne saadaan ajettua ulos tehtaasta telojen asennusta varten. Telojen kanssa kone levenee, lakkaa kääntymästä ja alkaa luisua sivuttain. Ja sitten ei enää sovitakaan siihen 4-5 m uraan, ei ainakaan pimeässä eikä ainakaan jos ei ole ennakkoraivattu ja tehty taimikonhoitoa ajoissa. En tiedä miten uraleveyden kirjaaminen kauppakirjaan vaikuttaisi, viimeiset kymmenen vuotta olen hoitanut ensiharvennukset kalustolla joka ei tarvitse yli 4m uraa.

Nuakan kommenttiin sen verran , että koneiden leveys on lisääntynyt viimevuosien aikana myös pehmeille maille tarkoitettujen yleiskoneiden yleistyttyä. Tilan kaikki kuviot päätehakkuista ensiharvennuksiin tehdään yhdellä kertaa ja yhdellä koneketjulla.  Kesä-ja talvikohteita yhdistellään ja korjataan samalla kertaa. Kalusto valitaan luonnollisesti niin ,että pysytään pinnalla. Siksi telat. Joukossa järeitä puita . Siksi olosuhteisiin sopiva kone.

Taimikonhoito takaa tasapuustoiset ja hyvin kehittyneet kohteet. Hoitamattomien kuvioiden ongelma on kasvatuskelpoisten runkojen niukka määrä , joka vaikuttaa myös uraleveyksiin . Kun puut ovat harvassa ja tiellä olevan rungon etäisyys lähimpään seuraavaan on suuri , urasta tulee paikoitellen suosituksia leveämpi. Suositustiheydessä kasvaneessa metsässä valinnan varaa on enemmän ja puut lähempänä toisiaan.

Ennakkoraivauksella parannetaan kuljettajan mahdollisuuksia tehdä oikeita ratkaisuja ajourien suuntaamisessa ja puuvalinnoissa. Kun näkyvyys on esteetön , voidaan esteet ja pehmeiköt maastossa erottaa kauempaa ja väistää ajoissa. Näyvyyden ollessa rajoitettu , ongelmapaikat ilmestyvät näkökenttään monesti liian myöhään ja kurssin korjaaminen johtaa uran laajenemiseen tai pahimmassa tapauksessa ura on tehtävä kokonaan uuteen kohtaan. Peitteisillä kuvioilla ajourat pyrkivät lisäksi jäämään liian lähelle toisiaan ,kun edelliselle valmiille uralle ei näe kunnolla eikä sen varteen valmistettua puutavaraa voi käyttää apuna etäisyyksien arvioinnissa . Pimeys on suuri haaste peitteisessä metsässä.

Jos halutaan laadukasta korjuuta , on panostettava hyvään näkyvyyteen.

Jälleen hyvää palautetta suorittavalla portaalta. Eli käytännössä sama koskee ajokonetta kuin motoa: kaikki leimikot vedetään läpi sillä koneketjulla joka on käytettävissä, eikä yleensä ole käytettävissä pienten runkojen erikoisketjuja. Ellei tee tyyliin Jovain ja hanki sitä itse palstalleen.

Tietotekniikka varmaan tulee tai on osin jo tullut kuskin avuksi ajourien sijoittelun havainnointiin (GPS) ja työn tuloksen automaattiseen mittaamiseen. Tämä ei tietenkään poista tarvetta nähdä yhtä puuta laajempi kokonaisuus jotta puiden valintaa voi tehdä.

Kurki: kuulostaa järkevältä vaihtoehdolta paitsi jos maasto on sellaista että toisen harvennuksen urat voi tehdä täysin eri kohtaan.